Deski.fi on Viestintätoimisto Deskin ylläpitämä palvelu toimittajille. Ideasivuston materiaalit ovat vapaasti ja veloituksetta toimittajien käytössä. Viestintätoimisto Deskin kotisivut ovat osoitteessa www.tiedottaja.fi >>
| Netti-tv: Suomalainen jääkiekkotaito kysyttyä ulkomailla |
Jääkiekon luvatussa maassa Suomessa jääkiekkoilija on monen lapsen toiveammatti. Vaikka pelitaidot eivät riittäisikään ammattilaisjäille asti, alasta kiinnostunut voi silti rakentaa itselleen uran jääkiekon parissa. Mitä tehtäviä on tarjolla ja mitä alan ammattilaiselta vaaditaan?
Jääkiekko-organisaatioissa pelaajat ovat työntekijöiden joukossa vähemmistönä. Pelaajien ohella tunnetuin jääkiekkoon liittyvä työ on tietysti valmentajan homma, mutta paljon on muitakin työtehtäviä.
- Liigaorganisaatiossa töitä löytyy esimerkiksi markkinoinnissa, myynnissä ja huoltotehtävissä, kertoo koulutusohjelmajohtaja Kari Savolainen Haaga Helian ammattikorkeakoulusta.
Yksi tie jääkiekkoammattilaisuuteen nimenomaan muihin tehtäviin kuin mailan varteen on koulutus. Alan koulutuksesta vastaa pitkälti Suomen jääkiekkoliitto, mutta tarjolla on koulutusta myös ammattikorkeakoulussa. Kaksi vuotta intensiiviopiskelua ja vuosi työharjoittelua leipoo jääkiekkoon hurahtaneesta alan ammattilaisen.
Suomalaisia arvostetaan ulkomailla
Jääkiekkovalmennuksen amk-tutkinnon suorittaneet opiskelijat voivat työllistyä esimerkiksi valmentajiksi tai valmennuspäälliköiksi. Työllistymisprosentti on noin yhdeksänkymmentä.
- Koulutetuista ammattilaisista on pulaa tällä alalla. Ainoa este työllistymiselle voi olla resurssien puute, sillä suurin osa jääkiekkoseuroista toimii vapaaehtoispohjalta. Kansainvälisyys tuo kuitenkin lisää tilaisuuksia työllistyä, Savolainen sanoo.
Suomalaiset kiekkoilijat ovat kovaa valuuttaa ulkomailla, ja siksi myös muille alan ammattilaisille on kysyntää. Osa amk-tutkinnon suorittaneista on löytänyt työpaikkansa eteläisistä maista, joissa jääkiekko on vielä suhteellisen tuore laji.
- Kansainvälinen jääkiekkoliitto tarjoaa kolmanneksi opiskeluvuodeksi työpaikkoja ympäri maailman, ja monet opiskelijat työllistyvät harjoittelupaikkoihinsa.
Intohimoa ja purkkaa
Tavalliselle penkkiurheilijalle ainoa kiekkovalmentajia yhdistävä ominaisuus näyttää olevan jatkuva purkanjauhaminen, mutta mitä muuta alan ammattilaiselta vaaditaan?
- Pyrimme valitsemaan opiskelijoita, joilla käsitys siitä, mihin he ovat pyrkimässä. Myös tietynlaista intohimoa tulevaa työtä kohtaan pitää löytyä. Pelaajataustaa ei tarvitse olla.
Entäs sitten se purkka, kuinka taitava sen syömisessä pitää olla?
- Purkan syömistä ei ole vielä otettu mukaan koulutusohjelmatesteihin, mutta lajin taustat tuntien sekin voisi olla ihan loogista, koulutusohjelmajohtaja Kari Savolainen naurahtaa.
Kainaloon: Pelaajasta valmentajaopiskelijaksi
Toista vuotta jääkiekkovalmentajaksi opiskeleva Pyry Eskola ei vielä lapsena hinkunut vaihtopenkin taakse, vaan ala löytyi vasta vähän vanhempana.
- Olen aikaisemmin pelannut jääkiekkoa, ja kun se loppui, oli selvää, että haluan jatkaa kiekon parissa. Tämä oli aika luonteva valinta, sillä olen urheillut koko ikäni.
Eskolan tavoitteena on valmentajan pesti tai työt lajin kehittämisen parissa. Hän on valmis lähtemään myös ulkomaille työllistyäkseen kiinnostaviin tehtäviin.
- Suomalaista osaamista arvostetaan niin paljon, että töitä saa varmasti, jos on valmis lähtemään Suomesta. Lajin kehittäminen varsinkin heikommissa kiekkomaissa olisi mielenkiintoista.
Ammattitaidon kertyessä ovat tavallisen penkkiurheilijan elkeet vähitellen karisseet. Otteluiden katsomisesta nauttimisen sijaan tuleva valmentaja kiinnittää nykyään enemmän huomiota pelitaktiikoihin.
- Pelejä katsoessa tulee mietittyä, mitä olisin itse valmentajana tehnyt toisin, ja kavereille on pakko kommentoida koko ajan. En taida olla enää ihan parasta mahdollista pelinkatseluseuraa, Eskola nauraa.
Faktaa:
- Haaga Helia ammattikorkeakoulu tarjoaa Vierumäen yksikössään amk-koulutusta jääkiekkovalmennukseen. Degree Programme in Sports and Leisure -tutkinto koostuu kahdesta intensiiviopiskeluvuodesta sekä vuoden työharjoittelusta.
- Koulutus on kansainvälinen ja opetuskielenä on englanti. Koulutukseen osallistuu valmentajia mm. Kanadasta.
- Koulutuksen yhteydessä tehdään myös tutkimusta Kansainvälisen jääkiekkoliiton toimeksiantojen pohjalta.
- Koulutus on alusta asti työelämälähtöistä, sillä valmentajaopiskelijat pääsevät valmentamaan oppilaitoksen omaa jääkiekkojoukkuetta.
- Hakuaika syksyllä 2011 alkavaan koulutukseen on 3.1.2011 - 15.2.2011.
Lisätietoja:
Koulutusohjelmajohtaja Kari Savolainen
p. 0500 544 549
www.haaga-helia.fi
Artikkelin on tuottanut Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.
KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »
Jääkiekko-organisaatioissa pelaajat ovat työntekijöiden joukossa vähemmistönä. Pelaajien ohella tunnetuin jääkiekkoon liittyvä työ on tietysti valmentajan homma, mutta paljon on muitakin työtehtäviä.
- Liigaorganisaatiossa töitä löytyy esimerkiksi markkinoinnissa, myynnissä ja huoltotehtävissä, kertoo koulutusohjelmajohtaja Kari Savolainen Haaga Helian ammattikorkeakoulusta.
Yksi tie jääkiekkoammattilaisuuteen nimenomaan muihin tehtäviin kuin mailan varteen on koulutus. Alan koulutuksesta vastaa pitkälti Suomen jääkiekkoliitto, mutta tarjolla on koulutusta myös ammattikorkeakoulussa. Kaksi vuotta intensiiviopiskelua ja vuosi työharjoittelua leipoo jääkiekkoon hurahtaneesta alan ammattilaisen.
Suomalaisia arvostetaan ulkomailla
Jääkiekkovalmennuksen amk-tutkinnon suorittaneet opiskelijat voivat työllistyä esimerkiksi valmentajiksi tai valmennuspäälliköiksi. Työllistymisprosentti on noin yhdeksänkymmentä.
- Koulutetuista ammattilaisista on pulaa tällä alalla. Ainoa este työllistymiselle voi olla resurssien puute, sillä suurin osa jääkiekkoseuroista toimii vapaaehtoispohjalta. Kansainvälisyys tuo kuitenkin lisää tilaisuuksia työllistyä, Savolainen sanoo.
Suomalaiset kiekkoilijat ovat kovaa valuuttaa ulkomailla, ja siksi myös muille alan ammattilaisille on kysyntää. Osa amk-tutkinnon suorittaneista on löytänyt työpaikkansa eteläisistä maista, joissa jääkiekko on vielä suhteellisen tuore laji.
- Kansainvälinen jääkiekkoliitto tarjoaa kolmanneksi opiskeluvuodeksi työpaikkoja ympäri maailman, ja monet opiskelijat työllistyvät harjoittelupaikkoihinsa.
Intohimoa ja purkkaa
Tavalliselle penkkiurheilijalle ainoa kiekkovalmentajia yhdistävä ominaisuus näyttää olevan jatkuva purkanjauhaminen, mutta mitä muuta alan ammattilaiselta vaaditaan?
- Pyrimme valitsemaan opiskelijoita, joilla käsitys siitä, mihin he ovat pyrkimässä. Myös tietynlaista intohimoa tulevaa työtä kohtaan pitää löytyä. Pelaajataustaa ei tarvitse olla.
Entäs sitten se purkka, kuinka taitava sen syömisessä pitää olla?
- Purkan syömistä ei ole vielä otettu mukaan koulutusohjelmatesteihin, mutta lajin taustat tuntien sekin voisi olla ihan loogista, koulutusohjelmajohtaja Kari Savolainen naurahtaa.
Kainaloon: Pelaajasta valmentajaopiskelijaksi
Toista vuotta jääkiekkovalmentajaksi opiskeleva Pyry Eskola ei vielä lapsena hinkunut vaihtopenkin taakse, vaan ala löytyi vasta vähän vanhempana.
- Olen aikaisemmin pelannut jääkiekkoa, ja kun se loppui, oli selvää, että haluan jatkaa kiekon parissa. Tämä oli aika luonteva valinta, sillä olen urheillut koko ikäni.
Eskolan tavoitteena on valmentajan pesti tai työt lajin kehittämisen parissa. Hän on valmis lähtemään myös ulkomaille työllistyäkseen kiinnostaviin tehtäviin.
- Suomalaista osaamista arvostetaan niin paljon, että töitä saa varmasti, jos on valmis lähtemään Suomesta. Lajin kehittäminen varsinkin heikommissa kiekkomaissa olisi mielenkiintoista.
Ammattitaidon kertyessä ovat tavallisen penkkiurheilijan elkeet vähitellen karisseet. Otteluiden katsomisesta nauttimisen sijaan tuleva valmentaja kiinnittää nykyään enemmän huomiota pelitaktiikoihin.
- Pelejä katsoessa tulee mietittyä, mitä olisin itse valmentajana tehnyt toisin, ja kavereille on pakko kommentoida koko ajan. En taida olla enää ihan parasta mahdollista pelinkatseluseuraa, Eskola nauraa.
Faktaa:
- Haaga Helia ammattikorkeakoulu tarjoaa Vierumäen yksikössään amk-koulutusta jääkiekkovalmennukseen. Degree Programme in Sports and Leisure -tutkinto koostuu kahdesta intensiiviopiskeluvuodesta sekä vuoden työharjoittelusta.
- Koulutus on kansainvälinen ja opetuskielenä on englanti. Koulutukseen osallistuu valmentajia mm. Kanadasta.
- Koulutuksen yhteydessä tehdään myös tutkimusta Kansainvälisen jääkiekkoliiton toimeksiantojen pohjalta.
- Koulutus on alusta asti työelämälähtöistä, sillä valmentajaopiskelijat pääsevät valmentamaan oppilaitoksen omaa jääkiekkojoukkuetta.
- Hakuaika syksyllä 2011 alkavaan koulutukseen on 3.1.2011 - 15.2.2011.
Lisätietoja:
Koulutusohjelmajohtaja Kari Savolainen
p. 0500 544 549
www.haaga-helia.fi
Artikkelin on tuottanut Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.
KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »
| Materiaali on julkaisijan tuottamaa. |
SEURAA SÄHKÖPOSTITSE » |




Seuraa sähköpostitse >>









