Tupakan aiheuttama nikotiiniriippuvuus hallitsee tupakoitsijan koko elämää. Kaksi kolmesta tupakoitsijasta haluaakin lopettaa tupakoinnin, mutta tupakasta eroon pääsemiseen tarvitaan usein apua. Professori Kari Reijula vaatii terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan nikotiiniriippuvuuden vakavasti.

Tupakan aiheuttama nikotiiniriippuvuus on niin vahva, että tupakoisija on valmis tekemään lähes mitä vain saadakseen nikotiinia - esimerkiksi lähtemään keskellä yötä etsimään avoinna olevaa kioskia tai välttelemään tilanteita, joissa ei voi polttaa. Tämä selvisi Suomessa viime vuonna tehdystä tutkimuksesta, jossa 1000 tupakoitsijaa kertoi mielipiteistään ja kokemuksistaan tupakoinnista.

- Tulokset eivät yllättäneet siinä mielessä, että tupakoitsijallahan tupakka ohjaa arkea kaikessa, toteaa professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta.

- Aamulla ylös noustessa ehditään tuskin laittaa kahvinkeitintä päälle, kun pitää jo mennä parvekkeelle vetämään ensimmäiset henkisavut. Työpäivän aikana lasketaan, missä välissä pääsee käymään tupakalla, ja ravintolassa pitää miettiä, missä voi polttaa.

Tupakoinnin vaikutus arkeen ei ole mikään pieni juttu, sillä esimerkiksi askin päivässä polttava on yhdestä tunnista kymmenen minuuttia tupakalla. Reijulan mukaan tupakoitsijoiden arki on käynyt hyvin hankalaksi.

- Tupakkalaissa on tehty paljon sen eteen, ettei kukaan vastentahtoisesti altistuisi tupakansavulle. Mutta terveydenhuollon pitää nyt herätä tukemaan tupakoitsijoita lopettamisessa, sillä heidän elämästään on tullut vaikeaa.

Tupakoitsijat häpeävät pahettaan

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että aika moni tupakoitsija häpeää polttamistaan. Vastaajat ovat valehdelleet polttamisestaan, peitelleet hajua vaihtamalla vaatteita tai syömällä kurkkupastilleja, tai syyttäneet tupakan hajusta jotakuta muuta.

- Minullakin on ollut potilaana isä, joka päätti lopettaa tupakoinnin siinä vaiheessa, kun ei enää kehdannut valehdella lapsilleen, ettei polta, Reijula kertoo.

- Valtaosa suomalaisista tietää tupakoinnin terveyshaitat oikein hyvin, ja monet perheet tai työyhteisöt pitävät savuttomuutta yhtenä edellytyksenä terveelliselle ja hyvälle elämälle. Tupakoitsija on kuitenkin riippuvainen nikotiinista, ja joutuu menemään tupakalle ulos, piiloon nurkan taakse. Tämä yhtälö johtaa siihen, että tupakoitsija ahdistuu entisestään.

Reijulan mielestä nikotiinin riippuvuutta aiheuttavista vaikutuksista puhutaan ja tiedetään liian vähän. Hän kaipaakin aiheesta lisää tiedotusta.

- Nikotiinin koukuttavaa vaikutusta voidaan pahimmillaan verrata huumeriippuvuuteen. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi ottaa riippuvuus esille tupakointivieroituksessa ja suhtautua siihen kaikella sillä vakavuudella, jolla siihen pitääkin suhtautua.

Kainaloon: Miksi lopettaminen ei onnistu?
Kaksi kolmesta tupakoitsijasta haluaa lopettaa tupakoinnin. Harva kuitenkaan onnistuu siinä, sillä viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan yli puolet lopettamista yrittävistä pyrkii selviämään urakasta pelkällä tahdonvoimalla. Tämä kuulostaa hiukan erikoiselta, sillä tupakoitsijat pitävät tupakkaa huumeita koukuttavampana.

- Suomalainen jääräpäisyys on sitä, että asioista selvitään ilman ohjekirjoja. Se pätee varmasti myös tupakoinnin lopettamiseen, arvelee professori Kari Reijula Työterveyslaitokselta.

Reijula muistuttaa, että nikotiiniriippuvuus on usein niin vakava, että siitä selviämiseksi tarvitaan apua terveydenhoitoalan ammattilaiselta. Kovinkaan moni tupakoitsija ei kuitenkaan hakeudu lääkärin pakeille.

- Voi tuntua vähän häveliäältä lähteä puhumaan tupakoinnista terveysalan pahimmalle vahtijalle eli lääkärille. Toinen syy voi olla vanha luterilainen viisaus ”turhaan ei lääkäriin mennä”, joka konkretisoituu muun muassa tässä asiassa, Reijula arvelee.

- Kolmas syy on se, ettei ymmärretä, että lääkäriltä on oikeus pyytää ja saada apua. Paras yhdistelmä lopettamiseen on vahva oma tahto sekä uskallus hakea apua työterveyshuollosta tai terveyskeskuksesta.

Tutkimus tehtiin helmikuussa 2011 internet-pohjaisena kyselytutkimuksena. Vastaajia oli yhteensä 1000. Tutkimuksen teetti Pfizer ja toteutti Ipsos MORI Research.

Lisätietoja:

Professori Kari Reijula, Työterveyslaitos, kari.reijula@ttl.fi

Artikkelin on tuottanut Pfizer Oy. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »