• 
• 
• 
• 

Miljoona suomalaista asuu kunnallisen viemäriverkoston ulkopuolella. Läheskään kaikilla heistä ei ole nykyaikaista jätevesijärjestelmää, joten jätevettä pursuavia avo-ojia löytyy edelleen valitettavan paljon. Jätevesisäädöksistä on keskusteltu julkisuudessa, mutta mitä ne todella tarkoittavat omakotitaloasujalle tai mökkiläiselle?

Haja-asutusalueella on jokaisen huolehdittava itse siitä, etteivät jätevedet mene likaisina luontoon. Asukkailla on vielä nelisen vuotta aikaa korjata oma järjestelmänsä, sillä kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien on täytettävä puhdistustehoa koskevat vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Ensimmäinen askel on selvittää tilanne oman kodin tai mökin osalta.

– Jos on epävarma kiinteistönsä jätevesijärjestelmän riittävyydestä, kannattaa ottaa yhteyttä kunnan ympäristönsuojelutoimeen. Monilla paikkakunnilla on nyt tarjolla ilmaista kiinteistökohtaista neuvontaa, joten alkuun pääsee parilla puhelulla, sanoo johtava asiantuntija Erkki Santala Suomen ympäristökeskuksesta.

Neuvontaa kaipaavan kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä jonkinasteista ruuhkautumista voi olla tiedossa. Sama koskee insinööritoimistoja ja alalle erikoistuneita suunnittelutoimistoja sekä urakoitsijoita. Toimenpiteet myös vievät aikaa eikä kaikkea tehtävää kannata jättää viimeiseen kesään.

Vanhat saostuskaivot pahimpia syntipukkeja

Kun lähiympäristön hygieeninen tila kohentuu uusien jätevesijärjestelmien myötä, paranevat myös vesistöjen virkistyskäyttömahdollisuudet. Lisäksi järvien rehevöityminen vähenee. Ennen kaikkea tarkoitus on suojella pohjavettä ja asukkaiden omaa lähiympäristöä.

– Haja-asutusalueilla noin joka toisessa taloudessa on käytössä vanha saostuskaivo, josta jätevesi purkautuu lähiojiin. Pahimmassa tapauksessa jätevettä kulkeutuu myös juomavesikaivoihin, joten tämä uudistus saattaa lisätä naapurisopuakin, hymyilee Santala.

Jätevesijärjestelmän muutostarve on yleensä suurin vakituisesti asutuissa, täysin varustelluissa omakotitaloissa. Vähemmällä tai jopa ilman lisätoimia voi päästä, jos jätevesien määrä on vähäinen eikä kiinteistössä ole vesikäymälää.

– Useissa tapauksissa kiinteistönomistaja vapautuu automaattisesti uudistusvaatimuksista, mikäli hän on täyttänyt 68 vuotta ennen 9.3.2011. Tällä säännöllä haluttiin muun muassa helpottaa yksinasuvien ikäihmisten tilannetta.

Kustannuksia tulee, mutta kiinteistön arvo nousee

Julkisuudessa on kuultu monenlaisia väitteitä jätevesisäädöksistä aiheutuvista kustannuksista. Kustannusten hintahaarukka on noin 1000-8000 euroa. Mikäli kyseessä on normaalisti varusteltu omakotitalo, hinta on keskimäärin 4000-5000 euroa.

– Hankinta- ja rakennuskustannukset riippuvat paikallisista oloista ja oman työn osuudesta sekä tietenkin siitä, minkälainen järjestelmä asennetaan. Kiinteistön omistajan on hyvä tietää, että jätevesijärjestelmän uudistaminen nostaa kiinteistön arvoa, muistuttaa Santala.

Kustannuksia saa usein huomattavasti pienennettyä, kun naapurit tai kyläkunnat huolehtivat viemäröinnistä yhdessä. Kannattaa myös selvittää, onko mahdollista liittyä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.

Faktaa: Jos sinulla on kiinteistö haja-asutusalueella, toimi näin:

- Ota yhteyttä kunnan ympäristönsuojelutoimeen, mikäli et tiedä, vaatiiko jätevesien käsittely muutoksia.

- Mikäli kiinteistön jätevesien käsittely vaatii tehostamista, selvitä kunnasta liittymisestä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon.

- Selvitä mahdollisuudet toimia yhdessä naapurien kanssa.

- Tilaa suunnitelma jätevesijärjestelmän tehostamisesta puolueettomalta suunnittelijalta.

- Vertaa järjestelmien hintoja ja kilpailuta urakoitsijat.

- Huolehdi tarvittavista luvista ja rakentamisen valvonnasta.

- Muista seurata jätevesijärjestelmän toimintaa ja huoltaa sitä tarvittaessa.

Valtakunnallista jätevesiviikkoa vietetään 7.-13.5.2012. Lisätietoa: www.ymparisto.fi/jatevesiviikko

Lisätietoa
- haja-asutusalueiden jätevesihuollosta: www.ymparisto.fi/hajajatevesi
- jätevesineuvonnasta: www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta

Lisätietoja:
Tiedottaja Ulla Ahonen, Ympäristöministeriö
p. 040 179 3175
ulla.ahonen@ymparisto.fi
www.ymparisto.fi

Artikkelin on tuottanut Ympäristöministeriö. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »