EMBED-KOODI >>

<object width='470' height='338'><param name='movie' value='http://nettitelkku.fi/embed_small/1497'></param><param name='allowfullscreen' value='true'></param><param name='allowscriptaccess' value='always'></param><param name='menu' value='false'></param><param name='quality' value='best'></param><param name='bgcolor' value='#ffffff'></param><embed src='http://nettitelkku.fi/embed_small/1497' type='application/x-shockwave-flash' allowscriptaccess='always' allowfullscreen='true' menu='false' quality='best' bgcolor='#ffffff' width='470' height='338'></embed></object>

Kansallisten vähemmistöjen oikeudet eivät toteudu Suomessa mallikkaasta lainsäädännöstämme huolimatta, selvisi Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa. Suurimpina esteinä ovat asenneilmapiiri sekä ihmisoikeuksien heikko tunteminen. Tutkijaa hämmästyttää, etteivät vähemmistöt vaadi oikeuksiaan pontevammin.

Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa on käynyt ilmi, etteivät suomalaiset tunne ihmisoikeuksia. Oikeudet eivät myöskään toteudu meillä riittävästi. Asiaan perehtynyt tutkija on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi olla huomattavasti nykyistä enemmän ihmisoikeuskasvatusta.

– Mikäli tuntisimme oikeutemme, voisimme myös vaatia niitä. Ymmärtäisimme tällöin myös omat velvollisuutemme toisten ihmisten oikeuksien toteuttajina, sanoo akatemiatutkija Reetta Toivanen.

Lapsille suunnatut suvaitsevaisuuskerhot eivät Toivasen mukaan riitä, sillä myös aikuisten asenteisiin olisi pikaisesti tultava muutos.

- Nopein keino saattaisi olla se, että lisättäisiin pakollisia ihmisoikeuskursseja esimerkiksi hoitoalaa opiskeleville ja mahdollisimman monille muillekin opiskelijoille.

Suomessa on sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen ja terveydentilan määrittämien vähemmistöjen lisäksi muun muassa kansallisia vähemmistöjä, kuten saamelaiset ja romanit. Heidän oikeutensa eivät toteudu hyvästä lainsäädännöstämme huolimatta. Myös suomenkielisten kanssa täysin yhdenvertaisessa asemassa olevat suomenruotsalaiset ovat käytännössä vähemmistöasemassa.

– Ruotsinkielinen lapsi ei esimerkiksi saa automaattisesti ruotsinkielistä päiväkotipaikkaa tai pääse edes lääkärille, joka puhuisi hänen äidinkieltään. Heidän tilanteensa ei siis ole esimerkillinen, vaikka se on huomattavasti parempi kuin saamelaisten - romaneista puhumattakaan.

Leimautumisen pelko estää ihmisoikeuksien vaatimisen

Syrjinnänvastaisen lainsäädännön lisäksi Suomessa on EU:n myötä tullut voimaan laki, joka määrää yhdenvertaisuudesta lain edessä. Valtaväestöllä saattaakin olla mielikuva, että nyt vähemmistöillä ovat asiat kunnossa. Reetta Toivasen mukaan käytäntö on jotain ihan muuta.

– Romanit kokevat arkipäivän rasismin lisäksi syrjintää esimerkiksi työpaikkaa hakiessaan. Koulutukseltaan yhtä pätevä tai pätevämpikin romani jää lähes poikkeuksetta valitsematta. Ja vaikka saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus itsehallintoon omalla kotiseutualueellaan, työllisyystilanteen vuoksi monen on pakko muuttaa muualle. Tällöin eivät esimerkiksi kielelliset oikeudet toteudu.

Eniten tutkijaa on hämmästyttänyt se, etteivät vähemmistöt vaadi omia oikeuksiaan äänekkäämmin. Hän on käyttänyt tutkimuksessaan muun muassa Steven Lukesin radikaalia valtateoriaa, jossa pohditaan sitä, miksi vähemmistöt eivät protestoi.

– Suomessa vähemmistöt eivät nouse barrikadeille, koska ei haluta tulla leimatuiksi hankaliksi. Meillä ajatellaan, että jos vaatii niin sanotusti liikoja, saattaa menettää jopa ne oikeudet, jotka on tähän mennessä saanut eli oikeuden olla samanlainen kuin suomalaiset.

Eri vähemmistöillä on eri pyrkimykset

Suomen vähemmistöistä esimerkiksi saamelaisilla ja romaneilla ei ole keskenään samanlaisia pyrkimyksiä. Saamelaiset toivovat itsehallinnon lisäämistä ja itsemääräämisoikeuden kehittämistä. He myös haluavat korostaa omaa erilaisuuttaan alkuperäiskansana.

– Romaneiden suurin toive on integroitua suomalaisiin, olla osa Suomen kansaa, mutta omalla, erilaisella kulttuurilla ja kielellä. Tämän päivän Suomessa romanit kokevat, ettei heitä hyväksytä suomalaisiksi lainkaan, selventää Reetta Toivanen.

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Reetta Toivanen
reetta.toivanen@helsinki.fi
Helsingin yliopisto

Tutkija Reetta Toivanen luennoi Ihminen ja Kosmos –kulttuuritapahtumassa, joka järjestetään Kuhmossa 16.-18.3.2012. Tapahtumassa tutkijat ja yleisö ratkovat ihmisen, ihmiskunnan ja maailmankaikkeuden suuria kysymyksiä keskustelemalla ja nauttimalla keskustelujen lomassa hyvästä musiikista. Suomen Akatemia on järjestänyt tapahtumaa vuodesta 2000 Pro Kuhmo Oy:n kanssa.
Lisätietoja: www.ihminenjakosmos.fi

Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »