• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 

Yläkouluikäisillä on paljon petrattavaa suun ja hampaiden hoidossa, selviää suuhygienisteille tehdystä kyselystä. Asiantuntijat ovat huolissaan erityisesti 13–15-vuotiaiden sokeripitoisista välipaloista, epäsäännöllisistä ruokailutottumuksista sekä puutteellisesta hampaiden harjauksesta.

Jopa 80 prosenttia suuhygienisteistä on sitä mieltä, että hampaiden puutteellinen puhdistus on melko yleistä tai hyvin yleistä 13–15-vuotiailla. Tämä käy ilmi maanlaajuisesta suuhygienisteille tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin ammattilaisten näkemyksiä suomalaisten suun terveydestä.

Suomen Suuhygienistiliiton puheenjohtaja Satu Mäkistä kyselyn tulokset eivät yllätä. Napostelukulttuuri on hänen mukaansa nuorten keskuudessa yleistä ja näkyy hampaiden kunnossa.

– Etenkin yläkouluikäiset harjaavat hampaitaan laiskasti, syövät epäterveellisiä välipaloja ja nauttivat energiajuomia tai muita sokeripitoisia juomia. Joissain kouluissa on vielä karkki- ja limsa-automaatteja, jotka pitäisi ehdottomasti korvata terveellisimmillä vaihtoehdoilla.

Pohja luodaan lapsuudessa

Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausenin mielestä kyselyn tulokset eivät kerro koko totuutta ilman kliinistä tutkimusta, mutta suuhygienistien työssään tekemät havainnot toki osoittavat huolestuttavan kehityssuunnan. Hausen uskoo, että yläkouluikäisten huono hampaiden huolto kertoo siitä, että kodin sääntöihin otetaan etäisyyttä.

– Tämä voi kuitenkin olla väliaikainen ja palautuva ilmiö. Kyselyn vastaajat pitävät 7–12-vuotiaiden hampaiden kuntoa vielä melko hyvänä. Yläkouluiässä tapahtuvan notkahduksen jälkeen tilanne palautuu paremmaksi jälleen 16–25-vuotiailla, toteaa Hausen.

Hausen korostaa, että hammasterveyteen liittyvät asiat opitaan jo varhaislapsuudessa, joten erityisen tärkeää olisi kiinnittää huomio alle kouluikäisten suun terveydenhoitoon. Terveysperusta luodaan jo hyvin varhaisessa ikävaiheessa.

Perusasiat kuntoon

Hammashoidon ammattilaiset listaavat suun terveyden avaintekijöiksi säännölliset ruoka-ajat, jatkuvan napostelun välttämisen ja veden juomisen janojuomana. Listalle kuuluu myös hyvä suuhygienia eli säännöllinen hampaiden harjaus fluorihammastahnalla ja hammasvälien puhdistus sekä päivittäinen ksylitolipurukumin tai -pastillin käyttö.

- Nuoren täytyy itse ottaa vastuu suunsa terveydestä ja ruokailutottumuksistaan, mutta myös vanhempien rooli on tärkeä. Lasta kannattaa muistuttaa suun ja hampaiden hoidosta ja vähän myös valvoa, että hampaat tulevat pestyksi kaksi kertaa päivässä. Suuhygienistien puolestaan tulee keskittyä motivoivaan ja yksilölliseen terveysneuvontaan, toteaa Mäkinen.

- Oikotietä onneen ei ole, vaan hampaita on hoidettava kokonaisvaltaisesti. Nuorten kannattaa muistaa, että hampaiden hoito on myös ulkonäön hoitamista. Puhtaat hampaat ja raikas suu toimivat käyntikorttina joka tilanteessa.

Leaf Suomi Oy:n teettämässä kyselyssä selvitettiin suuhygienistien näkemyksiä 0-55-vuotiaiden suomalaisten suunterveyden nykytilasta. Kyselyn tiedot kerättiin nettikyselynä 21.3.-16.4.2012 ja siihen vastasi 576 suuhygienistiä Suomen suuhygienistiliitto SSHL ry:stä ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry:stä. Vastaajista yli puolet (57 %) työskenteli julkisella puolella ja vajaa neljännes (23 %) yksityisellä sektorilla. 14 % vastaajista oli opiskelijoita. Yli 80 % vastaajista teki kliinistä vastaanottotyötä.

Lisätietoja:

Milla Vihanto, ksylitolitiedottaja
LEAF Suomi Oy
p. 050 505 3114
milla.vihanto@leaf.fi

Satu Mäkinen, puheenjohtaja
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry
p. 0500 895 924
satu.makinen@suuhygienistiliitto.fi