EMBED-KOODI >>

<object width='470' height='338'><param name='movie' value='http://nettitelkku.fi/embed_small/1570'></param><param name='allowfullscreen' value='true'></param><param name='allowscriptaccess' value='always'></param><param name='menu' value='false'></param><param name='quality' value='best'></param><param name='bgcolor' value='#ffffff'></param><embed src='http://nettitelkku.fi/embed_small/1570' type='application/x-shockwave-flash' allowscriptaccess='always' allowfullscreen='true' menu='false' quality='best' bgcolor='#ffffff' width='470' height='338'></embed></object>

Perhesuhteilla on merkittävä vaikutus siihen, miten turvalliseksi lapset kokevat olonsa. Jos lapsuus on turvaton, sen vaikutukset näkyvät vielä aikuisiälläkin. Lapset pystyvät itsekin vaikuttamaan turvallisuuden tunteeseensa, mutta päävastuu siitä on aikuisilla.

Turvaton lapsuus voi vaikuttaa aikuisiällä muun muassa työelämään ja ihmissuhteiden solmimiseen. Pahoja ongelmia lapsuudessaan kokeneet nuoret ja aikuiset usein kouluttautuvat vähemmän ja valmistuvat vähemmän ammattitaitoa vaativiin tehtäviin, mikä saattaa näkyä alempana tulotasona sekä epämääräisinä työsuhteina.

- Ongelmat lapsuudessa saattavat heijastua myös ihmissuhteisiin, sillä pitkäjänteisten ihmissuhteiden solmiminen voi olla vaikeampaa kuin henkilöillä, joilla on ollut turvallinen lapsuus, kertoo perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksesta.

Lasten emotionaalista turvallisuutta on tutkittu Suomen Akatemian lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys SKIDI-KIDS -tutkimusohjelmassa. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 64 lasta, jotka elävät haastavissa perhesuhteissa – esimerkiksi sijaisperheessä, väkivaltaisessa perheessä tai avioeroperheessä.

- Yksi tämän tutkimuksen keskeisistä viesteistä on, että perhesuhteet ovat erittäin tärkeitä sekä lasten että aikuisten hyvinvoinnin kannalta. Kun puhutaan perheistä, meidän on puhuttava myös lasten perheistä ja lasten näkökulmista.

Mitä turvallisuus on?

Turvallisuudentunne syntyy siitä, että lapsi voi luottaa vanhempiinsa ja sisaruksiinsa ilman pelkoa, perheen ilmapiiri on myönteinen, ja lapsi kokee voivansa vaikuttaa asioihin itsekin.

- Turvallisuuden tunteen kannalta on suuri haaste, jos lapsi joutuu pelkäämään jotakuta perheenjäsentä, tai jos perheessä on päihde- tai väkivaltaongelmia tai pitkäaikaisia taloudellisia ongelmia, kertoo professori Kimmo Jokinen.

- Yllättävän moni lapsi elää haastavissa perhesuhteissa, sillä karkeasti arvioiden ainakin 10 000 lasta kokee avioeron joka vuosi. Väkivalta puolestaan on erittäin vaikeasti mittava asia. Mutta esimerkiksi puolet peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista on kysyttäessä kertonut, että on kokenut tai nähnyt vuoden sisällä jotain, mitä voidaan pitää väkivaltana.

Perhemuodolla ei merkitystä

Perhemuoto ei sinänsä ratkaise sitä, miten turvalliseksi lapsi kokee olonsa. Tärkeintä on se, että perheessä rutiineja ja tiettyä ennakoitavuutta, ja että perheen sisäiset suhteet toimivat.

- Ei ole olemassakaan niin sanottuja tavallisia perheitä, vaan haastavia riitoja, väkivaltaa tai päihdeongelmia voi olla myös äidin, isän ja heidän biologisten lastensa muodostamassa perinteisessä perheessä. Ja perinteisestä ydinperheestä poikkeava perhe puolestaan voi olla oikein toimiva lapsen turvallisuuden kannalta, Jokinen muistuttaa.

Oli perhemuoto sitten mikä tahansa, aikuiset ovat aina vastuussa lasten hyvinvoinnista.

- Lapset voivat tietysti vaikuttaa asioihin itsekin, sillä heillä on omia kokemuksia ja käsityksiä siitä, miten asiat voivat olla. Mutta jos perheessä on pahoja ongelmia, niitä ei voi jättää lapsen ratkaistavaksi, vaan tarvitaan aikuisten ja mahdollisesti myös ammatti-ihmisten apua.

Lisätietoja:
Professori Kimmo Jokinen
Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskus
p. 014 260 2870
http://www.aka.fi/fi/A/Ohjelmat-ja-yhteistyo/Tu...yhteiskunnassa/


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »