EMBED-KOODI >>

<object width='470' height='338'><param name='movie' value='http://nettitelkku.fi/embed_small/1584'></param><param name='allowfullscreen' value='true'></param><param name='allowscriptaccess' value='always'></param><param name='menu' value='false'></param><param name='quality' value='best'></param><param name='bgcolor' value='#ffffff'></param><embed src='http://nettitelkku.fi/embed_small/1584' type='application/x-shockwave-flash' allowscriptaccess='always' allowfullscreen='true' menu='false' quality='best' bgcolor='#ffffff' width='470' height='338'></embed></object>

Vaikka navigaattorit ovatkin jo pitkälti korvanneet perinteiset paperikartat meidän suomalaisten arjessa, niihin molempiin vaaditaan samanlaista maastotietoa. Kun maastoon tulee muutoksia, myös tiedot pitää päivittää ajan tasalle. Tämä vaatii maaston jatkuvaa mittaamista joka puolella Suomea.

Suomessa on ollut maanmittaustoimintaa jo useamman sadan vuoden ajan. Siinä missä entisaikojen maanmittarit käyttivät askelmittausta, nykyään hyödynnetään tekniikkaa. Mittaustarkkuus on tänä päivänä sentin luokkaa.

- Jos mitataan maastossa, käytetään gps-laitteita eli satelliittipaikannukseen perustuvia laitteita. Maastotietokannan ajantasaistamisessa puolestaan tärkein mittausmenetelmä ovat ilmakuvaukset, kertoo kartastopäällikkö Reima Ronkainen Etelä-Suomen maanmittaustoimistosta.

- Mutta kyllä tuolla puskissakin saattaa tälläkin hetkellä olla joku mittauslaitteiden kanssa. Varsinkin maanmittaustoimituksissa meidän pitää käydä mittaamassa rajapyykin paikka ja määrittää sitä kautta kiinteistön sijainti, jotta saadaan sijoitettua se kartalle.

Gps-mittaus säilyy mittausmenetelmien joukossa tulevaisuudessakin, mutta myös laserkeilaus tulee yleistymään. Lentokoneesta käsin tehtävä laserkeilaus perustuu gps-paikannukseen, inertianavigointiin ja laseretäisyyden mittaukseen, ja sen avulla voidaan tuottaa kolmiulotteisia malleja mitatusta maastosta.

Karttoja ja reittioppaita

Suomesta on olemassa jo iso nippu erilaisia karttoja, jotka kattavat koko maan jokaista kylää, notkoa ja jopa tietyömaata myöten. Silti koko maata Suomi-neidon päälaelta varpaisiin asti mitataan jatkuvasti koko ajan uudelleen. Miksi ihmeessä?

- Maisema muuttuu koko ajan, kun rakennetaan uusia teitä ja rakennuksia. Myös maanomistusolot muuttuvat. Lisäksi mittaustarkkuus on parantunut vuosien saatossa, joten mittaustietojen avulla saadaan nykyään entistä tarkempia karttoja, Ronkainen kertoo.

Uusilla mittaustuloksilla saatetaan ajan tasalle ja tarkennetaan Maanmittauslaitoksen rekistereitä, muun muassa maastotietokantaa ja kiinteistörekisteriä. Tavallisille suomalaisille tiedot ovat hyödyksi esimerkiksi perinteisiä karttoja käytettäessä, mutta myös muulloin.

- Näitä tietoja käytetään esimerkiksi navigoinnissa ja reitin optimoinnissa, jolloin on ehdottoman tärkeää, että tiedot ovat ajan tasalla. Harva tulee ajatelleeksi, että myös esimerkiksi jätehuolto hyödyntää reitin optimointia ja navigointia todella paljon, Ronkainen muistuttaa.

Rekistereiden päivittäminen on loputon projekti eli Suomen mittaaminen ei tule koskaan ”valmiiksi”.

- Mittaaminen on tarpeen niin kauan kuin teitä ja taloja rakennetaan, maastossa tapahtuu muutoksia ja tilat ja talot vaihtavat omistajaa.

Faktaa:
- Maanmittauksen katsotaan alkaneen Suomessa 375 vuotta sitten, kun Ruotsin kuningatar määräsi ensimmäisen maanmittarin Suomeen tekemään maanmittausta. Lähtökohtana tässä oli se, että kruunun piti saada verotuloja.

- Maanmittauslaitos on ollut Suomessa 200 vuotta. Sen historian katsotaan alkaneen vuonna 1812, kun Venäjän keisari allekirjoitti päämaanmittauskonttorin perustamiskirjan.

Lisätietoja:

Kartoista:
Reima Ronkainen, p. 040 500 3902
Ja muut kartastopäälliköt maanmittaustoimistoissa

Maanmittauslaitos 200 vuotta:
Pirkko Yliselä
Viestintäpäällikkö
Maanmittauslaitos
P. 040 504 3684
pirkko.ylisela@maanmittauslaitos.fi

Artikkelin on tuottanut Maanmittauslaitos. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »