Suurin osa suomalaisista toivoo kesän hellivän lämmöllä ja auringonpaisteella. Kesäisen sään ja helteen kääntöpuolena on kuitenkin nestehukka, joka on jopa pohjoisessa Suomessa valitettavan yleinen ongelma. Kesällä ei kuitenkaan tarvitse nököttää neljän seinän sisällä, sillä muutaman helpon vinkin avulla helteestäkin voi nauttia.

Mikä nestehukka on?

Nestehukkaa on olemassa kolmea erilaista muotoa. Elimistö voi kärsiä nesteen puutteesta, jolloin suolojen määrä nousee ja elimistö väkevöityy. Toisaalta myös nesteen määrä voi kasvaa liikaa suolojen määrään verrattuna, jolloin elimistö laimenee. Kolmas vaihtoehto on se, että elimistössä on puutetta sekä nesteestä että suoloista.

- Nestehukka, auringonpistos ja lämpöhalvaus kulkevat käsi kädessä. Auringonpistos ja lämpöhalvaus ovat sairauksia ja nestehukka syy niihin, selvittää työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta.

Paljon erilaisia oireita

Nestehukan ensimmäinen oire on yleensä huonovointisuus. Muita oireita voivat olla sekavuus, omituinen käyttäytyminen, ruokahaluttomuus, päänsärky, ripuli ja huimaus. Urheilijat saattavat kärsiä myös lihaskrampeista ja suorituskyvyn alenemisesta.
- Nestehukkaan on olemassa kolme tehokasta hoitokeinoa: hakeutuminen viileään, lepääminen ja nesteen nauttiminen. Lääkärille on syytä hakeutua, jos nestehukasta kärsivä käy sekavaksi tai hänen kehonsa lämpötila nousee.

Montako litraa päivässä?

Riittävä juominen on paras tapa välttää nestehukka, eikä vesilasillisen kulauttamisen kanssa kannata odottaa niin kauan, että tulee jano. Aikuinen tarvitsee vuorokauden aikana puolisentoista litraa nesteitä, mutta kovalla helteellä tämän määrän voi jopa kaksin- tai kolminkertaistaa.

- Tarkkojen litramäärien antaminen voi olla vaarallista, sillä elimistö saattaa liiasta juomisesta laimentua. Esimerkiksi lasten, aikuisten ja vanhusten nesteentarpeessa on isoja eroja. Kesällä tarvittavan juotavan määrä riippuu esimerkiksi lämpötilasta ja siitä, mitä on tekemässä. Tässä asiassa kannattaa käyttää maalaisjärkeä, Metsäniemi sanoo.

Mitä pitäisi juoda?

Vesi on hellepäivän ykkösjuoma. Hikoillessa elimistöstä kuitenkin häviää myös suoloja, joten niidenkin saamisesta täytyy huolehtia. Suoloja saa kerättyä takaisin juomalla esimerkiksi natrium- tai kaliumsuoloja sisältävää vissyä, sillä näillä suoloilla on tärkeä tehtävä elimistön nestetasapainon säätelyssä. Monipuolinen ruokavalio yleensä takaa riittävän kaliumin saannin, mutta erityisesti kesäkuumalla kivennäisvesistä saatu lisä ei ole pahitteeksi.

Sen sijaan kahvia, teetä ja alkoholia kannattaa kesäkuumalla vältellä.

- Ne ovat diureetteja, jotka poistavat nestettä elimistöstä. Niiden juominen ei auta nestehukkaan vaan saattaa päinvastoin pahentaa tilannetta, työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi varoittaa.

Kesällä tekee harvoin mieli syödä lämmintä ruokaa, mutta sen sijaan pieni suolapala houkuttaa useinkin. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että elimistössä on hikoilun vuoksi juuri liian vähän suoloja.

- Jo voileivän syöminen korjaa tilannetta, jos leivän päällä on esimerkiksi juustoa tai kinkkua. Toimivaa kesäruokaa on myös fetasalaatti, johon voi ripotella muutaman oliivin.

Kainaloon: Suoloja ja mineraaleja kivennäisvesistä
Kivennäisvesissä on joko lisättynä tai luonnostaan yleisimmin natriumia, kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia. Magnesium ja kalsium edistävät luuston terveyttä, kun taas natrium ja kalium hoitavat elimistön nestetasapainoa, mistä on hyötyä kesähelteillä.

- Jos kuumalla ilmalla hikoilee paljon, juotavaksi kannattaa valita veden lisäksi kivennäisvettä, jossa on natriumia tai kaliumia. Se palauttaa elimistöstä hikoilun myötä katoavia suoloja, vinkkaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Outi Jalonen.

Maustamattomat kivennäisvedet saavat kivennäisaineista myös makunsa. Nykyään tarjolla on kuitenkin myös maustettuja kivennäisvesiä, joiden joukosta löytyy sekä monenlaisten marjojen että hedelmien makuja.

- Kivennäisvesi on lähes kaloritonta, joten se sopii hyvin paitsi janojuomaksi, myös ruokajuomaksi tai seurustelujuomaksi. Maku- ja kivennäisainevalikoimasta löytyy varmasti jokaiselle oma suosikki.

Vesien kysyntä on kasvanut Suomessa parin vuoden ajan. Vuonna 2010 kivennäisvesiä myytiin arviolta yhteensä yli 93 miljoonaa litraa, mikä tekee noin 17,5 litraa asukasta kohden.

Lisätietoja:

Elina Ussa
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry
p. 045 269 7711
elina.ussa@panimoliitto.fi

Artikkelin on tuottanut Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.