• 
• 

Tavallinen kansalainenkin voi tulevaisuudessa ajaa suomalaisosaamiseen perustuvalla täyssähköautolla ja ladata sen kotimaassa kehitetyllä latauspisteellä. Tähän viittaavat viime aikojen uutiset, jotka kertovat suomalaisten yritysten kulkevan kansainvälisen kehityksen eturintamassa. Täysikokoisia perheautoja muunnetaan jo täyssähköautoiksi ja otetaan liikennekäyttöön. Latauspisteiden kehittäjä Ensto sai oman sähköautonsa ensimmäisten joukossa joulukuussa.

Porvoolaisen toimistorakennuksen pihalla seisova uusi farmarimallinen Passat Variant näyttää ulkoa samalta kuin polttomoottorikäyttöiset kanssasisarensa. Vihreä auto on saanut nimen Doris ja se on pysäköity muista autoista poiketen vihreään pysäköintiruutuun, jonka vieressä on vihreää valoa hehkuva latauspiste.

- Doris on täyssähköauto eli siinä ei ole lainkaan polttomoottoria eikä näin ollen pakoputkeakaan. Muilta osin se on normaali kookas perheauto ja sopii tavalliseen arkikäyttöön, Enston liiketoimintajohtaja Hannu Keinänen sanoo.

Hiljaa mutta ripeästi liikkeelle

Sisätiloissakaan ei juuri huomaa eroa normaaliin autoon. Käynnistettäessä kuuluu vain merkkiääni, jonka jälkeen kakkonen pykälään ja kytkin ylös. Sähkömoottorin vahva vääntö tuntuu heti, ja selkä painuu istuimeen. Moottori on käytännössä äänetön, ja hiljaisuuden rikkoo ainoastaan nastojen rapina asvaltilla.

Jokaista autoilijaa kiinnostaa polttoaineen kulutus ja bensamittaria onkin hyvä vilkaista aika ajoin. Sähköautossa tuo mittari puuttuu, sillä bensatankin tilalla on akkuja. Tässä autossa matkan jatkuminen vaatii virtaa, jonka riittävyyttä on seurattava latausmittarista.

Sähköauto ladataan sähköverkosta ja akuissa jäljellä olevan latauksen määrän näkee helposti tolpan korkeudesta aivan kuten kännykässä. Mittari kertoo myös selkeän prosenttiluvun, joka ilmaisee jäljellä olevan latauksen määrän. Täydellä akulla voi ajaa noin 100 km ja siihen tarvittavan sähkön hinta on noin kaksi euroa.

- Sähköauton latauspiste on yhdistetty talon sähköverkkoon, josta se välittää tavallista vaihtovirtaa autolle. Yksivaihelataus kestää perinteisellä valovirralla enimmillään kahdeksan tuntia ja kolmivaiheisella ns. voimavirralla noin kolme tuntia, Hannu Keinänen kertoo.

Pistoke kiinni pysäköinnin ajaksi

Puskurin alla on pistorasia, johon työnnetään samanlainen pistoke kuin talvisessa moottorinlämmittimessä. Vaivalloista huoltoasemalla tankkausta ei siis tarvita, vaan lataus hoituu pysäköinnin yhteydessä.

Latauspiste on linjakas teräksinen tolppa, jonka yläosassa on merkkivalo. Se palaa vihreänä, kun latauspiste on valmiina käyttöön ja sinisenä, kun lataus on käytössä. Virhetilanteen sattuessa valo on punainen. Latauspisteen voi varustaa myös lisäominaisuuksilla kuten latauksen maksu tekstiviestillä.

Jos osaa kiinnittää lohkolämmittimen pistokkeen autoon, osaa myös ladata sähköauton. Nopeaan lataukseen on tarjolla kolmivaihepistorasia, joka sijaitsee konepellin alla. Vaikka useimmille riittää normaali hitaampi lataaminen omalla kotipihalla, tulevat pysäköintihallien, paikoitusalueiden ja kadunvarsien latauspisteet luontevaksi osaksi kaupunkikuvaa.

- Kun sähköautot alkavat yleistyä, tulee myös latauspaikkoja saada lisää esimerkiksi kauppakeskusten parkkihalleihin, työpaikkojen parkkipaikoille ja vaikkapa liityntäpysäköintialueille matkan jatkuessa junalla tai bussilla. Näin kaikki arkiajot voi hoitaa sujuvasti sähköautolla, Hannu Keinänen vakuuttaa.

- Suomalainen sähköauto-osaamisen keskittymä on in iso kansainvälinen liiketoimintamahdollisuus. Siihen kannattaa panostaa ja edistää samalla sähköautojen käyttöönottoa verotusta keventämällä. Näin voidaan päästä Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän tavoitteeseen, jonka mukaan neljäsosa autoista toimisi sähköllä vuonna 2020, Keinänen uskoo.

Lisää kuvia ja lisäaineistoa tapahtumasta
http://www.ensto.com/www/finnish/index/ensto-ko...koautoille.html

Lisätiedot:

Hannu Keinänen, liiketoiminta-alueen johtaja, Ensto Building Technology,
p. 0204 76 2718
Hani Olsson, tiedottaja, Ensto-konserni,
p. 0204 76 6026