Maailmassa olisi neljä miljoonaa toivottua lasta vähemmän, jos brittiläinen Robert Edwards ei olisi ikinä kehittänyt koeputkihedelmöitystä. Nobel-palkitun tutkijan työ jatkuu Suomessa, jossa lapsettomuustutkimus on huippuluokkaa. Tulevaisuudessa lapsettomuushoitoja halutaan tuoda helpommin kaikkien saataville.

Lapsettomuustutkimus sai maailmanlaajuisesti positiivista huomiota, kun koeputkihedelmöityksen kehittänyt Robert Edwards palkittiin työstään Nobelin lääketieteen palkinnolla. Edwardsin työn hedelmä, maailman ensimmäinen koeputkilapsi, syntyi vuonna 1978.

- Palkinto oli meillekin valtavan iloinen asia. Se on suuri tunnustus tutkimustyölle ja näille hoidoille, jotka ovat saattaneet maailmaan jo neljä miljoonaa ihmistä, toteaa Väestöliiton Klinikoiden ylilääkäri Anne-Maria Suikkari.

Nobel-palkittu tutkimustyö jatkuu Suomessa, sillä lapsettomuustutkimus on meillä huippuluokkaa. Kun katsotaan hoitojen turvallisuutta ja tehokkuutta, Suomi on lapsettomuustutkimuksessa maailman ykkönen.

- Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa vahvaa roolia turvallisten hoitojen kehittämisessä. Olemme myös tilastoiden ykkönen, kun lasketaan, kuinka todennäköisesti yhdestä hoidosta syntyy lapsi.

Entistä turvallisempaa ja helpompaa hoitoa

Koeputkihedelmöityksen kehittämisen jälkeen lapsettomuustutkimus on edennyt suurin harppauksin. Laboratoriossa tehtävä alkioviljelymenetelmä on kehittynyt ja alkion valinnasta yhden alkion siirtoa varten on tullut keskeinen toimenpide. Vetoapua on tullut myös lääketeollisuudelta.

- Esimerkiksi yhden alkion siirtomenetelmä on aloitettu pitkälti Suomessa. Menetelmässä siirretään kohtuun yksi alkio kerrallaan, ja myös pakastetun ja sulatetun alkion siirtoja tehdään paljon. Myös alkion valintaan liittyvää tutkimusta tehdään koko ajan, Suikkari kertoo.

Tutkimustulokset päätyvät nopeasti suoraan potilaiden hyväksi, ja esimerkiksi yhden alkion siirto on jokapäiväinen käytäntö tänä päivänä. Tutkimusten pohjalta on kehitetty uusia hoitomuotoja, ja Väestöliiton klinikat on tuonut Suomeen myös IVM-koeputkihedelmöityshoidon, jossa ei tarvita hormonipistoksia.

- Tulevaisuudessa tutkimuksissa keskitytään tekemään koeputkihedelmöityshoito entistä turvallisemmaksi ja helpommaksi niin, että se olisi mahdollisimman monen saatavilla. Myös lapsettomuushoitojen avulla syntyneiden lasten elämän ja terveyden seuraaminen on valtavan tärkeää.

Faktaa:

- Koeputkihedelmöitys on Suomessakin suosittu lapsettomuudenhoitomenetelmä, sillä reilun kahdenkymmenen vuoden aikana meillä on syntynyt noin 30 000 koeputkilasta. Tällä hetkellä koeputkihedelmöityksen tuloksena syntyy vuosittain vähän yli 2000 lasta.

- Kevyempiä hoitomenetelmiä, kuten esimerkiksi inseminaatiohoitoja, tehdään puolet vähemmän kuin koeputkihedelmöityksiä.

- Hoitojen jälkeisissä seurantatutkimuksissa tarkkaillaan lasten terveyttä ja kehittymistä. Sekä maailman ensimmäinen koeputkilapsi Louise Brown että muut koeputkilapset ovat jo saaneet omia lapsia.

Lisätietoja:
Ylilääkäri Anne-Maria Suikkari
Väestöliiton klinikat Oy
p. 040 5849 717
www.vaestoliitto.fi/lapsettomuus

Artikkelin on tuottanut Väestöliiton klinikat Oy. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.