• 
• 
• 
• 
• 

Kasvatettu kotimainen kirjolohi on suomalaisten suosikkikala. Tänä keväänä kirjolohesta on ollut huutava pula markkinoilla. Kalankasvatuksen ydinalueella Lounais-Suomessa kasvatettaisiin mielellään huomattavasti enemmän kalaa, jos ympäristöluvat sen vain sallisivat.

Tasainen laatu, saatavuus, tuoreus ja monipuoliset ruoanvalmistusominaisuudet ovat taanneet kotimaiselle kirjolohelle vuodesta toiseen paalupaikan kalatiskissä. Tänä vuonna kalamarkkinoilta on kuitenkin kuulunut kummia. Kasvattajat ovat joutuneet tarjoamaan kauppiaille ja jalostajille moni paikoin ei-oota.

- Kirjolohesta on nyt ollut todellinen pula markkinoilla. Viime vuosi oli haasteellinen kaloille ja kasvu jäi tavanomaista pienemmäksi. Suomen kokonaistuotanto on liian pieni. Se on sääli, sillä kysyntä menee nyt norjalaisen kasvatetun lohen hyväksi, harmittelee Uudenkaupungin Pyhämaan vesillä kirjolohta kasvattava Juha Pirilä.

Tilastot tukevat Pirilän huomioita. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojen mukaan Suomessa kasvatettiin viime vuonna 12,7 miljoonaa kiloa kirjolohta ja 0,7 miljoonaa kiloa siikaa. 1990-luvun huippuvuosina kasvatus hipoi 20 miljoonaa kiloa. Kotimaisen tuotannon laskiessa norjalaisen lohen tuonti on kasvanut. Viime vuonna lohta tuotiin ennätykselliset 21,7 miljoonaa kiloa.

- Suurin syy kotimaisen tuotannon kutistumiseen löytyy tiukasta ympäristöpolitiikasta. Ympäristölupaviranomaiset päättävät, paljonko milläkin vesialueella saa kalaa kasvattaa. Lupia on pienennetty vuosi vuodelta vaikka samaan aikaan kalankasvattajat ovat koko ajan onnistuneet vähentämään kalankasvatuksen vesistökuormitusta, Pirilä sanoo.

Ympäristöystävällisyys kaikkein etu

Pirilä on kalankasvattaja toisessa polvessa. Isä-Veijo aloitti kasvatuksen 1970-luvulla. Pienimuotoisesta kasvatuskokeilusta kasvoi vuosien saatossa Mannerlohi Oy, joka on antanut leivän koko perheelle ja joukolle palkattuja työntekijöitä Pyhämaalla. Sukupolvenvaihdoksen myötä yritystoiminta siirtyi 2000-luvun alussa lapsille Juhalle, Esalle ja Päiville.

Nykyiset ympäristöluvat mahdollistavat vajaan 400 tonnin vuosituotannon. Pyhämaan merialueet tarjoavat hyvä puitteet kalankasvatukselle. Tarjolla on niin suojaisaa merenlahtea kuin raikasta avomerta. Ympärillä on runsaasti myös mökkiasutusta. Yhteiselo on sujunut suhteellisen rauhallisesti.

- Paikalliset ja valtaosa mökkiläisistä ymmärtävät nykyään, etteivät Itämeren ongelmat johdu kalankasvatuksesta. Olemme panostaneet ympäristöystävälliseen tuotantoon. Kalankasvattaja on itse suurin hyötyjä siitä, että toiminta kuormittaa merta mahdollisimman vähän. Kalatkin tarvitsevat puhtaan ympäristön, Pirilä muistuttaa.

Ympäristöystävällisyys syntyy Mannerlohella ruokinnan mahdollisimman huolellisesta säätämisestä kalojen syöntihalukkuutta vastaavaksi. Perkaamon jätevedet johdetaan viemäriverkostoon. Perkausjätteet toimitetaan biodieselin raaka-aineeksi ja kalakassit pyritään sijoittamaan mahdollisimman hyville kasvatuspaikoille.

Vesialueilla monta ottajaa

Mannerlohi on saanut työstään Vuoden 2007 Ympäristöteko -palkinnon.

- Toivomme, että elinkeinon vastuullisuus näkyisi vihdoin lupaehdoissa. Kansallisessa vesiviljelystrategiassa tavoitteena on kotimaisen kasvatuksen merkittävä lisääminen ja kotimaisen kalan saannin turvaaminen. Se onnistuu suurentamalla ja pidentämällä tuotantolupia sekä viemällä kalankasvatusta mahdollisimman hyvin sille soveltuville vesialueille, Pirilä sanoo.
Pirilä on kuitenkin huomannut, että asiat ovat paperilla erilaiset kuin käytännössä.

- Vesialueilla on paljon ottajia. Käytännössä parhaille kasvatuspaikoilla on vaikea päästä. Aina jollain tuntuu niihin olevan jo intressi, joka estää kalankasvatuksen, Pirilä sanoo.

Pirilä nostaa esimerkiksi viime vuonna Selkämeren kansallispuiston.

- Se runnottiin läpi, vaikka alueellisesti sitä ei edes kannatettu. Uudenkaupungin alueella kalataloutta pidetään tärkeänä elinkeinona, joka tuo työtä ja toimeentuloa suurelle joukolle ihmisiä. Luontoa pitää suojella mutta niin pitäisi ihmisiäkin, jotka elävät luonnosta, Pirilä muistuttaa.

Kasnäs elää kalankasvatuksesta

Kasnäsissa toimiva Salmonfarm on näyttänyt, miten kalankasvatuksen ympärille voidaan rakentaa koko kuntaa elävöittävää toimintaa. Saha-yrittäjästä kalankasvatusyrittäjäksi siirtynyt Jörgen Liljeqvist perusti 1980-lopulla Salmonfarmin, jonka toiminta on laajentunut kalankasvatuksesta ja kalanjalostuksesta myös kalasataman, lomakylän, kylpylän, vierassataman, ravintolan ja kyläkaupan pyörittämiseen. Nykyisellään Käsnäsin niemessä työskentelee kesäisin 120 henkeä ja talvisinkin noin 80 henkeä. Se on alle sadan asukkaan Kasnäsissä huikean paljon.

- Kasvatettu kirjolohi on toimintamme selkäranka. Valmistamme siitä monipuolisesti jalosteita suurille tukkuliikkeille. Tärkeimmät tuotteet ovat kirjolohisuikaleet ja -kuutiot sekä savustettu kala. Emme halua turvautua tuontikalaan, jos omaakin saa. Kotimainen kirjolohi on laadukasta ja aina tuoretta. Sen kasvattaminen työllistää – toisin kuin tuontilohi, sanoo Salmonfarmin varatoimitusjohtaja Wilhelm Liljeqvist.
Salmonfarmin oma kasvatus on 600 tonnia vuodessa. Valtaosa on kirjolohta, loput siikaa.

- Kasvattaisimme enemmän, jos ympäristöluvat sallisivat. Kyllä näille vesille kasvatusta mahtuu. Uskoisin, että lisälupia voi saada, jos samalla kalastaa roskakalaa merestä pois. Muutamat suomalaiset suuret yritykset ovat siirtäneet kasvatusta Ruotsin puolelle, koska siellä saa suuria kasvatuslupia. Salmonfarm kuitenkin haluaa panostaa toiminnan paikallisuuteen, Liljeqvist sanoo.

Perinneherkut vetovoimana

Salmonfarmin kalaherkkuja pääsee nautiskelemaan Kasnäs Paviljong ravintolassa. Kesällä ruokitaan keskimäärin tuhatkunta kävijää päivässä.

– Saaristolaiskalapöydässämme on aina silakkaa, silliä, kirjolohta ja siikaa eri muodoissaan. Ihmiset nauttivat lomalla perinteisistä kotimaisista kalaherkuista, niiden vetovoima kestää vuodesta toiseen. Voimme tarjota kalaa ylpeästi lähiruokana, suurin osa saadaan lähivesiltä. Paikallisuus on arvo, jota halutaan lautaselle aina vain enemmän, Liljeqvist sanoo.

NOPEA KIRJOLOHISALAATTI
2-3:lle

1 ps (300 g) marinoituja kirjolohisuikaleita tai 300 g kirjolohta tai lohta ohuina viipaleina
1-2 ruukkua salaattia
1/2 kurkkua
1 omena
1 rasia (200-400 g) punajuurisalaattia
mustapippuria myllystä
tilliä tai persiljaa
sitruunanlohkoja

Raasta tai kuutioi kurkku ja omena. Sekoita ne punajuurisalaatin joukkoon.

Revi huuhdotut salaatinlehdet vadille. Lisää punajuurisalaatti salaatin joukkoon ja nosta sitruunalohkot lautaselle.

Paista kirjolohisuikaleet pannussa pakkauksen ohjeen mukaan tai paahda viipaleet nopeasti. Ripottele kalapalat salaatin päälle. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla.

Voit käyttää myös kylmäsavu- tai graavilohta tai kirjolohta. Lämmitä viipaleet hyvin nopeasti kuumalla pannulla tai sekoita kala kylminä suikaleina salaatin joukkoon.

Ripottele yrtit salaatille ja nauti heti hyvän leivän kera.