• 
• 
• 

EMBED-KOODI >>

<object width='470' height='338'><param name='movie' value='http://nettitelkku.fi/embed_small/1330'></param><param name='allowfullscreen' value='true'></param><param name='allowscriptaccess' value='always'></param><param name='menu' value='false'></param><param name='quality' value='best'></param><param name='bgcolor' value='#ffffff'></param><embed src='http://nettitelkku.fi/embed_small/1330' type='application/x-shockwave-flash' allowscriptaccess='always' allowfullscreen='true' menu='false' quality='best' bgcolor='#ffffff' width='470' height='338'></embed></object>

Moni uutta asuntoa hankkiva kiinnittää ennen kaikkea huomiota siihen, minkälainen parveke huoneistossa on. Parveke ei ole enää pelkästään vaatteiden tuuletusta varten, vaan sinne voi sisustaa mieleisensä pienoismaailman, joko viherkasveilla tai ilman. Uusimmissa taloissa parveke on kylpylän vilpola ja todellinen lisähuone runsaine neliöineen.

Asuntonäytöissä moni uutta kotia haikaileva suuntaa askeleensa heti keittiön jälkeen parvekkeelle. Miellyttävä näkymä ja parvekkeen oikea koko ovat tärkeitä tekijöitä kodin hankkijalle. Mikäli parveke näyttää vielä oikeaan ilmansuuntaan, saattaa ostopäätös syntyä jopa ennen kuin loppuasuntoa on edes kunnolla katsottu.

– Rantatonteilla parvekkeet ovat ilman muuta myyntivaltteja, ja ylipäätään aurinkoiset parvekkeet ovat halutuimpia. Toisaalta parveke myös varjostaa varsinaisia asuintiloja, joten siitä on käytännön hyötyäkin, sanoo hankekehitysjohtaja Tapio Keiramo Lemminkäiseltä.
Vaikka parvekkeen vaikutusta ei vielä saa huomioida talon energialuokkalaskelmassa, on asia todennäköisesti muuttumassa joidenkin vuosien kuluttua, uskoo Keiramo.

– Parvekkeilla on itse asiassa energiamielessä isompi merkitys kuin osaamme kuvitellakaan. Talvella oikein suunniteltu parveke esimerkiksi estää pahimpia pakkasia ja kylmiä tuulia pääsemästä suoraan asunnon seinäpinnasta sisätiloihin.

Pienet parvekkeet ovat historiaa

Parvekkeissa on nähtävissä selkeästi kaksi trendiä: suurentunut koko sekä uudenlaiset käyttötavat. Monien uusien talojen parvekkeelle pääsee suoraan saunatiloista, jolloin parveke on eräänlainen kotikylpylän jatke. Käytännölliselle parvekkeelle pääsee aina useammasta ovesta, esimerkiksi sekä makuu- että olohuoneesta.

– Parvekkeet ovat viime vuosina selkeästi suurentuneet. Aiemmin ne olivat yleensä yhden huoneen levyisiä ja syvyydeltään 180 senttimetrisiä. Nyt rakennetaan koko julkisivun levyisiä parvekkeita, joiden syvyys on hulppeat 240 senttimetriä.

Jotta parvekkeesta saisi viihtyisän lisähuoneen, kannattaa sen sisustusta vähän suunnitella. Parvekkeelle sopivat mainiosti esimerkiksi säänkestävät rottinkiset tai polyrottinkiset huonekalut. Lattialle Keiramo levittäisi perinteisiä sisal- tai kaislamattoja.

– Pienen parvekkeen voi joutua kalustamaan niukemmin, mutta viherkasveilla parvekkeelle saa väriä sekä eloa. Kauniilla parvekkeella kukkia on parvekelaatikoiden lisäksi seinillä ja lattialla.

Parveke vaikuttaa aina asunnon hintaan

Parveke näkyy aina sekä uudisrakennusten että vanhojen kerrostalojen hinnoittelussa ja myyntiajoissa. Jos parveke puuttuu kokonaan, kaikki kodinvaihtoa suunnittelevat eivät edes mene katsomaan huoneistoa.

– Uusissa taloissa parvekkeet muodostavat usein oleellisen osan julkisivua, ja suunnittelijat käyttävät mielellään lasiparvekkeita arkkitehtonisina tehokeinoina. Vaikka suurimpaan osaan uusista asunnoista rakennetaankin nykyään parveke, joudutaan se käytännön syistä joskus esimerkiksi keskusta-asunnoista jättämään pois. Ja vanhat jugend-asunnot ovat omassa arvossaan, oli niissä parveke tai ei.

Kun parvekkeet ovat suurentuneet ja niissä vietetään yhä enemmän aikaa, arkkitehtien on nykyään huomioitava suunnitteluvaiheessa uudenlaisia asioita entistä enemmän.

– Laajat lasipinnat vaativat tietenkin turvalasin käyttöä, ja esimerkiksi paloturvallisuus on entistä enemmän otettava huomioon jo suunnittelupöydällä. Eikä parveketta voi kovin painavien tavaroiden varastonakaan pitää, sillä myös kantavuudella on rajoituksensa. Että ei nyt sentään autoa raahata parvekkeelle, vaikka se sinne mahtuisikin, naurahtaa Keiramo.

Lisätiedot:

Tapio Keiramo
Hankekehitysjohtaja
Lemminkäinen Talo Oy
p. 040 774 8821
tapio.keiramo@lemminkainen.fi

Jaana Jaatinen
Asuntomyyjä
Lemminkäinen Talo Oy
p. 040 822 3457
jaana.jaatinen@lemminkainen.fi

www.lemminkainen.fi

Artikkelin on tuottanut Lemminkäinen Oyj. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »