Antibioottien käyttö lihan tuotannossa on muualla Euroopassa moninkertaista verrattuna Suomeen. Muualta Euroopasta saatujen selvitysten perusteella voidaan huomata, että suomalainen lihantuotanto käyttää Ruotsin ja Norjan ohella vähiten lääkkeitä koko Euroopan alueella.

Suomalaisessa broilerintuotannossa lääkitystä ei käytetä lainkaan tai siihen joudutaan turvautumaan erittäin harvoin. Suurista lihataloista esimerkiksi Atrialla viimeisin antibioottikuuri jouduttiin antamaan broilerierälle yli kaksi vuotta sitten. Suomalaisen broilerintuotannon takana on merkittävä ennaltaehkäisevä järjestelmä, jossa lintujen elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin turvaaminen johtavat taudittomaan elämään.

Saksalaisessa broilerituotannossa antibioottien käyttö on sen sijaan arkipäivää. Saksan väkirikkaimmassa osavaltiossa Nordrhein-Westfalenissa lihaksi kasvatettavista broilereista yli 96 prosenttia oli saanut jotain antibioottia vuoden 2011 helmi-kesäkuussa. Kuluttajaministeriön tilaamassa selvityksessä havaittiin, että osa broilereista oli saanut jopa kahdeksaa eri antibioottia, vaikka kasvatusbroilerin elämä on vain noin kuukauden mittainen. Ministeriön selvitys oli laaja; mukana oli 182 tilaa ja niillä 962 kymmenien tuhansien lintujen parvea. Selvitys sai Saksassa valtavan mediahuomion.

Lääketehtaiden omista selvityksistä käy ilmi, että broilerien lääkintä antibiooteilla on Euroopassa erittäin yleistä. Kun Suomessa broilerin lääkintää ei käytännössä tarvitse tehdä, saa belgialainen, ranskalainen, saksalainen tai portugalilainen broileri keskimäärin vähintään yhden antibioottiannoksen lyhyen elämänsä aikana. Noin 80 prosenttia broilereista saa kuurin Italiassa, Alankomaissa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa. Lääketehdas Elancon 2007 selvityksen mukaan Saksassa ja Italiassa osa broilereista saa ensimmäisen antibioottiannoksensa varmuuden vuoksi jo ensimmäisten elinpäiviensä aikana ja usein heti kuoriuduttuaan.

– Tällaisen lääkinnän merkitys kansanterveydelle on todella suuri, sillä antibioottien hallitsematon käyttö kehittää mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Viimeisimpien tutkimusten mukaan tällaiset kannat voivat säilyä ympäristössä jopa useita vuosia, vaikka antibioottikäyttö lopetettaisiinkin, kertoo Atria Suomen terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini.

Yli-Soinin mukaan antibiootteja joudutaan muualla maailmassa käyttämään lintujen hyvinvointiongelmien peittelyyn ja tautipaineen alentamiseen, kun taasen Suomessa keskitytään lintujen hyvinvointiin niin laadukkaasti, ettei tautipainetta tule.

Atrian siipikarjatuotannon ja sopimustuottajien tapa on ennaltaehkäistä tauteja, vaikkakin se maksaa enemmän kuin lintujen lääkintä. Salmonellaan on nollatoleranssi. Tuotantoyksiköissä on tautisulut ja tiukat hygieniamääräykset. Broilerikasvattamot tyhjennetään ja täytetään kerralla siten, että broileriparvi saapuu, elää, kasvaa ja viedään teuraaksi yhtenä eränä. Erän jälkeen koko tila tyhjennetään pohjapehkua myöten, pestään ja desinfioidaan. Tiloille ei jää eläimiä tai mitään materiaalia, joka pitäisi tautipainetta yllä. Kanalat ovat kiviainesta, jota voi pestä.

Keskisessä tai eteläisessä Euroopassa tiloja ei tyhjennetä kerralla, joten hygienia ei voi nousta suomalaiselle tasolle. Keski-Euroopan markkinat haluavat eri ikäisiä broilereita, joten parvea vain harvennetaan välillä. Tällöin myös lattiapinta-alan teho voidaan maksimoida.

Tuotannon on Suomessakin oltava tehokasta, mutta asiaan pureudutaan toista tietä. Suomessa eläimen hyvinvointi johtaa terveyteen, jolloin lääkitys on turhaa.

– Kaikki, mikä altistaa eläimen stressille, altistaa myös bakteeritulehduksille. Suomessa osataan ja halutaan keskittyä eläimen hyvinvointiin, Yli-Soini sanoo.

Suomalaisen broilerituotannon infrastruktuuri on teurastamovetoisesti rakennettu estämään eläintautien leviämistä. Taudittomuus antaa lopulta myös mahdollisuuksia tuotannon tehokkuudelle.

Tarkasti valvottu tuotantojärjestelmä on broilerituotannon jäljitettävyyden tae myös suomalaiselle kuluttajalle. Vuoden vaihteesta lähtien Perhetilan broilerit -nimellä varustetut Atrian fileesegmentin tuotteet ovat helposti jäljitettävissä aina broilerin kasvattaneelle tilalle asti.

Lisätietoja antavat:
Petri Yli-Soini, Atria siipikarjayksikön terveydenhuoltoeläinlääkäri, p. 040 718 8972
Merja Leino, johtaja, Atria siipikarjaliiketoiminta, p. 040 580 1210