Sanomalehtimedian parissa vietetään yhä enemmän aikaa. Tämän mahdollistavat monet eri kanavat, joilla on omat vahvuutensa uutisten tarjoamisessa. Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen odottaa, että kanavien vahvuuksiin panostetaan sekä printin että verkon osalta.

Päivän ensimmäinen sanomalehti avataan aamulla ja sitä luetaan aamiaispöydässä. Matkalla töihin selataan lehtiä kännykällä ja päivän aikana tuoreimmat uutiset tarkistetaan verkosta. Illalla sanomalehteen saatetaan vielä syventyä uudelleen oikein ajan kanssa. Kuulostaako tutulta? Näin me suomalaiset nykyään kulutamme sanomalehtimediaa Kärkimedian teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan. Laadulliseen tutkimukseen haastateltiin 43 ihmistä.

- Sanomalehtien sisältöä on nykyään tarjolla niin monessa kanavassa, että lehti on luontevasti mukana ihmisten arjessa erilaisissa tilanteissa läpi vuorokauden. Lukijat käyttävät eri kanavia sen mukaan, mikä sopii heille parhaiten juuri silloin, luonnehtii Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen.

Venäläisen mukaan paperilehtien levikkien laskeminen on ollut jo pitkään kansainvälinen trendi, joka ei kuitenkaan vielä näy yhtä vahvasti Suomessa. Trendi ei kuitenkaan johdu sanomalehtisisällön suosion laskusta, vaan on luonnollinen seuraus mediankäyttötapojen muutoksesta ja kanavien monipuolistumisesta: sanomalehtimediaan kokonaisuudessaan käytetty aika on kasvanut ja jakaantuu nyt vain useamman kanavan välille. Printin tilanne ei kuitenkaan huolestuta toimittajia.

- Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että painetun lehden lukijasuhde on vahvistunut entisestään. Nyt, kun on tarjolla niin paljon kaikenlaista tietoa, moni hakeutuu tutun, turvallisen ja luotettavan sanomalehden äärelle.

Usean kanavan kombo

Miksi lukijat sitten ovat valmiita maksamaan painetusta lehdestä, kun uusimmat uutiset saa nopeammin verkosta?

- Printissä on aikaa syventyä juttuun tarkemmin, taustoittaa, analysoida ja kertoa, mitä tämä tarkoittaa eri toimijoiden kannalta. Painettu lehti palvelee niitä lukijoita, jotka haluavat tietää aiheesta enemmän ja päästä siinä syvemmälle, Venäläinen sanoo.

Venäläinen ei näe printin ja verkon kilpailevan keskenään vaan pikemminkin täydentävän toisiaan. Parhaimmillaan ne tarjoavat lukijalle yhdistelmän, jonka avulla pystyy entistä paremmin rakentamaan omaa maailmankuvaansa.

- Näiden kanavien kombo on ehdottomasti parempi kuin se, että tarjolla olisi vain jompikumpi kanava. Kerran päivässä ilmestyvä painettu lehti analysoi, syventää ja katsoo eteenpäin, mutta ei enää yksi riitä palvelemaan kasvanutta tiedonnälkää. Verkon valtti taas on nopeus ja ajantasaisuus.

Printin ja verkon toimiminen rinnakkain edellyttää kanavien erilaisiin vahvuuksiin panostamista. Nyt jo tutkitaan paljon, millaisia muotoja printti voisi ottaa tulevaisuudessa.

- Visuaalisuudella, kuvajournalismilla ja esimerkiksi laadukkaalla uutisgrafiikalla on paljon annettavaa painetulle lehdelle. Myös kerronta muuttuu syvemmäksi ja tarinallisemmaksi. Enkä puhu viihteellisyydestä vaan viihdyttävyydestä – laadukkaista ja nautittavista teksteistä: myös politiikasta, taloudesta ja globaaleista asioista voi kirjoittaa viihdyttävästi, Venäläinen toteaa.

- Tekniikka puolestaan tarjoaa verkolle paljon erilaisia mahdollisuuksia, sillä uutisiin voi yhdistää esimerkiksi liikkuvaa kuvaa, ääntä, grafiikkaa ja sosiaalisesta mediasta tuttuja vuorovaikutteisuutta ja osallistamista.

Kainalojuttu: Tutkimus: Sähköinen sanomalehtimedia ei syö printin suosiota

Suomalaisten tavat lukea sanomalehteä ovat muuttuneet. Aikaisemmin sanomalehti luettiin aamulla, mutta nykyään se kulkee koko päivän ajan mukana mobiililaitteissa. Tämä selviää Kärkimedian teettämästä, Nero Partners Oy:n tekemästä laadullisesta tutkimuksesta, johon haastateltiin yhteensä 43 suomalaista.

- Työmatkoilla ja työpaikalla sanomalehtiä luetaan verkosta, kännykästä tai iPadilta. Tutkimukseen osallistuneet ihmiset arvioivat, että tulevaisuudessa he lukevat sanomalehteä yhä enemmän sähköisessä muodossa, kertoo Nero Partnersin tutkimusjohtaja Kati Alavuo.

Vaikka sähköisen sanomalehtimedian suosio kasvaa, lukijat eivät ole silti valmiita luopumaan painetusta lehdestä. Jo nyt on huomattu, että esimerkiksi painettujen ilmaisjakelulehtien lukeminen on lisääntynyt.

- Painettu lehti on lukijoille erittäin tärkeä kanava, johon on muodostunut vahva tunneside. Se on paikallinen, läheinen ja yhteisöllinen kanava.

Lisätietoja tutkimuksesta:
Kati Alavuo,
kati.alavuo@nero.fi

Artikkelin on tuottanut Kärkimedia. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.