EMBED-KOODI >>

<object width='470' height='338'><param name='movie' value='http://nettitelkku.fi/embed_small/1472'></param><param name='allowfullscreen' value='true'></param><param name='allowscriptaccess' value='always'></param><param name='menu' value='false'></param><param name='quality' value='best'></param><param name='bgcolor' value='#ffffff'></param><embed src='http://nettitelkku.fi/embed_small/1472' type='application/x-shockwave-flash' allowscriptaccess='always' allowfullscreen='true' menu='false' quality='best' bgcolor='#ffffff' width='470' height='338'></embed></object>

Tapaturma ladulla tai rinteessä voi sattua joskus helposti ja muuttaa virkistykseksi tarkoitetun talviloman viikkojen sairaslomaksi. Lomailija voi välttää ikävät vammat paitsi luottamalla hyvään tuuriin, mutta myös valmistautumalla etukäteen kunnolla.

Laskettelu, lautailu ja hiihtäminen ovat mieltä virkistäviä ja kuntoa kohottavia talvilajeja, mutta eivät valitettavasti täysin riskittömiä. Hiihtoladuilla sattuu eniten rasitusvammoja, lumilautaillessa yläraajojen tapaturmia ja suksilla lasketellessa puolestaan alaraajojen loukkaantumisia. Jotta välttyisi vammoilta ja mahdolliselta pitkältä sairaslomalta, tärkeintä olisi kiinnittää huomiota asianmukaisiin ja hyväkuntoisiin varusteisiin.

– Esimerkiksi siteiden kiinnitys kannattaa tarkastaa ennen rinteeseen tai ladulle lähtöä. Monet pään vammat ovat ehkäistävissä kypärällä, joten se kannattaisi ehdottomasti pakata perusvarusteisiin mukaan. Myös oikeanlaiset ja -kokoiset varusteet ovat tärkeitä. Teini-ikäinen on saattanut venähtää vuodessa reilusti pituutta tai kasvattaa painoa, jolloin painopiste on muuttunut, eivätkä viimevuotiset varusteet olekaan enää asianmukaisia, ohjeistaa Terveystalon ortopedi ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Tapio Kallio.

- Yhtä tärkeää on myös tuntea omat taitonsa ja ottaa vaikka opetusta lajin saloihin sekä valita omia taitojaan vastaavat rinteet, Kallio jatkaa.

Haarahyppelyä ja kaakaota

Ennen rinteeseen tai ladulle menoa kehoa voi hiukan lämmitellä. Muun muassa paikallaan hyppely, käsien heiluttaminen tai suksien kanssa kävely ovat hyviä tapoja herätellä lihaksia.

– Ensimmäiset hiihtokilometrit tai laskut kannattaa mennä verkkaisesti ja lisätä tehoja vasta sitten, kun tuntee kroppansa heränneen.

Talvilomalla pakkaset yleensä paukkuvat, minkä vuoksi vaatteiden kanssa on oltava tarkkana. Ihoa vasten kannattaa pukea niin kutsuttu tekninen alusasu, jonka päälle puetaan sään edellyttämä määrä muita vaatekerroksia. Tuulta pitävä kerros uloimpana takaa sen, että kroppa pysyy lämpimänä.

– Jos varpaat tai sormet ovat tunnottomat, on viimeistään silloin tauon paikka. Taukoja kannattaa toki pitää jo aiemminkin. Kaupoissa myytävät kertakäyttölämmittimet voivat olla avuksi vaikka hiihtolenkillä hanskojen sisälle sormia lämmittämään, Kallio sanoo.

Pakkaspäivänä moni hörppää lämmikettä myös terästetystä kaakaosta.
– Nyrkkisäännöksi sopii, että rinteessä pätevät samat säännöt kuin autoillessakin alkoholinkäytössä. Se mikä autolla ajaessa on sallittua, on rinteessäkin. Normaalipainoisella yksi tai kaksi tavallista alkoholijuomaa hitaasti nautittuna esimerkiksi ruoan kanssa ei yleensä lisää vammariskiä.

Kylmähoito auttaa ensiavuksi

Jos kaikesta huolimatta kaverille tai itselle sattuu laskun tai hiihdon tiimellyksessä tapaturma, tärkeintä on katsoa ensiksi sen vakavuus ja hälyttää tarvittaessa apua. Talviliikunnassa tavallisimpia vammoja ovat paikalliset ruhjeet, lihasrevähdykset ja nivelten vääntymiset. Hyvä ensiapu on painella kylmää lunta ruhjeen päälle.

– Paleltumisvaara on kuitenkin kääntöpuoli, mikä pitää huomioida. Rinteissä on koulutettu henkilökunta, joka osaa auttaa ja järjestää tarvittaessa kuljetuksen ensiapuasemalle, ortopedi Tapio Kallio toteaa.

Jos vammautunut kehon osa ei toimi kunnolla tai kipu jatkuu vielä seuraavanakin päivänä kovana, on syytä hakeutua jatkotutkimuksiin.

- Esimerkiksi murtumissa turvotus voi lisääntyä niin nopeasti, että mahdollinen leikkaushoito pitää tehdä mahdollisimman pian. Leikkauksen pitkittäminen pidentää ja hankaloittaa toipumista. Kuntoutuksella voidaan tehostaa vamman parantumista ja paluu liikunnan pariin sujuu nopeammin, Kallio muistuttaa.

Lisätietoja:

Tapio Kallio
ortopedi, liikuntalääketieteen erikoislääkäri
Terveystalo
puh. 030 63 39425
tapio.kallio@terveystalo.fi
www.terveystalo.fi

Artikkelin on tuottanut Suomen Terveystalo Oy. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »