Yli puolet kaupunkilaisista kannattaa tupakointikieltoa katetuilla joukkoliikennepysäkeillä ja 68 % tupakoinnin kieltämistä julkisten rakennusten ovien edessä. Pääkaupunkiseudun asukkaista selvästi suurempi osa muualla Suomessa asuviin verrattuna kannattaa sitä, että oma asuinkaupunki on savuton. Tiedot käyvät ilmi Suomen ASH ry:n Taloustutkimuksella tammikuussa 2012 teettämästä kyselystä. Tulokset julkistettiin tänään Helsingissä pidettävässä seminaarissa.

Kyselytutkimuksella selvitettiin, miten savuttomuuteen suhtaudutaan eri puolella Suomea. Mukana valtakunnallisessa kyselyssä oli kahdeksan pääkaupunkiseudun ulkopuolista kaupunkia, joista kolme oli julistautunut savuttomaksi. Kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ovat savuttomia kaupunkeja. Lasten ja nuorten savuttomuuteen liittyvissä kysymyksissä kaikkialla Suomessa oltiin hyvin yksimielisiä ja vastaajat halusivat edistää ja tukea lasten ja nuorten tupakoimattomuutta.

– Suurimmat erot olivat siinä, pitäisikö oman asuinkaupungin olla savuton ja pitäisikö kaupungin tilaisuuksien olla savuttomia. Pääkaupunkiseudulla oman kaupungin savuttomuutta pidettiin selvästi muuta maata parempana asiana. Samoin oli laita kaupungin savuttomien tilaisuuksien kanssa, toteaa toiminnanjohtaja Mervi Hara Suomen ASH ry:stä.

Terveydenhuollossa enemmän keskustelua tupakoinnista

Vastanneista viidennes tupakoi, 13 % tupakoi päivittäin ja 9 % satunnaisesti. Tupakoinnin yleisyys ei poikennut tämän tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä. Nuuskaa käyttävien osuus oli pieni ja kaikista vastaajista nuuskasi päivittäin tai satunnaisesti 3 %. Ero muun maan ja pääkaupunkiseudun välillä oli vain yksi prosenttiyksikkö.

Noin puolet tupakoinnin lopettaneista vastaajista kertoi, ettei tarvinnut tukea tupakoinnin lopettamisessa. Kolmannes ilmoitti saaneensa tukea sopivasti ja 14 % liian vähän. Liikaa tukea katsoi saaneensa vain 2 % tupakoinnin lopettaneista. Eniten tupakoinnin lopettaneista apua oli saanut lopettamiseen nikotiinikorvaushoidosta, reseptilääkkeistä ja henkilökohtaisesta neuvonnasta.

Vastaajat toivoivat, että savuttomuutta pitäisi tuoda voimakkaammin esille ja että terveydenhuollosta pitäisi saada helpommin tukea tupakoinnin lopettamiseen. Niin lääkäreiden kuin hoitajienkin tulisi ottaa vastaajien mielestä nykyistä aktiivisemmin tupakoinnin lopettaminen puheeksi potilaiden kanssa.

Lapsillakin oikeus puhtaaseen hengitysilmaan

Sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa oltiin yksimielisiä siitä, että lasten ja nuorten tupakoimattomuuden tukeminen on ensisijaisesti kotien tehtävä (99 %), mutta se kuuluu myös kouluille
(95 %). Lähes kaikki olivat myös sitä mieltä, ettei lapsia tule altistaa tupakansavulle eivätkä lasten ja nuorten parissa työskentelevät saa tupakoida lasten ja nuorten läsnä ollessa.

– Kun päivittäin näkee pieniäkin lapsia istuvan tupakansavuisissa yksityisautoissa, tulisi lainsäätäjän puuttua asiaan. Työpaikkojen ja ravintoloiden savuttomuuden kautta aikuisten altistuminen passiiviselle tupakoinnille on ehkäisty, mutta laki ei suojaa lapsia tässä asiassa. Päättäjien tulisikin nopeasti puuttua epäkohtaan ja turvata lainsäädännöllä lasten oikeus puhtaaseen hengitysilmaan. Tupakansavu sisältää monia myrkyllisiä ja syöpää aiheuttavia aineita, painottaa Mervi Hara.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Mervi Hara,
mervi.hara(at)suomenash.fi, 050 460 2324