Deski.fi on viestintätoimisto Deskin ylläpitämä tiedotepalvelu toimittajille. Ideasivuston tiedotteet, artikkelit ja videot ovat vapaasti toimittajien käytössä. Viestintätoimisto Deskin kotisivut ovat osoitteessa www.viestintatoimistodeski.fi >>
| Artikkeli: Tutkimus: Suomalaiset eivät tunnista eurooppalaisia luomumerkintöjä |
Tutkimustulokset luomumerkinnöistä
LATAA PAINOKELPOINEN KUVA >>
Suomalaiset eivät vielä tunnista kovin hyvin eurooppalaisia luomumerkintöjä, selvisi tammikuussa tehdyssä kyselytutkimuksessa. Esimerkiksi vain neljäsosa tutkimukseen vastaajista tunnisti EU:n luomumerkin. Erityisen huonosti suomalaiset tunnistavat luonnonmukaisiin ihonhoitotuotteisiin liittyvät sertifikaatit. Suomalaiset kuitenkin luottavat eurooppalaisiin luomumerkintöihin ja uskovat niiden valvontaan.
Vain noin 25 prosenttia suomalaisista tunnistaa EU:n alueen luomumerkin. Tämä kävi ilmi tanskalaisen luomutuotevalmistaja Urtekramin tammikuussa teettämässä kyselytutkimuksessa. EU:n alueella pakollisena käytettävää luomumerkkiä eli vihreällä pohjalla oleva lehteä on käytetty EU:n alueella myytävissä luomuelintarvikkeissa vuodesta 2010.
ProLuomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottilan mukaan EU:n luomumerkkiä ei vielä tunnisteta, koska se on niin uusi.
EU:n luomumerkki on ollut käytössä vasta vajaa kaksi vuotta. Vanhoja pakkauksia, joissa on vanha luomumerkintä, saa käyttää vielä tämän vuoden kesäkuun loppuun saakka.
Toinen syy Kottilan mukaan on se, ettei eurooppalaisen luomumerkinnän tunnettuuden eteen ole oikeastaan kampanjoitu. Suomalainen luomumerkki, niin sanottu aurinkomerkki, lanseerattiin 1990-luvun lopulla ja sen tunnettuuden eteen tehtiin silloin enemmän töitä.
Kotimaisen luomumerkinnän tunnistikin yli 80 prosenttia tutkimukseen vastaajista.
Kansallisia luomumerkkejä saa käyttää uuden eurooppalaisen merkin rinnalla. Jokainen maa voi päättää kansallisista merkeistään itse. Esimerkiksi tanskalaiset haluavat säilyttää oman merkkinsä EU-merkin ohessa.
- Suomessa on käännytty enemmän siihen suuntaan, että useat eri merkit sekoittavat kuluttajaa. Osa valmistajista on jättänyt jo vanhan kotimaisen merkin pois, mutta eivät vielä kaikki. Uskon, että suurimmat luomuvalmistajat seuraavat merkkien tunnettuutta ja saattavat luopua kotimaisesta merkistä, kunhan EU-merkki tunnetaan tarpeeksi hyvin, sanoo Kottila.
Merkinnät lisäävät tunnettuutta
EU:n luomumerkinnän tunnettuutta auttaisi Kottilan mukaan se, jos merkin yhteydessä käytettäisiin sanaa luomu.
- Osa valmistajista lisää merkin yhteyteen luomu-sanan. Se auttaa kuluttajaa tunnistamaan merkin ja ymmärtämään, että kyse on luomutuotteesta, Kottila sanoo.
Kolme neljästä tutkimukseen vastanneesta on sitä mieltä, että luomutuotteet on Suomessa selvästi merkitty ja helppo tunnistaa. Kottilan mielestä luomumerkin paremmalla asettelulla voitaisiin kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset oppivat tunnistamaan merkkiä.
Monissa tuotteissa luomumerkki on sijoitettu tuotteen taakse muiden pakollisten pakkausmerkintöjen yhteyteen. Luomumerkki valvontakoodeineen voi hyvin olla siellä, mutta sen lisäksi pelkkä merkki olisi hyvä sijoittaa myös näkyvälle paikalle pakkauksen etupuolelle, hän sanoo.
Kottila kehottaa kiinnittämään pakkausmerkintöjä enemmän vielä huomiota siihen, miten luomutuotteet on kaupassa merkitty. Kuluttajien on helpompi löytää tuotteet, jos ne on selvästi merkitty esimerkiksi hyllyjen reunaan. Myös luomutuotteiden määrä vaikuttaa: mitä enemmän luomutuotteita on tarjolla, sitä helpompi ne on löytää.
Kosmetiikkasertifikaatit mysteeri
Erityisen huonosti suomalaiset tunnistavat sertifikaatit, jotka liittyvät luomukosmetiikkaan ja luonnonmukaisiin ihonhoitotuotteisiin. Euroopassa käytössä olevat kosmetiikkasertifikaatit tunnisti vain muutama prosentti tutkimukseen vastanneista. Euroopassa tunnetuimpia ihonhoitotuotteiden sertifikaatteja ovat Ecocert, BDIH ja Cosmebio.
- Kosmetiikkapuolella on käytössä monenlaisia standardeja ja sertifikaatteja. Niiden tunnettuuden eteen on tehty paljon vähemmän työtä kuin elintarvikemerkkien. Kosmetiikkasertifikaatit eivät kuulu EU:n luomuasetuksen piiriin, eikä niiden taustalta löydy yhtenäistä lainsäädännöllistä pohjaa. Tällöin niihin on hankalampi käyttää julkista kampanjointirahaa, sanoo ProLuomun Marja-Riitta Kottila.
Luomukosmetiikkasertifikaattien huono tuntemus saattaa liittyä myös siihen, että iso osa kuluttajista ei edes tiedä, että luonnonmukaisia tuotteita on myös ihonhoitotuoteryhmässä saatavilla. Viidesosa tutkimukseen vastanneista ei tiennyt, että ihonhoitotuotteita saa luonnonmukaisena.
Suomalaiset luottavat sertifikaatteihin
Suomalaiset luottavat eurooppalaisiin luomumerkintöihin. Noin 70 prosenttia vastanneista pitää eurooppalaista luomutuotteiden sertifiointia ja valvontaa vähintään melko luotettavana.
- Samoin kuin esimerkiksi Tanskassa, Suomessa luomutuotteiden valvonta on viranomaisten käsissä. Suomessa viranomaisvalvontaan luotetaan yleensä hyvin. Epäilykset saattavat kohdistua kauempana tuotettuun luomuun, Kottila sanoo.
Suomalaiset luottavatkin selvästi enemmän pohjoismaalaiseen luomutuotantoon. Tutkimukseen vastanneista 79 prosenttia pitää pohjoismaalaista luomutuotantoa eteläeurooppalaista luotettavampana.
Liite: Graafi tutkimustuloksista pdf sekä kuva
Näin tutkimus tehtiin
Urtekram Int. A/S teetti tammikuussa 2012 YouGov Finlandilla kyselytutkimuksen 18-74vuotiaiden suomalaisten suhtautumisesta luomutuotteisiin.
Tutkimus toteutettiin web-kyselynä 15.2.-19.2.2012 YouGov Groupin kuluttajapaneelissa, johon kuuluu 25 000 suomalaista.
Tutkimuksen vastaajamäärä (1005) on painotettu suomalaista väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan.
Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on ±2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).
Lisätietoja tutkimuksesta:
Urtekram
Country Manager
Markku Janhunen
040 7289229
mja@urtekram.dk
Kainaloon:
Kuluttajat törmäävät luonnonkosmetiikkaan ostaessaan useisiin erilaisiin ekosertifikaatteihin. Tämä johtuu siitä, että luonnonkosmetiikkaa sertifioidaan eri maissa erilaisilla kriteereillä. Selkeimmät erot liittyvät siihen, miten kriteereissä painotetaan luomutuotannossa olevien raaka-aineiden käyttöä, miten suhtaudutaan tiettyjen synteettisten ainesosien käyttöön ja voidaanko sertifiointi myöntää yksittäisille tuotteille vai pitääkö tuotannon kaikkien tuotteiden täyttää kaikki kriteerit.
Monet luonnonkosmetiikkayritykset ja sertifiointiorganisaatiot pyrkivät kriteerien yhdenmukaisuuteen. EU:ssa kosmetiikan valmistusta sitoo kosmetiikkadirektiivi, joka pyrkii takaamaan kosmetiikkatuotteiden turvallisuuden. Luonnonkosmetiikkayritykset ja sertifiointiorganisaatiot ovat pitkään yrittäneet saada EU:ta säätämään luonnonkosmetiikkaa koskevan direktiivin. Yhteinen sertifiointijärjestelmä on vasta tulossa.
Sertifiointien on tarkoitus varmistaa, että valmistajista riippumaton ulkopuolinen taho tarkastaa tuotteiden valmistusaineet ja -menetelmät säännöllisesti. Sertifikaatin ansiosta kuluttaja osaa valita kriteerit täyttävän tuotteen, ja samalla myös valmistaja voi erottautua kuluttajan silmissä muista valmistajista.
Joidenkin valmistajien tuotteissa on luonnonmukaisten aineiden seassa tavanomaisessa kosmetiikassa käytössä olevia raaka-aineita, jotka ovat sertifikaattien mukaan kiellettyjä. Valmistajat käyttävät kuitenkin tällaisten tuotteiden markkinoinnissa luonnonmukaisuuteen viittaavia mielikuvia ja mainoslauseita, jotka aiheuttavat sekaannuksia sekä kuluttajien että ammattilaisten keskuudessa.
Sertifikaatit
AIAB
Italiassa luomualaa valvova ja sertifikaatteja myöntävä järjestö, joka on sertifioinut luonnonkosmetiikkaa vuodesta 2005. Kriteeristön mukaan tuotteiden ainesosien on oltava luomutuotannosta, jos kotimaisilla markkinoilla on sellaisia saatavilla.
www.aiab.it
BDIH
Saksan teollisuuden ja kaupan liitto, jonka vuonna 1996 määritetyt periaatteet asettavat tiukat vaatimukset raaka-aineille, tuotannolle ja ympäristölle.
www.kontrollierte-naturkosmetik.de
Cosmebio
Ranskalainen järjestö, joka valvoo tuotteiden koostumuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Tällä merkinnällä varustetut tuotteet on valmistettu vähintään 95-prosenttisesti luonnontuotteista tai luonnosta peräisin olevista ainesosista.
www.cosmebio.org/
Ecocert
Ecocert on Euroopan ja myös kansainvälisesti suurin riippumaton sertifiointielin. Ecocert valvoo ja tarkastaa tuotteiden sisällön, raaka-aineet, tuotantoprosessin ja pakkauksen.
www.ecocert.com
EcoGarantie
Belgialainen luonnonkosmetiikan sertifiointi, jota on myönnetty vuodesta 2004. Se noudattelee pitkälti BDIH:n kriteerejä.
www.ecogarantie.com
NaTrue
Eurooppalainen sertifiointielin, jonka tavoitteena on kansainvälisen standardin luominen. NaTrue pyrkii lisäämään tietoisuutta luonnonmukaisten ainesosien merkityksestä kuluttajille ja ympäristölle.
www.natrue.org
Soil Association
Englantilaisten viljelijöiden 1946 perustama kestävää kehitystä edistävä järjestö. Soil Association on nykyään Ison-Britannian suurin luomusertifiointielin.
www.soilassociation.org
Lähde: Pro luonnonkosmetiikka ry
Vain noin 25 prosenttia suomalaisista tunnistaa EU:n alueen luomumerkin. Tämä kävi ilmi tanskalaisen luomutuotevalmistaja Urtekramin tammikuussa teettämässä kyselytutkimuksessa. EU:n alueella pakollisena käytettävää luomumerkkiä eli vihreällä pohjalla oleva lehteä on käytetty EU:n alueella myytävissä luomuelintarvikkeissa vuodesta 2010.
ProLuomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottilan mukaan EU:n luomumerkkiä ei vielä tunnisteta, koska se on niin uusi.
EU:n luomumerkki on ollut käytössä vasta vajaa kaksi vuotta. Vanhoja pakkauksia, joissa on vanha luomumerkintä, saa käyttää vielä tämän vuoden kesäkuun loppuun saakka.
Toinen syy Kottilan mukaan on se, ettei eurooppalaisen luomumerkinnän tunnettuuden eteen ole oikeastaan kampanjoitu. Suomalainen luomumerkki, niin sanottu aurinkomerkki, lanseerattiin 1990-luvun lopulla ja sen tunnettuuden eteen tehtiin silloin enemmän töitä.
Kotimaisen luomumerkinnän tunnistikin yli 80 prosenttia tutkimukseen vastaajista.
Kansallisia luomumerkkejä saa käyttää uuden eurooppalaisen merkin rinnalla. Jokainen maa voi päättää kansallisista merkeistään itse. Esimerkiksi tanskalaiset haluavat säilyttää oman merkkinsä EU-merkin ohessa.
- Suomessa on käännytty enemmän siihen suuntaan, että useat eri merkit sekoittavat kuluttajaa. Osa valmistajista on jättänyt jo vanhan kotimaisen merkin pois, mutta eivät vielä kaikki. Uskon, että suurimmat luomuvalmistajat seuraavat merkkien tunnettuutta ja saattavat luopua kotimaisesta merkistä, kunhan EU-merkki tunnetaan tarpeeksi hyvin, sanoo Kottila.
Merkinnät lisäävät tunnettuutta
EU:n luomumerkinnän tunnettuutta auttaisi Kottilan mukaan se, jos merkin yhteydessä käytettäisiin sanaa luomu.
- Osa valmistajista lisää merkin yhteyteen luomu-sanan. Se auttaa kuluttajaa tunnistamaan merkin ja ymmärtämään, että kyse on luomutuotteesta, Kottila sanoo.
Kolme neljästä tutkimukseen vastanneesta on sitä mieltä, että luomutuotteet on Suomessa selvästi merkitty ja helppo tunnistaa. Kottilan mielestä luomumerkin paremmalla asettelulla voitaisiin kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka ihmiset oppivat tunnistamaan merkkiä.
Monissa tuotteissa luomumerkki on sijoitettu tuotteen taakse muiden pakollisten pakkausmerkintöjen yhteyteen. Luomumerkki valvontakoodeineen voi hyvin olla siellä, mutta sen lisäksi pelkkä merkki olisi hyvä sijoittaa myös näkyvälle paikalle pakkauksen etupuolelle, hän sanoo.
Kottila kehottaa kiinnittämään pakkausmerkintöjä enemmän vielä huomiota siihen, miten luomutuotteet on kaupassa merkitty. Kuluttajien on helpompi löytää tuotteet, jos ne on selvästi merkitty esimerkiksi hyllyjen reunaan. Myös luomutuotteiden määrä vaikuttaa: mitä enemmän luomutuotteita on tarjolla, sitä helpompi ne on löytää.
Kosmetiikkasertifikaatit mysteeri
Erityisen huonosti suomalaiset tunnistavat sertifikaatit, jotka liittyvät luomukosmetiikkaan ja luonnonmukaisiin ihonhoitotuotteisiin. Euroopassa käytössä olevat kosmetiikkasertifikaatit tunnisti vain muutama prosentti tutkimukseen vastanneista. Euroopassa tunnetuimpia ihonhoitotuotteiden sertifikaatteja ovat Ecocert, BDIH ja Cosmebio.
- Kosmetiikkapuolella on käytössä monenlaisia standardeja ja sertifikaatteja. Niiden tunnettuuden eteen on tehty paljon vähemmän työtä kuin elintarvikemerkkien. Kosmetiikkasertifikaatit eivät kuulu EU:n luomuasetuksen piiriin, eikä niiden taustalta löydy yhtenäistä lainsäädännöllistä pohjaa. Tällöin niihin on hankalampi käyttää julkista kampanjointirahaa, sanoo ProLuomun Marja-Riitta Kottila.
Luomukosmetiikkasertifikaattien huono tuntemus saattaa liittyä myös siihen, että iso osa kuluttajista ei edes tiedä, että luonnonmukaisia tuotteita on myös ihonhoitotuoteryhmässä saatavilla. Viidesosa tutkimukseen vastanneista ei tiennyt, että ihonhoitotuotteita saa luonnonmukaisena.
Suomalaiset luottavat sertifikaatteihin
Suomalaiset luottavat eurooppalaisiin luomumerkintöihin. Noin 70 prosenttia vastanneista pitää eurooppalaista luomutuotteiden sertifiointia ja valvontaa vähintään melko luotettavana.
- Samoin kuin esimerkiksi Tanskassa, Suomessa luomutuotteiden valvonta on viranomaisten käsissä. Suomessa viranomaisvalvontaan luotetaan yleensä hyvin. Epäilykset saattavat kohdistua kauempana tuotettuun luomuun, Kottila sanoo.
Suomalaiset luottavatkin selvästi enemmän pohjoismaalaiseen luomutuotantoon. Tutkimukseen vastanneista 79 prosenttia pitää pohjoismaalaista luomutuotantoa eteläeurooppalaista luotettavampana.
Liite: Graafi tutkimustuloksista pdf sekä kuva
Näin tutkimus tehtiin
Urtekram Int. A/S teetti tammikuussa 2012 YouGov Finlandilla kyselytutkimuksen 18-74vuotiaiden suomalaisten suhtautumisesta luomutuotteisiin.
Tutkimus toteutettiin web-kyselynä 15.2.-19.2.2012 YouGov Groupin kuluttajapaneelissa, johon kuuluu 25 000 suomalaista.
Tutkimuksen vastaajamäärä (1005) on painotettu suomalaista väestöä edustavaksi iän, sukupuolen ja kotipaikan mukaan.
Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on ±2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).
Lisätietoja tutkimuksesta:
Urtekram
Country Manager
Markku Janhunen
040 7289229
mja@urtekram.dk
Kainaloon:
Kuluttajat törmäävät luonnonkosmetiikkaan ostaessaan useisiin erilaisiin ekosertifikaatteihin. Tämä johtuu siitä, että luonnonkosmetiikkaa sertifioidaan eri maissa erilaisilla kriteereillä. Selkeimmät erot liittyvät siihen, miten kriteereissä painotetaan luomutuotannossa olevien raaka-aineiden käyttöä, miten suhtaudutaan tiettyjen synteettisten ainesosien käyttöön ja voidaanko sertifiointi myöntää yksittäisille tuotteille vai pitääkö tuotannon kaikkien tuotteiden täyttää kaikki kriteerit.
Monet luonnonkosmetiikkayritykset ja sertifiointiorganisaatiot pyrkivät kriteerien yhdenmukaisuuteen. EU:ssa kosmetiikan valmistusta sitoo kosmetiikkadirektiivi, joka pyrkii takaamaan kosmetiikkatuotteiden turvallisuuden. Luonnonkosmetiikkayritykset ja sertifiointiorganisaatiot ovat pitkään yrittäneet saada EU:ta säätämään luonnonkosmetiikkaa koskevan direktiivin. Yhteinen sertifiointijärjestelmä on vasta tulossa.
Sertifiointien on tarkoitus varmistaa, että valmistajista riippumaton ulkopuolinen taho tarkastaa tuotteiden valmistusaineet ja -menetelmät säännöllisesti. Sertifikaatin ansiosta kuluttaja osaa valita kriteerit täyttävän tuotteen, ja samalla myös valmistaja voi erottautua kuluttajan silmissä muista valmistajista.
Joidenkin valmistajien tuotteissa on luonnonmukaisten aineiden seassa tavanomaisessa kosmetiikassa käytössä olevia raaka-aineita, jotka ovat sertifikaattien mukaan kiellettyjä. Valmistajat käyttävät kuitenkin tällaisten tuotteiden markkinoinnissa luonnonmukaisuuteen viittaavia mielikuvia ja mainoslauseita, jotka aiheuttavat sekaannuksia sekä kuluttajien että ammattilaisten keskuudessa.
Sertifikaatit
AIAB
Italiassa luomualaa valvova ja sertifikaatteja myöntävä järjestö, joka on sertifioinut luonnonkosmetiikkaa vuodesta 2005. Kriteeristön mukaan tuotteiden ainesosien on oltava luomutuotannosta, jos kotimaisilla markkinoilla on sellaisia saatavilla.
www.aiab.it
BDIH
Saksan teollisuuden ja kaupan liitto, jonka vuonna 1996 määritetyt periaatteet asettavat tiukat vaatimukset raaka-aineille, tuotannolle ja ympäristölle.
www.kontrollierte-naturkosmetik.de
Cosmebio
Ranskalainen järjestö, joka valvoo tuotteiden koostumuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Tällä merkinnällä varustetut tuotteet on valmistettu vähintään 95-prosenttisesti luonnontuotteista tai luonnosta peräisin olevista ainesosista.
www.cosmebio.org/
Ecocert
Ecocert on Euroopan ja myös kansainvälisesti suurin riippumaton sertifiointielin. Ecocert valvoo ja tarkastaa tuotteiden sisällön, raaka-aineet, tuotantoprosessin ja pakkauksen.
www.ecocert.com
EcoGarantie
Belgialainen luonnonkosmetiikan sertifiointi, jota on myönnetty vuodesta 2004. Se noudattelee pitkälti BDIH:n kriteerejä.
www.ecogarantie.com
NaTrue
Eurooppalainen sertifiointielin, jonka tavoitteena on kansainvälisen standardin luominen. NaTrue pyrkii lisäämään tietoisuutta luonnonmukaisten ainesosien merkityksestä kuluttajille ja ympäristölle.
www.natrue.org
Soil Association
Englantilaisten viljelijöiden 1946 perustama kestävää kehitystä edistävä järjestö. Soil Association on nykyään Ison-Britannian suurin luomusertifiointielin.
www.soilassociation.org
Lähde: Pro luonnonkosmetiikka ry
| Materiaali on julkaisijan tuottamaa. |
SEURAA SÄHKÖPOSTITSE » |
30.5.2012 Netti-tv: Suomi pitää Pohjoismaiden peräpaikkaa luomun kulutuksessa
Yhtään tiedotetta samaan aihealueeseen ei löytynyt! |




Seuraa sähköpostitse >>









