Kuntapäättäjät ovat huolissaan kuntansa nuorten alkoholinkäytöstä, mutta kuntien omat vaikutusmahdollisuudet alkoholihaittojen ehkäisemiseen ovat pienet. Vaikka halua alkoholihaittojen ehkäisemiseen olisi, resurssit joudutaan suuntaamaan pitkälti korjaavaan työhön. Kunnissa toivotaankin valtiovallalta niin rahallista apua ehkäisevään työhön ja kampanjoihin kuin myös lainsäädännön kehittämistä. Tulokset ilmenevät Taloustutkimuksen Suomen ASH ry:lle maaliskuun lopussa tekemistä kuntapäättäjien haastatteluista.

Taloustutkimus kysyi Suomen ASH ry:n toimeksiantona kuntapäättäjien ajatuksia alkoholista, alkoholimainonnasta ja kunnissa tehdyistä toimenpiteistä alkoholin suhteen. Haastatteluun osallistui yhteensä 150 kuntapäättäjää, jotka olivat kunnanvaltuuston puheenjohtajia, varapuheenjohtajia sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajia. Tiedonkeruu toteutettiin 5.-23.3.2012 välisenä aikana.

─ Haastateltavat pitivät aihetta hyvin tärkeänä. Huomiota herättävää oli avovastausten suuri määrä, kun haastateltavat kuvasivat laajasti kuntien toimenpiteitä ja antoivat toimenpide-ehdotuksia. Esille nousi huoli varsinkin nuorten alkoholinkäytöstä, kertoo Suomen ASH:n toiminnanjohtaja Mervi Hara.

Alkoholimainontaan puututtava lailla

Vastaajista 68 % arvioi alkoholimainonnan kunnan alueella vaikuttavan nuorten alkoholinkäyttöön ja 31 % arvioi, ettei se vaikuta lainkaan. Alkoholimainontaa halusi vähentää 21 % vastanneista poistamalla alkoholimainonnan muun muassa urheilutapahtumista ja erityisesti jäähalleista. Kuitenkin vastaajat katsoivat, että kunnan vaikutusmahdollisuudet rajoittaa alkoholimainontaa olivat rajalliset, alkoholimainontaan tulisi puuttua valtakunnallisesti lainsäädännöllä. Vain yksi prosentti vastaajista halusi lisätä alkoholimainontaa kotimaisten tilaviinien näkyvyyden takia.

Huoli syrjäytyvistä

Monet vastaajat ilmaisivat huolensa alkoholinkäytöstä osana syrjäytymisen ja työttömyyden kierrettä. Työllistämiseen ja työllisyyden parantamiseen kuntapäättäjät toivoivat nimenomaan valtion apua. Tällä hetkellä kunnilla ei ole riittävästi siihen resursseja, sillä rahaa tarvitaan myös päihdeongelmien hoitamiseen.

Vastaajien, erityisesti sosiaali- ja terveyslautakuntien edustajien sekä Länsi- ja Itä-Suomessa tai Lapissa toimivien, huoli erityisesti nuorten alkoholinkäytöstä oli muuta maata selvempi. Vain 4 % kyselyyn vastanneista totesi, ettei nuorten alkoholinkäyttö tällä hetkellä ole lainkaan ongelma omassa kunnassa. Aikuisten alkoholinkäyttöä ei pitänyt lainkaan ongelmana 9 % vastanneista.

Suurin osa kunnista, joissa nuorten alkoholinkäyttöä pidettiin ongelmana, oli kehittänyt kunnan omia toimenpideohjelmia tai suunnitelmia ongelmien ehkäisemiseksi.

Kyselyssä nousi keskeisesti esille nuorista välittäminen. Nuoret tarvitsevat harrastusmahdollisuuksia, kokoontumistiloja ja alkoholin sijaan mielekästä tekemistä. Kunnissa halutaan myös aktiivisesti ehkäistä nuorten syrjäytymistä, jos havaitaan, että nuoren elämä on luisumassa raiteiltaan. Vaikka kunnissa tehdään laaja-alaista yhteistyötä eri hallinnonalojen, poliisin ja koulun välillä, resurssipula rajoittaa toimintaa.

– Erityisesti huoli syrjäytyneistä, työttömistä ja vajaatyöllistetyistä lapsiperheistä ja näiden ryhmien alkoholikulutuksesta ilmeni vastauksissa. Valtiovallan tulisi puuttua niin haittojen ratkaisemiseen kuin niiden ehkäisyynkin, koska sillä on monopoli alkoholin myynnissä. Kuntapäättäjät näkivät, että lainsäädännöllä vaikutetaan siihen, millaista alkoholi- ja hintapolitiikkaa harjoitetaan.

– Tuntuu nurinkuriselta, että kunnissa joudutaan uhraamaan paljon varoja päihdehaittojen hoitoon, mutta valtiovalta ei ole valmis lainsäädännöllisin toimin, esimerkiksi rajoittamalla alkoholimainontaa, tukemaan kuntia heidän työssään, toteaa toiminnanjohtaja Hara.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Mervi Hara, 050 460 2324