Deski.fi on Viestintätoimisto Deskin ylläpitämä palvelu toimittajille. Ideasivuston materiaalit ovat vapaasti ja veloituksetta toimittajien käytössä. Viestintätoimisto Deskin kotisivut ovat osoitteessa www.tiedottaja.fi >>
![]() |
| Itä-Suomen yliopisto palkittiin savuttomuustyöstään |
Toimittaja Unto Hämäläinen kutsuttiin valitsemaan Paras Savuton Työpaikka -kilpailun voittajia 2012.
LATAA PAINOKELPOINEN KUVA >>
Paras Savuton Työpaikka -kilpailun ensimmäisen palkinnon tänä vuonna sai Itä-Suomen yliopisto. Itäsuomalaisten sitkeä työ savuttomuuden edistämiseksi yliopistojen yhdistymisen keskellä vakuutti kilpailun tuomariksi kutsutun toimittaja Unto Hämäläisen. Paras Savuton Työpaikka kilpailu järjestettiin nyt toista kertaa ja se on osa Savuton Suomi 2040 hanketta.
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Unto Hämäläinen oli huhtikuussa mielenkiintoisen haasteen edessä. Hänen tehtävänään oli valita 33:sta Paras Savuton Työpaikka -kilpailuun ilmoittautuneesta yrityksestä parhaat palkittavaksi. Kilpailun tarkoituksena on palkita työyhteisö, jossa on panostettu suunnitelmallisesti savuttomuuteen. Tutustuttuaan yritysten tarinoihin Hämäläisen oli helppo valita kisan ykköseksi Itä-Suomen yliopisto.
Itä-Suomen yliopisto on lähes 3 000 ihmisen työpaikka, joka toimii usealla paikkakunnalla. Kuopiolaiset olivat tehneet yliopistolla savuttomuustyötä, ja kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät, lähdettiin savuttomuutta viemään rohkeasti itään.
Savuttomuus liitettiin osaksi yliopistojen yhdistymishanketta. Tällainen asia olisi saattanut helposti unohtua. Olisi ollut helppo ajatella, että hoidetaan fuusio ensin ja palataan sitten savuttomuuteen, Unto Hämäläinen toteaa.
Joensuussa savuttomuuteen suhtauduttiin ensi skeptisesti, mutta vastarinta onnistuttiin murtamaan ja uudesta yliopistosta tuli savuton.
Rajoittamalla ja ehkäisemällä tupakointia Itä-Suomen yliopisto osoittaa, että se elää niin kuin opettaa.
Pauligin Paahtimo kakkossijalle
Toiselle palkintosijalle Hämäläinen nosti helsinkiläisen Pauligin Vuosaaren Paahtimon, noin parin sataa henkeä työllistävän yrityksen.
Heillä on selkeä suunnitelma savuttomuuden toteuttamisesta ja hyvät perustelut asialle.
Uuden paahtimon myötä tupakointi on kielletty kokonaan tehdasalueella, eikä sen ulkopuolellakaan saa polttaa työvaatteissa. Pauligin tiukkuudelle löytyy hyvät perusteet:
Näin elintarviketeollisuudessa pitääkin tehdä. Kahvin paahtamisessa, tai minkä tahansa ruuan laittamisessa, on oltava aistit terävinä, Hämäläinen korostaa.
Alun nurinan, systemaattisen koulutuksen ja valistustyön jälkeen savuttomuudesta on tullut osa Pauligin työyhteisön identiteettiä.
Kolhon laminaattitehdas kolmanneksi
Kolhon laminaattitehdas on 165 työntekijän työpaikka Mänttä-Vilppulan kaupungissa Pohjois-Hämeessä. Kolholaiset kertovat hakemuksessaan, että heillä on pitkät perinteet laminaatin valmistamisen ohella tupakoinnissa. Työtä ja päivittäisiä toimia rytmittivät yhtenään tupakkatauot.
Kolhossa Hämäläistä viehätti se, että työntekijät haastettiin mukaan savuttomuustyöhön.
Kolho on täydellinen esimerkki suomalaisesta rakentamisesta ja teollisuudesta, jossa tupakoidaan paljon. He ovat päättäneet puuttua tähän, ja se on hatunnoston arvoinen asia, jota haluan tukea, Hämäläinen kertoo.
Hän toteaa, että savuttomuus ja tupakoinnin väheneminen ovat lyöneet itsensä läpi ylemmissä sosiaalikerroksissa. Tupakointi ei saisi olla yhteiskuntaa jakava asia.
Kolhon laminaattitehdas muuttuu savuttomaksi kesäkuussa. Nyt tehtaalla on enää yksi tupakointipaikka jäljellä. Negatiivinen ajattelu on vähentynyt huomattavasti ja savuttomuus aletaan nähdä jo positiivisena asiana niin itselle kuin koko työyhteisölle.
Töitä savupilven keskellä
Kun Unto Hämäläinen kutsuttiin valitsemaan Paras Savuton Työpaikka -kilpailun voittajia, oli hänen helppo ottaa tehtävä vastaan. Hämäläinen jos kuka ymmärtää hyvin omien kokemustensa kautta työyhteisöjen savuttomuuden merkityksen. Hän työskenteli 1980-ja 90-luvuilla eduskuntatoimittajana. Tuolloin tupakointi oli osa ihmisten arkea, ja eduskunnassa sai polttaa täysistuntosalia lukuun ottamatta kaikkialla.
Se oli hyvin vaikea paikka minulle, muistele Hämäläinen, joka ei itse tupakoinut.
Hän muistaa vieläkin voimakkaasti joka paikkaan tarttuneen, vuosikymmenten aikana pinttyneen tupakanhajun. Työskentelyn pääpaikkana oli eduskuntakahvila, eduskunnan sydän. Kahvila oli paksun tupakansavuton peitossa, eikä savua päässyt pakoon.
Siellä oli istuttava, jos aikoi hommia tehdä.
Hämäläisen toinen työskentelypaikka eduskunnan lisäksi oli tuolloin Helsingin Sanomien Ludviginkadulla sijaitseva toimitus. Myös siellä tupakoitiin paljon.
Minulla ei oikeastaan ikinä ole ollut paikkaa, jossa olisi voinut tehdä töitä ilman että olisin ollut tupakanasavun ympäröimä, Hämäläinen sanoo.
Hänelle oli suuri helpotus, kun 90-luvulla tupakkalaissa alettiin rajoittaa työpaikkatupakointia. Kun Helsingin Sanomien toimitus 1999 muutti uusiin nykyaikaisiin toimitiloihinsa Sanomataloon, hävisi tupakansavu lopullisesti Hämäläisen työympäristöstä.
Ensimmäistä kertaa olin työpaikassa, jossa pystyin työskentelemään savuttomassa ympäristössä.
Hämäläinen ymmärtää hyvin, että jotkut tupakoijat pitävät kiristynyttä tupakkalakia ja tupakoinnin rajoittamista henkilökohtaiseen elämäänsä puuttumisena.
Asian toinen puoli on kuitenkin se, että tupakan savulle altistuu hirveä määrä ihmisiä, jotka eivät sitä halua. Itse olen siitä hyvä esimerkki: en todellakaan olisi halunnut, mutta minulla ei ollut vaihtoehtoa.
FAKTAA:
Savuton Suomi 2040 hankkeen päämääränä on saada tupakointi loppumaan Suomessa. Hankkeessa mukana ovat Työterveyslaitos, Hengitysliitto ry, Filha ry, Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry, Hyks - Keuhkosairauksien klinikka, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry, Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto, Sydänliitto, Savuton Pääkaupunkiseutu hanke, Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry, Allergia- ja Astmaliitto ry ja Pfizer Oy. www.savutonsuomi.fi
Paras Savuton Työpaikka -kilpailu on osa Savuton Suomi 2040 -hanketta. Kilpailun avulla tuetaan työpaikkojen savuttomuutta ja ponnisteluja savuttomuuden edistämiseksi. Savuton työpaikka ilmentää, että työnantaja arvostaa työntekijöitään sekä haluaa ylläpitää ja edistää terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Työpaikan savuttomuus on koko työyhteisön etu. Paras Savuton Työpaikka -kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2011.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Mervi Hara, Suomen ASH ry,
050 460 2324
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittaja Unto Hämäläinen oli huhtikuussa mielenkiintoisen haasteen edessä. Hänen tehtävänään oli valita 33:sta Paras Savuton Työpaikka -kilpailuun ilmoittautuneesta yrityksestä parhaat palkittavaksi. Kilpailun tarkoituksena on palkita työyhteisö, jossa on panostettu suunnitelmallisesti savuttomuuteen. Tutustuttuaan yritysten tarinoihin Hämäläisen oli helppo valita kisan ykköseksi Itä-Suomen yliopisto.
Itä-Suomen yliopisto on lähes 3 000 ihmisen työpaikka, joka toimii usealla paikkakunnalla. Kuopiolaiset olivat tehneet yliopistolla savuttomuustyötä, ja kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät, lähdettiin savuttomuutta viemään rohkeasti itään.
Savuttomuus liitettiin osaksi yliopistojen yhdistymishanketta. Tällainen asia olisi saattanut helposti unohtua. Olisi ollut helppo ajatella, että hoidetaan fuusio ensin ja palataan sitten savuttomuuteen, Unto Hämäläinen toteaa.
Joensuussa savuttomuuteen suhtauduttiin ensi skeptisesti, mutta vastarinta onnistuttiin murtamaan ja uudesta yliopistosta tuli savuton.
Rajoittamalla ja ehkäisemällä tupakointia Itä-Suomen yliopisto osoittaa, että se elää niin kuin opettaa.
Pauligin Paahtimo kakkossijalle
Toiselle palkintosijalle Hämäläinen nosti helsinkiläisen Pauligin Vuosaaren Paahtimon, noin parin sataa henkeä työllistävän yrityksen.
Heillä on selkeä suunnitelma savuttomuuden toteuttamisesta ja hyvät perustelut asialle.
Uuden paahtimon myötä tupakointi on kielletty kokonaan tehdasalueella, eikä sen ulkopuolellakaan saa polttaa työvaatteissa. Pauligin tiukkuudelle löytyy hyvät perusteet:
Näin elintarviketeollisuudessa pitääkin tehdä. Kahvin paahtamisessa, tai minkä tahansa ruuan laittamisessa, on oltava aistit terävinä, Hämäläinen korostaa.
Alun nurinan, systemaattisen koulutuksen ja valistustyön jälkeen savuttomuudesta on tullut osa Pauligin työyhteisön identiteettiä.
Kolhon laminaattitehdas kolmanneksi
Kolhon laminaattitehdas on 165 työntekijän työpaikka Mänttä-Vilppulan kaupungissa Pohjois-Hämeessä. Kolholaiset kertovat hakemuksessaan, että heillä on pitkät perinteet laminaatin valmistamisen ohella tupakoinnissa. Työtä ja päivittäisiä toimia rytmittivät yhtenään tupakkatauot.
Kolhossa Hämäläistä viehätti se, että työntekijät haastettiin mukaan savuttomuustyöhön.
Kolho on täydellinen esimerkki suomalaisesta rakentamisesta ja teollisuudesta, jossa tupakoidaan paljon. He ovat päättäneet puuttua tähän, ja se on hatunnoston arvoinen asia, jota haluan tukea, Hämäläinen kertoo.
Hän toteaa, että savuttomuus ja tupakoinnin väheneminen ovat lyöneet itsensä läpi ylemmissä sosiaalikerroksissa. Tupakointi ei saisi olla yhteiskuntaa jakava asia.
Kolhon laminaattitehdas muuttuu savuttomaksi kesäkuussa. Nyt tehtaalla on enää yksi tupakointipaikka jäljellä. Negatiivinen ajattelu on vähentynyt huomattavasti ja savuttomuus aletaan nähdä jo positiivisena asiana niin itselle kuin koko työyhteisölle.
Töitä savupilven keskellä
Kun Unto Hämäläinen kutsuttiin valitsemaan Paras Savuton Työpaikka -kilpailun voittajia, oli hänen helppo ottaa tehtävä vastaan. Hämäläinen jos kuka ymmärtää hyvin omien kokemustensa kautta työyhteisöjen savuttomuuden merkityksen. Hän työskenteli 1980-ja 90-luvuilla eduskuntatoimittajana. Tuolloin tupakointi oli osa ihmisten arkea, ja eduskunnassa sai polttaa täysistuntosalia lukuun ottamatta kaikkialla.
Se oli hyvin vaikea paikka minulle, muistele Hämäläinen, joka ei itse tupakoinut.
Hän muistaa vieläkin voimakkaasti joka paikkaan tarttuneen, vuosikymmenten aikana pinttyneen tupakanhajun. Työskentelyn pääpaikkana oli eduskuntakahvila, eduskunnan sydän. Kahvila oli paksun tupakansavuton peitossa, eikä savua päässyt pakoon.
Siellä oli istuttava, jos aikoi hommia tehdä.
Hämäläisen toinen työskentelypaikka eduskunnan lisäksi oli tuolloin Helsingin Sanomien Ludviginkadulla sijaitseva toimitus. Myös siellä tupakoitiin paljon.
Minulla ei oikeastaan ikinä ole ollut paikkaa, jossa olisi voinut tehdä töitä ilman että olisin ollut tupakanasavun ympäröimä, Hämäläinen sanoo.
Hänelle oli suuri helpotus, kun 90-luvulla tupakkalaissa alettiin rajoittaa työpaikkatupakointia. Kun Helsingin Sanomien toimitus 1999 muutti uusiin nykyaikaisiin toimitiloihinsa Sanomataloon, hävisi tupakansavu lopullisesti Hämäläisen työympäristöstä.
Ensimmäistä kertaa olin työpaikassa, jossa pystyin työskentelemään savuttomassa ympäristössä.
Hämäläinen ymmärtää hyvin, että jotkut tupakoijat pitävät kiristynyttä tupakkalakia ja tupakoinnin rajoittamista henkilökohtaiseen elämäänsä puuttumisena.
Asian toinen puoli on kuitenkin se, että tupakan savulle altistuu hirveä määrä ihmisiä, jotka eivät sitä halua. Itse olen siitä hyvä esimerkki: en todellakaan olisi halunnut, mutta minulla ei ollut vaihtoehtoa.
FAKTAA:
Savuton Suomi 2040 hankkeen päämääränä on saada tupakointi loppumaan Suomessa. Hankkeessa mukana ovat Työterveyslaitos, Hengitysliitto ry, Filha ry, Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry, Hyks - Keuhkosairauksien klinikka, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Suomen ASH (Action on Smoking and Health) ry, Lääkärit tupakkaa vastaan -verkosto, Sydänliitto, Savuton Pääkaupunkiseutu hanke, Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry, Allergia- ja Astmaliitto ry ja Pfizer Oy. www.savutonsuomi.fi
Paras Savuton Työpaikka -kilpailu on osa Savuton Suomi 2040 -hanketta. Kilpailun avulla tuetaan työpaikkojen savuttomuutta ja ponnisteluja savuttomuuden edistämiseksi. Savuton työpaikka ilmentää, että työnantaja arvostaa työntekijöitään sekä haluaa ylläpitää ja edistää terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Työpaikan savuttomuus on koko työyhteisön etu. Paras Savuton Työpaikka -kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa keväällä 2011.
Lisätiedot:
Toiminnanjohtaja Mervi Hara, Suomen ASH ry,
050 460 2324
| Materiaali on julkaisijan tuottamaa. |
SEURAA SÄHKÖPOSTITSE » |
22.5.2013 Työkyky ei synny rakenteista 22.5.2013 Structures do not guarantee work ability 22.5.2013 Arbetsförmågan föds inte ur strukturerna 25.1.2013 Työstressi on epäterveellistä |




Seuraa sähköpostitse >>










