Internetistä, sosiaalisesta mediasta ja tekstiviesteistä on ennakoitu vakavaa uhkaa lasten ja nuorten äidinkielen osaamiselle. Kielitaito onkin heikentynyt viime vuosina, mutta tuoreen kyselyn mukaan opettajat eivät näe asiaa näin mustavalkoisena. Uuden tekniikan uskotaan jopa kannustavan koululaisia lukemaan.

Internetin, kännyköiden ja lukulaitteiden lisääntyvä käytön on kritisoitu heikentävän suomalaisten äidinkielen taitoa. Tätä mieltä ovat myös opettajat, joista 40 prosenttia uskoo netin, kännyköiden ja lukulaitteiden vaikuttavan lasten ja nuorten lukutaitoon negatiivisesti. Opettajien näkemyksiä selvitettiin Aikakausmedian teettämässä kyselyssä.

- Jatkuva nettilukeminen on tehnyt kaikesta lukemisesta pikaista silmäilyä, ja syventävä ja ymmärtävä lukutaito heikkenevät. Kirjoittamisessa on menty tekstiviestityyliin, jolla nuorten mielestä tulee ymmärretyksi, todetaan kyselyn avoimissa vastauksissa.

Uutta tekniikkaa ei kuitenkaan pidetä täysin mörkönä, sillä vastaavasti 17 prosenttia opettajista uskoo sen parantavan lukutaitoa. 57 prosenttia opettajista pitää lukutaidon kannalta tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä, että esimerkiksi aikakauslehtiä voi lukea myös lukulaitteista.

- Mikä tahansa lukeminen auttaa lukusujuvuutta ja luetun ymmärtämistä. Kaikki lukeminen, josta lapset ja nuoret innostuvat, on hyväksi. Tärkeintä on, että toimittaja on osaava ja tekee juttunsa hyvin – julkaistaanpa se sitten vaikka kengänpohjassa, avoimissa vastauksissa sanotaan.

Osa opettajista arvelee uuden tekniikan jopa kannustavan lapsia ja nuoria lukemaan enemmän kuin aikaisemmin.

- Minusta tuntuu, että lehtien lukeminen tablettitietokoneelta tai ylipäätään tietokoneelta motivoi nuoria enemmän kuin perinteinen paperinen lehti. iPadit ja erilaiset lukulaitteet voisivat ehkä olla välineitä, joilla varsinkin poikien lukuharrastusta voisi lisätä.

Erilaisille teksteille erilaisia lukutapoja

Kyselyyn vastanneiden opettajien mielestä äidinkielen osaaminen on viimeisten kymmenen vuoden aikana kääntynyt laskuun. 35 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että lukutaito on huonontunut, ja 60 prosenttia sitä mieltä, että kirjoitustaito on huonontunut.

- Ei jakseta lukea eikä ymmärretä, mitä luetaan. Samoin lauseen ja tekstin kirjoittaminen on työlästä. Mieluiten kirjoitetaan vain yksittäisiä sanoja ja hymiöitä ainakin loppuun, kyselyn vastauksissa tuskaillaan.

Myös luetun ymmärtäminen on notkahtanut viime vuosien aikana etenkin pitempien tekstien osalta. Opettajat kuitenkin muistuttavat, että koska teksteille on nykyään tarjolla erilaisia julkaisukanavia, tarvitaan myös erilaisia lukutapoja.

- Paperisen median selailu on ihan erilaista hahmottamista kuin nettiselailu, jota myös oivallisesti surffaukseksi kutsutaan – surffaaja ei sukella, vaan liitää vauhdikkaasti pinnalla. Tietoon pitäisi myös voida sukeltaa, edes snorkkelin (=lehti, kirja) mahdollistaman verran! Syväsukellus vaatii sitten vielä enemmän.

Yksinkertainen lääke

Vaikka uuden tekniikan uskotaankin kannustavan lukemiseen, opettajat luottavat silti vahvasti painettuun sanaan. Peräti 82 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista on sitä mieltä, että paperille painettujen aikakauslehtien lukeminen on lasten ja nuorten lukutaidon kannalta tärkeää tai erittäin tärkeää.

78 prosenttia vastaajista uskoo aikakauslehtien käytön tuntiopetuksessa innostavan koululaisia lukemaan enemmän.

- Painettu aikakauslehti on yksi hyvä väline lukutaidon kehittämisessä. Aikakauslehtiartikkeli on ”pieni tarina”, jonka jokainen jaksaa lukea. Aikakauslehdissä on myös pääasiassa virheetöntä kieltä, sanotaan kyselyn avoimissa vastauksissa.

Opettajien lääke äidinkielen osaamisen parantamiseen on yksinkertainen: pitää lukea enemmän.

- Kaikki lukeminen parantaa sekä lukutaitoa että luetunymmärtämistä. Vaikka nettilehden lukukin on tärkeää, toivon, että paperilehti säilyisi edelleen nuoren informaation lähteenä. Syvälukutaito paranee paperisen lehden ja kirjan lukemisella.

Faktaa:

Lasten ja nuorten lukutaito:
Erinomainen tai hyvä 61,7, %
Erittäin huono tai huono 5,8 %
Siltä väliltä 32,6 %

Lasten ja nuorten luetun ymmärtäminen:
Erinomainen tai hyvä 32,6 %
Erittäin huono tai huono 10,9 %
Siltä väliltä 56,5 %

Lasten ja nuorten kirjoitustaito:
Erinomainen tai hyvä 24,7 %
Erittäin huono tai huono 16,6 %
Siltä väliltä 58,7 %

Lukutaidon kehittyminen:
Parantunut 15,4 %
Heikentynyt 34,6 %
Siltä väliltä 50 %

Luetun ymmärtämisen kehittyminen:
Parantunut 12,7 %
Heikentynyt 45,2 %
Siltä väliltä 42,1 %

Kirjoitustaidon kehittyminen:
Parantunut 6,5 %
Heikentynyt 60,2 %
Siltä väliltä 33,3 %

Mitkä oppilasryhmät kaipaisivat lukutaidon kehittämistä:
Alakoulujen tytöt 17,9 %
Alakoulujen pojat 67,9 %
Yläkoulujen tytöt 18,1 %
Yläkoulujen pojat 77,4 %
Lukioiden nuoret naiset 2,3 %
Lukioiden nuoret miehet 15,5, %
Ammattioppilaitosten nuoret naiset 8,9 %
Ammattioppilaitosten nuoret miehet 33,6 %

Vastaajien työtehtävä:
Luokanopettaja 32,5 %
Aineenopettaja 43,6 %
Erityisopettaja 7,8 %
Rehtori 8,8, %
Apulaisrehtori 1,5 %
Muu 5,9 %

Aikakausmedian teettämään kyselyyn vastasi yhteensä 485 opettajaa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä toukokuun loppupuolella.

Lisätietoja:

Markkinointi- ja tutkimusjohtaja Saara Itävuo
Aikakausmedia
040 5132210
saara.itavuo@aikakausmedia.fi

Aikakausmediaan kuuluvat kaikki merkittävät aikakauslehtikustantajat Suomessa. Yhteisöön kuuluu yli 280 suomalaista tai Suomessa toimivaa aikakauslehtikustantajaa ja -julkaisijaa, jotka julkaisevat yhteensä lähes 530 aikakauslehteä tai verkkojulkaisua. Edustettuina ovat yleisölehtien, ammatti- ja järjestölehtien sekä asiakaslehtien kustantajat.