EMBED-KOODI >>

<object width='470' height='338'><param name='movie' value='http://nettitelkku.fi/embed_small/1564'></param><param name='allowfullscreen' value='true'></param><param name='allowscriptaccess' value='always'></param><param name='menu' value='false'></param><param name='quality' value='best'></param><param name='bgcolor' value='#ffffff'></param><embed src='http://nettitelkku.fi/embed_small/1564' type='application/x-shockwave-flash' allowscriptaccess='always' allowfullscreen='true' menu='false' quality='best' bgcolor='#ffffff' width='470' height='338'></embed></object>

Suomen Akatemian akatemiaprofessori Anne Kovalaisen tutkimusten mukaan liike-elämässä jaossa oleva taloudellinen valta on edelleen miesten käsissä. Näin siitäkin huolimatta, että poliittinen valta Suomessa on jakautunut hyvin tasapuolisesti naisten ja miesten kesken. Vain harva nainen on pörssiyrityksen hallituksen jäsen, ja nainen toimitusjohtajana on jo nähtävyys.

Pörssiyritysten johtajien sukupuolen perusteella valta on Suomessa lähes yksinomaan keskittynyt miehille. Valtaa käytetään verkostoissa ja vallankäyttäjänä on pieni piiri, johon ei kovin moni nainen ole päässyt.

– Vallankäytön monipuolistumisen kannalta olisi toivottavaa, että myös naisilla olisi tasavertainen pääsy näihin verkostoihin ja piireihin. Suomalainen tai vaikka ulkomaalainen naisjohtaja voisi tehdä monelle yritykselle hyvää, sillä osaamispohjan laajentaminen yrityksen strategisissa toiminnoissa luo täysin uudenlaisia mahdollisuuksia. Sukupuoli ei tee yksin tulosta, mutta yritysten arvomaailma voi laajentua monipuolisempien valintojen kautta, valtateemaa Suomessa tutkinut akatemiaprofessori Anne Kovalainen sanoo.

Kun vertaillaan kansainvälisesti naisten määriä pörssiyrityksissä, ei Suomi yllä Euroopan kärkeen. Tilanne on kuitenkin parempi kuin takavuosina, ja Suomi on jo noussut nopeiden muutosten maaksi.

– Me olemme muuntautumiskykyinen kansakunta, mikä antaa lupausta siitä, että naisten määrä pörssiyritysten johtopaikoilla kasvaa tulevaisuudessa.

Poliittinen valta jakautuu tasapuolisemmin

Suomessa pörssiyritysten hallitusten jäsenistä vain noin 20 prosenttia on naisia. Määrä on pieni siihen nähden, että suomalaiset naiset ovat olleet poliittisen vaikuttamisen uranuurtajia maailmassa. Sekä presidenttinä että pääministerinä on ollut nainen.

– Ja tälläkin hetkellä Suomen valtiovarainministeri on nainen. Yhtä hyvin meidän pitäisi pystyä ajattelemaan, että suurimpien pörssiyritysten johtajina voisi toimia naisia, sanoo Kovalainen.

Sukupuolikiintiöillä on tasa-arvoistava vaikutus poliittisia paikkoja jaettaessa, mutta suomalainen talouselämä ei toimi samalla tavalla.

– Meillä pörssiyritysten toimintaa ohjaa yritysten itsensä luoma corporate governance -hallinnointikoodisto. Se on osaltaan pyrkinyt edistämään naisten asemaa yrityksissä, Kovalainen toteaa.

Timanteiksi hioutuneiden naisjohtajien yritykset menestyvät paremmin

Muutama vuosi sitten tehdyssä Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa todettiin, että yrityksen toimialasta, kasvusta, koosta ja muista tekijöistä riippumatta naisten johtamat yritykset menestyvät paremmin kuin miesten johtamat.

– Todennäköisesti naiset ovat käyneet läpi tiukemman valintaseulan matkallaan toimitusjohtajiksi. Tällöin he ovat erittäin sitoutuneita ja myös valmiita tekemään keskimääräistä lujemmin töitä yrityksen menestyksen eteen, sanoo Kovalainen.

Suomessa on varsin pitkään koulutettu naisia esimerkiksi insinööreiksi, ekonomeiksi ja lakimiehiksi. Koulutuksen taso tai naisten osuus korkeakouluopiskelijoista ei kuitenkaan näy yritysten johtopaikkojen jaossa, ja katseet kääntyvätkin yritysten rekrytointiin ja sisäiseen koulutukseen ja urakehitykseen.

– Yrityksiin kaivataan ennakkoluulottomampaa rekrytointia ja lisäksi niiden pitää luoda systemaattisia mentorointipolkuja ja koulutusohjelmia kyvykkäille työntekijöilleen. Näillä keinoilla voitaisiin tasoittaa myös naisten ja miesten välisiä eroja yritysmaailmassa, uskoo Kovalainen.

Lisätietoja:

Anne Kovalainen, akatemiaprofessori
Turun yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 050 5027022

Artikkelin on tuottanut Suomen Akatemia. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »