EMBED-KOODI >>

<object width='470' height='338'><param name='movie' value='http://nettitelkku.fi/embed_small/1563'></param><param name='allowfullscreen' value='true'></param><param name='allowscriptaccess' value='always'></param><param name='menu' value='false'></param><param name='quality' value='best'></param><param name='bgcolor' value='#ffffff'></param><embed src='http://nettitelkku.fi/embed_small/1563' type='application/x-shockwave-flash' allowscriptaccess='always' allowfullscreen='true' menu='false' quality='best' bgcolor='#ffffff' width='470' height='338'></embed></object>

Suunnilleen 700 000 suomalaista käyttää erilaisia urheiluravinteita, joita löytyy nykyään jos jonkinlaisia. Ne lupaavat muun muassa auttaa palautumisessa sekä tarjota elimistölle tarpeellisia ravintoaineita. Mistä näissä urheiluravinteissa oikein on kyse?

Urheiluravinteiden tarkoituksena on ylläpitää parasta mahdollista harjoitustasoa ja suorituskykyä urheilusuorituksen aikana, sekä ylläpitää verensokeria ja vireystasoa.

- Urheiluravinteita on monenlaisia, esimerkiksi urheilujuomia, geelejä, palautumisjuomia sekä energia- ja proteiinipatukoita. Ne, joista on oikeasti hyötyä, sisältävät samantyyppisiä ravintoaineita kuin tavallinen ruokakin, kertoo ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen.

Mitä merkitystä sillä sitten on, syökö oikeaa ruokaa vai käyttääkö urheiluravinteita? Ainakin käytännöllisyys, Orreveteläinen sanoo.

- Urheiluravinteita on helpompi kuljettaa mukana treeneissä ja kätevämpi käyttää kuin tavallista ruokaa. Oikea ruoka on tietysti monipuolisempaa, kun taas urheiluravinteet on räätälöity urheilusuoritusta varten.

Kuutisenkymmentä prosenttia urheiluravinteiden käyttäjistä on miehiä, mutta naisten osuus kasvaa koko ajan. Kaikkien ei silti tarvitse käyttää urheiluravinteita.

- Saatava hyöty riippuu siitä, kuinka tavoitteellista urheilu on. Urheiluravinteista hyötyvät esimerkiksi huippu-urheilijat, aktiiviurheilijat tai tavoitteellisesti johonkin urheilutapahtumaan harjoittelevat kuntoilijat. Toki vähemmänkin kuntoileva voi hyötyä urheiluravinteista silloin, jos esimerkiksi menee suoraan töistä lenkille tai salille, ja tavallisesta ateriasta on pitkä aika.

Vettä, hiilareita ja proteiinia

Elimistö kuluttaa liikuntasuorituksen aikana ison määrän energiaa ja erilaisia ravintoaineita – kun puhutaan nimenomaan jostain muusta kuin kevyestä lenkkeilystä. Ennen treenejä on siis hyvä huolehtia siitä, että energia- ja nestevarastot ovat riittävän täynnä. Päivän aikana pitää juoda ja syödä riittävästi, ja ruokavaliosta on hyvä saada hiilihydraatteja ja lihasvoimaharjoittelussa myös proteiinia.

- Pidemmissä tai kovatehoisissa treeneissä voi tarvita myös urheilujuomaa, samoin kuumalla kesäilmalla liikuttaessa. Ja on tietysti aina otettava huomioon se, että joku voi yksilöllisesti tarvitakin urheilujuomaa jo lyhyenkin suorituksen aikana, Orreveteläinen sanoo.

- Urheiluravinteita voi käyttää myös välipalana ennen urheilua tai sen jälkeen.

Liikuntasuorituksen jälkeen pitää taas täyttää energiavarastot, jotka on kulutettu treenien aikana. Tällöin elimistö vaatii nestettä, hiilihydraatteja sekä proteiineja. Jos tarpeelliset ravintoaineet jäävät kovan treenin jälkeen saamatta, pahimmassa tapauksessa fyysinen suorituskyky voi pidemmällä aikavälillä heikentyä.

Kainaloon: Kaisa Mäkäräinen: Urheilija liikkuu ravinnon voimalla – tai sitten ei liiku
Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen tietää ravinnon merkityksestä urheilussa takuulla enemmän kuin ihan rivikansalainen – treenitunteja kun saattaa kertyä vuoden aikana jopa 700. Talviurheilija ei ehdi lepäilemään kesälläkään, vaan luvassa on paljon kestävyysharjoittelua ja jonkun verran voimaharjoittelua: rullahiihtämistä, punttisalia, ampumaharjoittelua sekä pitkiä lenkkejä pyörällä, vaeltamalla tai sauvakävellen.

- Ravinto on urheilijalle se polttoaine, jolla mennään eteenpäin – tai sitten ei mennä. Se vaikuttaa oikeastaan kaikkeen ja paljon enemmän kuin tavallisella ihmisellä, Mäkäräinen kertoo.

- Jos treenien yhteydessä ei saa oikeanlaista ravintoa, seurauksena on sekä fyysinen väsymys että henkinen huono olo. Ravinnolla pystyy vaikuttamaan myös sairaspäivien määrään.

Kestävyysurheilijan energiantarve voi olla tuhansia kilokaloreita päivässä - myös alle 60-kiloisella Mäkäräisellä, joten urheiluravinteet ovat tarpeen riittävän energia- ja ravinnemäärän saamiseksi. Niitä tarvitaan myös matkapäivinä, sillä hotellien tarjoilut eivät aina ole sellaisia, mitä ammattiurheilija tarvitsisi.

- Aika reilusti saa syödä, jotta saa riittävän määrän energiaa. Syön yleensäkin paljon ja monipuolisesti. Kotona ja lomalla ollessa saan itse päättää, mitä ostan kaupasta, ja silloin mukaan tarttuu yleensä pastaa ja kanaa, mutta harjoitus- ja kilpailutilanteessa mennään urheiluravinteilla, Mäkäräinen nauraa.

Lisätietoja:

Ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen
p. 050 5290 935

Viestintäpäällikkö Susanna Nikko
p. 050 5517 118
www.axellus.fi

Artikkelin on tuottanut Axellus. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »