EMBED-KOODI >>

<object width='470' height='338'><param name='movie' value='http://nettitelkku.fi/embed_small/1560'></param><param name='allowfullscreen' value='true'></param><param name='allowscriptaccess' value='always'></param><param name='menu' value='false'></param><param name='quality' value='best'></param><param name='bgcolor' value='#ffffff'></param><embed src='http://nettitelkku.fi/embed_small/1560' type='application/x-shockwave-flash' allowscriptaccess='always' allowfullscreen='true' menu='false' quality='best' bgcolor='#ffffff' width='470' height='338'></embed></object>

Silta- ja tietyömaat voivat olla melkoinen hidaste, matkustitpa sitten omalla autolla, bussilla tai junalla. Varsinkin sulan maan aikaan tietyömaaruuhkia ja kiertoteitä tuntuu olevan joka puolella Suomea. Mutta mikään ei ole niin fiksu kuin insinööri, tämän todistaa sillanrakennustekniikka, jonka avulla voidaan välttää kuukausia kestävät kiertotiet ja ruuhkat ja typistää ne ainoastaan 12 tuntiin.

Tänäkin kesänä eri puolilla Suomea rakennetaan uusia teitä ja siltoja. Siltakannen rakentaminen vie keskimäärin kolme tai neljä kuukautta, mutta suurilta liikennehaitoilta vältytään nykyisin käytössä olevan sillansiirtotekniikan ansiosta.

– Perinteisillä menetelmillä rakennettava silta aiheuttaa tyypillisesti puolisen vuotta liikennehaittoja. Nykytekniikalla aika on lyhentynyt puolesta vuorokaudesta enintään pariin päivään, kertoo sillanrakennuksen rakennuspäällikkö Jyrki Kataja VR Trackiltä.

Menetelmä on periaatteessa varsin yksinkertainen. Silta rakennetaan paikan päällä maantien tai junaradan vieressä ja liu’utetaan valmiina paikoilleen. Silta saattaa painaa jopa 2 500 tonnia, joten liikuttelu vaatii voimaa.

– Meillä on käytössä erityisesti tätä varten kehitettyjä siirtoratoja sekä erikoisvahvoja hydraulitunkkeja, joilla siltalohkot saadaan siirrettyä ja asennettua paikoilleen. Viimeksi tätä tekniikkaan on käytetty Kouvolassa Kuusaantiellä, jossa Puhjonmäen risteyssillan rakentaminen olisi aiheuttanut vanhalla tekniikalla melkoiset liikennehäiriöt.

Kouvolan maantiesilta ei ollut kaikkein suurin VR Trackin asentamista silloista, mutta painoa Puhjonmäen siltakannellakin oli peräti 1 500 tonnia eli noin tuhannen henkilöauton verran.

Siirtotekniikkaa voidaan monistaa muuallekin

Kyseistä sillanrakennustekniikkaa on käytetty jo 1990-luvun loppupuolella Tampere–Helsinki-rataosan perusparannuksen yhteydessä. Tekniikka kehitettiin tuolloin pienen pakon edessä, sillä rautatieliikenteen piti olla toiminnassa koko ajan, vaikka siltoja oli välttämätöntä rakentaa lisää.

– Sivussarakentamistekniikkaan saatiin tuohon aikaan useita patentteja. Sittemmin rautateillä on tehty tällä tavalla jo pari sataa siltaa, Kataja kertoo. Tänä kesänä ratasiltatyömaita on erityisesti Seinäjoki–Oulu-rataosuudella.

Uutta tekniikkaa voidaan käyttää siis sekä teille että rautateille tarkoitettujen siltojen siirtelyissä. Tulevina vuosina tekniikkaa hyödynnetään varmasti laajemminkin, sillä samalla tavalla voitaisiin asentaa erilaisia suurikokoisia kappaleita, esimerkiksi siltarumpuja ja rautateiden vaihteita. Ulkomailla on käytössä vastaavantapaisia tekniikoita.

Turvallisuutta ja säästöä

Liikenneturvallisuus lisääntyy selvästi, kun poikkeusreittien ja kiertoteiden käyttäminen vähenee tai niitä ei tarvita lainkaan. Myös työturvallisuus paranee, kun sillanrakentajat voivat työskennellä turvallisesti tien sivussa kauempana liikenteestä.

– Voisi joskus laskea, minkälaisia summia yhteiskunta säästää, kun ihmisten ei tarvitse jonottaa ruuhkissa siltatöiden takia tai edes hidastaa vauhtia alhaisten nopeusrajoitusten vuoksi.

Lisätietoja:

Jyrki Kataja
rakennuspäällikkö
Maa- ja sillanrakentaminen - VR Track Oy
p. 040 8661 790

Petri Ketonen
johtaja
Maa- ja sillanrakentaminen - VR Track Oy
p. 040 8661 802

Artikkelin on tuottanut VR Track Oy. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »