EMBED-KOODI >>

<object width='470' height='338'><param name='movie' value='http://nettitelkku.fi/embed_small/1575'></param><param name='allowfullscreen' value='true'></param><param name='allowscriptaccess' value='always'></param><param name='menu' value='false'></param><param name='quality' value='best'></param><param name='bgcolor' value='#ffffff'></param><embed src='http://nettitelkku.fi/embed_small/1575' type='application/x-shockwave-flash' allowscriptaccess='always' allowfullscreen='true' menu='false' quality='best' bgcolor='#ffffff' width='470' height='338'></embed></object>

Auto- ja laivaliikenteellä on vielä paljon tekemistä ympäristön huomioimisessa, mutta junat ja lentokoneet ovat parantaneet tapojaan selvästi. Järkevien energiavalintojen ansiosta hiilidioksidia syntyy raiteilla nykyään huomattavasti vähemmän kuin ennen. Vesivoimalla tuotettua sähköä ei ole Suomessa mielin määrin, mutta onneksi tarjolla on muitakin uusiutuvia energialähteitä.

Mikäli kaikki yritykset päättäisivät alkaa käyttää VR:n tavoin vesivoimalla tuotettua sähköä, saattaisi se vesivoiman rajallisuuden vuoksi loppua Suomesta. Ekologista energiaa riittänee kuitenkin kaikille halukkaille jatkossakin, sillä muitakin uusiutuvia energiamuotoja löytyy.

– Vesivoiman lisäksi on aurinko- ja tuulivoimaa, sekä puu eli uusiutuva risuvoima, hymyilee Liikenne- ja viestintäministeriön neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen.

Jääskeläinen on laittanut eri liikennevälineet ympäristöystävällisyyden mukaiseen paremmuusjärjestykseen, eikä liene kovin suuri yllätys, että yksityisautoilu on jonon loppupäässä.

– Yksin matkustava ihminen henkilöautossa on huono vaihtoehto, mutta kimppakyydit helpottaisivat tilannetta kummasti. Ja aivan ekologisuuden hännänhuippuna on merenkulku: laivoissa on käytössä likaisimmat polttoaineet ja teknologiaa, joka on vähiten kehittynyttä, Jääskeläinen toteaa.

Rautatieliikenteessä VR:n antamat ympäristölupaukset ovat toteutuneet hyvin. Hiilidioksidipäästöt ovat puolittuneet, energiatehokkuus on parantunut ja esimerkiksi veturinkuljettajia on koulutettu ekologisuuteen. Myös lentoliikenne pärjää laskennallisesti hyvin ympäristöasioissa.

– Kilometreillä ja ihmismäärillä laskettuna junaliikenne pärjää todella hyvin ympäristönäkökulmasta katsottuna, mikä tietysti on paljolti sähköistämisen ansiota. Mutta myös lentoliikenteen puolella on päästy parempiin lukuihin. Siellä on kustannustehokkuus melko huipussaan tänä päivänä, Saara Jääskeläinen sanoo.

Junaliikenteestä vähemmän hiilidioksidia

Tasan 150-vuotiaan rautatiemaailman tärkeimmät virstanpylväät ympäristön kannalta ovat olleet höyryveturikaudesta siirtyminen diesel-aikaan ja siitä edelleen sähköjunien aikakauteen. Höyryveturit tuottivat savua ja nokea, mutta se ei ollut järin vaarallista etenkään, kun liikennemäärät olivat pienemmät.

– Sen sijaan diesel-vetureiden huippukaudella 1970-luvulla käryt ja tietenkin myös ympäristövaikutukset olivat melkoiset. Dieselistä siirryttiin melko nopeasti sähkökäyttöisiin vetureihin, ja tällä hetkellä matkustajajunat liikkuvat lähes yksinomaan vesivoimalla tuotetulla sähköllä, rautatiehistorian asiantuntija Matti Bergström kertoo.

Rautateillä alettiin kiinnittää huomiota ympäristönsuojeluun 1970-luvun tietämillä, ja tahti on kiihtynyt, mitä lähemmäs tullaan nykypäivää.

– Raiteilla ja junissa on tehty teknisiä muutoksia: esimerkiksi kyllästetyistä ratapölkyistä on siirrytty betonisiin. Eivätkä maaperää enää myöskään saastuta junien wc:t, sillä niissä ei nykyään ole suoraan kiskoille johtavaa reikää vaan säiliöt.

Kainalojuttu: Keisarin junassa on silkkisohvat
Keisarilla oli käytössään silkkisohva ja ruusukuvioinen potta, kun hän matkusti junalla 1800-luvulla. Nykyajan junissa on sisävessa, eikä piipustakaan nouse savua.
Suomessa on ollut rautatieliikennettä tasan 150 vuotta. Eri aikakausien junia ja rautatie-esineistöä voi käydä ihailemassa Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Vanhin museosta löytyvä esine on pieni käsilyhty, jonka arvioidaan olevan peräisin 1850-luvun lopulta. Mielenkiintoisia ovat myös presidentinvaunu ja postivaunu, mutta kiehtovin ja arvokkain nähtävyys ovat kuitenkin Venäjän keisarin junanvaunut.

– Meillä on maailman ainoat keisarilliset junanvaunut. Ne ovat 1870-luvulta, jolloin avattiin rautatieyhteys Suomesta Pietariin. Tuohon aikaan piti tietenkin olla keisaria varten oma juna, kertoo rautatiehistorian asiantuntija Matti Bergström.

Osa keisarin vaunuista on sisustettu punaisella silkillä ja wc:n virkaa toimittaa komea ruusukuvioinen potta. Keisarinnan vaunussa on sininen silkillä päällystetty sohva ja samaan sävyyn vuoratut seinät, ja rouvan puolelta löytyy verkon varassa riippuvan divaanin lisäksi luonnollisesti myös kampauspöytä.

– Keisarin vaunuista näkee, että aiemmin on osattu matkustaa varsin mukavasti tai ainakin huonekalut olivat kauniita. Ympäristöasioista ei kuitenkaan tuohon aikaan juuri osattu huolestua. Piti mennä noin sata vuotta eteenpäin ennen kuin otettiin ensimmäiset askeleet tällä sektorilla.

Lisätietoja:
Vesa Stenvall
ympäristöpäällikkö
VR
p. 040 862 2185
www.vr.fi

Matti Bergström
rautatiehistorian asiantuntija
Suomen Rautatiemuseo
p. 040 584 6187

Saara Jääskeläinen
neuvotteleva virkamies
Liikenne- ja viestintäministeriö
p. 040 015 3745
www.lvm.fi

Artikkelin on tuottanut VR. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.


KUUNTELE MYÖS RADIO AIHEESTA »