Työtehoseuran 80-vuotisseminaari
Helsingin Messukeskus
Peter Rehnström
Toimitusjohtaja
Työsuojelurahasto



Työhyvinvointi ja tuottavuus ovat hyvin ajankohtaiset teemat. Suurempaa tuottavuuden kasvua pidetään jopa yhtenä Suomen talous- ja työvoimahaasteiden lääkkeenä. Tuottavuusvaatimus koskee kaikkia aloja ja toimintoja, vaikka moni kuvitteleekin tuottavuuden kuuluvan ainoastaan teolliseen toimintaan.
Työhyvinvointi on tärkeä tavoite pohjoismaisessa arvomaailmassa. Työhyvinvointi ja tuottavuus voivat olla samaan aikaan mahdollisia. Ne muodostuvat eri tekijöistä, joiden ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhtäaikainen kehittäminen on sekä mahdollista että toivottavaa. Reseptiin kuuluu korkeatasoinen tutkimus, sen laaja soveltaminen, laadukas koulutus, ammattitaitoinen johtaminen, henkilöstön aktiivinen osallistuminen ja sosiaalisten verkostojen ylläpito.
Tuottavuus on mitta, joka kertoo kuinka hyvin hyödynnämme tuotantoprosessissa käytettävät resurssit, ensisijaisesti työn, materiaalin ja pääoman. Tuottavuutta ja sen parantamista tutkittiin erityisesti 1900-luvun alkupuolen Yhdysvalloissa. Tuottavuusaate, taylorismi tuli Suomeen 1920-luvulla. Suomessa oli vielä hyvin vähän teollisuutta, joten yksi soveltamiskohde oli maatalous. Siinä oli myös siemen Työtehoseuran perustamiseen 80 vuotta sitten.
Tuottavuuden kasvu lähtee teknologian ja muiden tieteiden hyväksikäytöstä, koulutuksesta ja työn organisoinnista. Teollisuudessa on työn tuottavuus noussut sodan jälkeen 14-kertaiseksi ja maataloudessa luku on suunnilleen samaa suuruusluokkaa. Mutta työntekijä ei tee nyt samaa työtä neljätoistakertaisella nopeudella kuin 60 vuotta sitten.

Työhyvinvointi koostuu monesta osasta. Siihen kuuluvat ainakin seuraavat tekijät: fyysinen ja psyykkinen kuormitus, turvallisuus, terveys, sosiaaliset suhteet ja työehdot. Useiden tutkimusten mukaan työn tekemisen edellytyksissä on tapahtunut suuria rakennemuutoksia. Teollisessa työssä siirtyminen fyysisestä työstä kohti tietotyötä on vahva suuntaus. Myös palveluissa on tieto- ja tietoliikennetekniikalla yhä suurempi merkitys.
Työmarkkinaosapuolet ja valtiovalta ovat panostaneet työelämän kehittämiseen monella eri tavalla. Työturvallisuuden paraneminen on yksi sen kehitysilmiöitä, mutta viime vuosina tapaturmien vähenemisvauhti on hiipunut. Vaarallisinta on rakennusteollisuudessa. Myös maataloudessa on useita vaaratekijöitä.
Kokonaisuutena suomalaisten aikuisten terveys ja toimintakyky on 20 vuodessa merkittävästi parantunut. Myös ammattitautitilanne on parantunut. Suuria ryhmiä tänä päivänä muodostavat kuitenkin edelleen rasitussairaudet, ihotaudit, meluvammat ja hengitystieallergiat. Ne ovat myös maataloudelle tyypillisiä ongelmia.
Mielenterveysongelmien nousu suurimmaksi sairaseläkesyyksi on huolestuttavaa, vaikka ne eivät sinänsä ole lisääntyneet eikä syy-yhteyttä työolosuhteisiin voida osoittaa. Stressistä ja uupumuksesta on puhuttu paljon. Hallitsematon stressi voi pahimmillaan viedä uupumukseen. Mittausten mukaan vaikeata uupumusta potee 3–7 prosenttia työvoimasta. Maataloudessa on esimerkiksi kiinnitetty huomiota EU:n tuomien muutosten aiheuttamaan stressiin ja sen hallintaan.
Hyvä johtaminen on tehokkain tapa torjua stressiä. Kysymys on oikeiden edellytysten, apuvälineiden, taitojen ja tuen tarjoamisesta. Tämä on aktiivisen esimiehen vastuulla olevia asioita. Hyvällä johtamisella, johon kuuluu avoin tiedottaminen, oikeudenmukainen kohtelu ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien hyödyntäminen on myös muita terveysvaikutuksia. Huono johtaminen on terveysvaara ja tuhoisaa myös on tuottavuudelle ja kannattavuudelle.
Löytyykö osoitusta siitä, että henkilöstön hyvinvoinnilla ja organisaation menestymisellä on yhteyksiä? Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimuksen yhteenvedossa tutkijat luettelevat tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä henkilöstön hyvinvointiin että yrityksen menestymiseen positiivisesti. Niitä ovat mm. tiimi- ja ryhmätyö, vaikutus- ja koulutusmahdollisuudet, yhteisön tuki, vähäiset ristiriidat työssä ja sopivat fyysiset ja psyykkiset vaatimukset.
Lähde: Peter Rehnström.2004. Työhyvinvointi ja tuottavuus. Teho 4:8-9.
Lainattu julkaisu: Kaija Tuomi & Sinikka Vanhala. Yrityksen toiminta, menestyminen ja henkilöstön hyvinvointi.