Kouluruokien suosikit ja inhokit ovat kaikkia suomalaisia yhdistävä puheenaihe. 60-vuotias kouluruokailujärjestelmä on nyt murrosvaiheessa, sillä raaka-aineiden hinnat nousevat, ja kuntien ruokabudjettien pitäisi venyä samaa tahtia. Vanhemmat toivovat tulevia päättäjiä huomioimaan myös kouluruoan tulevaisuuden osoitteessa www.kouluruokavaalit.fi.

Suomalainen kouluruokajärjestelmä täyttää tänä vuonna 60 vuotta, ja sitä on kehuttu ulkomaita myöten muun muassa ruoan terveellisyyden ja monipuolisuuden sekä ennen kaikkea maksuttomuuden vuoksi. Kouluruoan päätehtävä on antaa lapsille ja nuorille energiaa oppimiseen, mutta ruokatunnille on asetettu muitakin tavoitteita.
- Kouluruokailu tarjoaa koululaisille mahtavan tilaisuuden oppia tapakulttuuria, sosiaalisia taitoja ja sekä Suomen että muiden maiden ruokakulttuuria. Ruokatunnilla pystyy lataamaan akut kesken päivän ja rentoutua hetken kavereiden seurassa hyvän ruoan äärellä, toteaa Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen.
- Saamme olla iloisia ja kiitollisia siitä, että meillä on ollut kouluruokailujärjestelmä jo näin kauan, koska sillä on hyviä vaikutuksia moniin asioihin aina oppimistuloksista lähtien.

Kunnallisvaaliehdokkailta odotetaan lupauksia kouluruoan suhteen

Suomalaisesta kouluruoasta pitää kiittää lainsäätäjien lisäksi luonnollisestikin sen tuottajia ja tekijöitä, jotka toimittavat ateriat pöytään asti. Merkittävässä roolissa ovat myös kuntapäättäjät, joiden vastuulla on määritellä käytännössä se, millaista kouluruoka on, ja millainen tapahtuma ruokatunnista muotoutuu.
- Kuntapäättäjillä on valtava valta ja vastuu, sillä he päättävät, kuinka paljon rahaa kunta panostaa kouluruokailuun. Kunnissa tehtävään opetussuunnitelmaan kirjataan myös periaatteet kouluruokailun järjestämisestä, ja siitä usein näkee, millaisessa arvossa kouluruokailua kunnassa pidetään, Innanen sanoo.

Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma on käynnistänyt kuntavaalien alla kampanjan, jolla he haluavat muistuttaa tulevia kunnallisvaltuutettuja kouluruokailun tärkeydestä. Internetin kampanjansivustolla haastetaan kuntavaaliehdokkaita lupaamaan, että he valituksi tultuaan toimisivat kouluruokailun puolesta.
- Tulevat kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina, ja kouluruokailuun suunnatussa budjetissa pitäisi ottaa huomioon ruoan raaka-aineiden ja muiden kustannusten nousu. Www.kouluruokavaalit.fi-sivuston kautta myös äänestäjät voivat vedota kouluruokailun puolesta allekirjoittamalla vetoomuksen, jonka takana seisoo jo moni merkittävä ja vaikutusvaltainen taho.

Ruokakulttuuri muuttuu yhteiskunnan mukana

Suomalainen ruokakulttuuri on jatkuvasti muutosten alla. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman pääsihteeri Marja Innanen listaa viime vuosien suurimmiksi muutoksiksi pyrkimyksen helppouteen ja nopeuteen, leivän ja maidon kuluttamisen vähenemisen sekä einesten ja erilaisten sokeristen tuotteiden käytön lisääntymisen.
- Koululaisten kannalta iso muutos on ruokakulttuurin välipalaistuminen. Lasten ja nuorten olisi hyvä syödä kaksi lämmintä ateriaa, mutta ne jäävät liian usein väliin, ja korvautuvat välipaloilla.

Ruokakulttuurin edistämisohjelman tavoitteena on nostaa sekä suomalaisen ruoan että sen tekijöiden arvostusta. Sen avulla pyritään myös lisäämään keskustelua ja saamaan suomalaiset kiinnittämään enemmän huomiota siihen, mitä ja miten he syövät.
- Ruoan hinnan nousu on jo nyt saanut ihmisen miettimään tekemiään valintoja entistä enemmän, mikä ei ole yhtään huono juttu. Einekset ja valmisruoat ovat kalliita verrattuna itse tehtyyn, joten toivottavasti hinnannousu alkaa lisätä ruoanlaittoa kotona.

Lisätietoja:

Marja Innanen
Pääsihteeri
Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma
marja.innanen(at)mmm.fi
www.kouluruokavaalit.fi

Faktaa:
- Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma on hallituksen käynnistämä ja maa- ja metsätalousministeriön toimeenpanema hallitusohjelma, joka starttasi tänä vuonna ja päättyy vuonna 2011.
- Ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisen ruokakulttuurin arvostusta.
- Ohjelman kohderyhminä ovat ruoka-asioista päättävät tahot ja suomalaiset kuluttajat, erityisesti nuoret ja lapset.
- Toimenpiteet kohdistetaan suomalaisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostuksen kasvattamiseen, lähi- ja luomuruoan edistämiseen, laadun kehittämiseen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaamiseen sekä suomalaisen elintarvikealan kansainvälistymiseen.
- Ohjelmalla ohjataan nykyistä paremmin ruokaan liittyviä yhteisiä toimia ja käytettävissä olevia voimavaroja, selkeytetään toimijoiden rooleja sekä parannetaan tiedon kulkua eri ohjelmien ja toimijoiden välillä.
- Ensimmäinen ohjelman yhteinen toimenpide on kouluruokavaalit-kampanja, jonka avulla kiinnitetään huomiota kouluruokailun resursseihin. Kouluaterialla pidetään yllä lähes miljoonan suomalaisen lapsen ja nuoren terveyttä ja virkeyttä. Kouluaterian laatu on monissa kunnissa laskenut, mikä heijastuu ruokalautasten sisältöön ja sitä kautta myös koululaisten hyvinvointiin.
- Kouluruoan laadusta vastaavat kuntapäättäjät, ja ennen kuntavaaleja kouluruokailun tilanne tehdään sekä ehdokkaille että äänestäjille tutuksi. Kampanjan verkkosivusto löytyy osoitteesta www.kouluruokavaalit.fi

Artikkelin on tuottanut Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.