Deski.fi on Viestintätoimisto Deskin ylläpitämä palvelu toimittajille. Ideasivuston materiaalit ovat vapaasti ja veloituksetta toimittajien käytössä. Viestintätoimisto Deskin kotisivut ovat osoitteessa www.tiedottaja.fi >>
![]() |
| Viestintäviraston seurantatutkimus: Televisio-ohjelmien K-merkintöjen ja lähetysaikojen tunnettuudessa edelleen parantamisen varaa |
Viestintäviraston teettämän tutkimuksen mukaan alle 18-vuotiaiden sähköisen median käyttöä valvotaan suurimmassa osassa suomalaisista lapsiperheistä. Vanhemmista noin 80 prosenttia kontrolloi lasten television katselua jollain tavalla. Katseluajankohdan ja sisällön rajoittaminen ovat yleisimmät vanhempien käyttämät keinot. Tietokoneen ja internetin käyttöä rajoitetaan hieman harvemmin, mutta toisaalta tietokoneella vietettyä kokonaisaikaa rajoitetaan enemmän kuin television katseluun käytettyä aikaa.
Television katselun rajoittaminen vähenee melko tasaisesti lapsen iän myötä. Puolet 15-17-vuotiaista saa itse vapaasti valita katsomansa tv-ohjelmat. Tietokoneen käyttöä rajoitetaan yleisimmin 11-14-vuotiailta, kun taas 40 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä päättää itse tietokoneen käytöstään.
Teknisten rajoituskeinojen käyttö harvinaisempaa
Sähköisen median teknisistä rajoituskeinoista yleisimpiä ovat lasten matkapuhelimiin hankittavat estopalvelut (56 %) ja saldorajoitus (46 %). Selvästi harvemmin käytettyjä välineitä ovat internetin suodatinohjelmat (23 %) ja digivastaanottimen ns. lapsilukko (6 %).
Televisio-ohjelmien varoituskäytäntöjen tunnettuus ei ole kehittynyt
Lapsille haitallisten tv-ohjelmien ikärajamerkintöjen ja lähetysaikojen muistaminen spontaanisti on suunnilleen samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina. Vanhemmat osasivat nimetä K-merkinnät yleensä (56 prosenttia vanhemmista), mutta ikäryhmäkohtaiset merkinnät muistettiin heikommin: joka neljäs mainitsi K15-merkinnän ja joka viides K18-merkinnän. Myöskään ennakkokuulutusten ja haitallisten ohjelmien myöhäisten lähetysaikojen muistaminen ei ole parantunut, vaan molempien spontaani tunnettuus jää alle 20 prosentin.
Kun käytettävissä olevat ikärajamerkinnät ja muut katselun rajoituskeinot lueteltiin vanhemmille, parani muistaminen selvästi: parhaiten muistettiin K15-merkinnät ja ohjelmakuuluttajien varoitukset.
Vanhemmat, jotka tuntevat ikärajakäytännöt, myös hyödyntävät niitä. Säännöllisimmin otetaan huomioon K18-merkinnät ja niiden lähetysaika sekä ohjelmakuuluttajien ennakkovaroitukset.
Tutkimuksen taustaa
Viestintäviraston teettämässä seurantatutkimuksessa selvitettiin ikärajamerkintöjen ja aikarajoitusten tunnettuutta ja käyttöä lapsiperheissä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat. Tutkimus on jatkoa vuosina 2005 ja 2007 tehdyille seurantatutkimuksille.
Kotimaisten tv-kanavien käyttämät ikärajamerkinnät (K11, K15 ja K18) ja niitä vastaavat aikarajoitukset (klo 17.00 arkisin, klo 21.00 ja klo 23.00) ovat olleet käytössä kesästä 2004 lähtien. Vuoden 2008 alussa käyttöön otettiin myös ikärajamerkintä K13 ja sitä vastaava lähetysaika, arkisin klo 19.00 jälkeen.
Viestintäviraston tehtävänä on valvoa tv- ja radiotoiminnasta annetun lain säännösten soveltamista. Lain mukaan lasten kehitykselle haitalliset ohjelmat on lähetettävä sellaiseen aikaan, jolloin lapset eivät tavallisesti katso tv-ohjelmia. Tv-toiminnan harjoittajan tulee myös etukäteen ilmoittaa ohjelmien haitallisuudesta. Lastensuojelusäännöstöä sovelletaan vapaasti vastaanotettaviin televisiokanaviin. Maksukanavia laki ei tältä osin koske.
Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa www.ficora.fi.
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Tiina Aaltonen,
p. 09 6966 430, 040 777 4082
Television katselun rajoittaminen vähenee melko tasaisesti lapsen iän myötä. Puolet 15-17-vuotiaista saa itse vapaasti valita katsomansa tv-ohjelmat. Tietokoneen käyttöä rajoitetaan yleisimmin 11-14-vuotiailta, kun taas 40 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä päättää itse tietokoneen käytöstään.
Teknisten rajoituskeinojen käyttö harvinaisempaa
Sähköisen median teknisistä rajoituskeinoista yleisimpiä ovat lasten matkapuhelimiin hankittavat estopalvelut (56 %) ja saldorajoitus (46 %). Selvästi harvemmin käytettyjä välineitä ovat internetin suodatinohjelmat (23 %) ja digivastaanottimen ns. lapsilukko (6 %).
Televisio-ohjelmien varoituskäytäntöjen tunnettuus ei ole kehittynyt
Lapsille haitallisten tv-ohjelmien ikärajamerkintöjen ja lähetysaikojen muistaminen spontaanisti on suunnilleen samalla tasolla kuin aiempinakin vuosina. Vanhemmat osasivat nimetä K-merkinnät yleensä (56 prosenttia vanhemmista), mutta ikäryhmäkohtaiset merkinnät muistettiin heikommin: joka neljäs mainitsi K15-merkinnän ja joka viides K18-merkinnän. Myöskään ennakkokuulutusten ja haitallisten ohjelmien myöhäisten lähetysaikojen muistaminen ei ole parantunut, vaan molempien spontaani tunnettuus jää alle 20 prosentin.
Kun käytettävissä olevat ikärajamerkinnät ja muut katselun rajoituskeinot lueteltiin vanhemmille, parani muistaminen selvästi: parhaiten muistettiin K15-merkinnät ja ohjelmakuuluttajien varoitukset.
Vanhemmat, jotka tuntevat ikärajakäytännöt, myös hyödyntävät niitä. Säännöllisimmin otetaan huomioon K18-merkinnät ja niiden lähetysaika sekä ohjelmakuuluttajien ennakkovaroitukset.
Tutkimuksen taustaa
Viestintäviraston teettämässä seurantatutkimuksessa selvitettiin ikärajamerkintöjen ja aikarajoitusten tunnettuutta ja käyttöä lapsiperheissä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmat. Tutkimus on jatkoa vuosina 2005 ja 2007 tehdyille seurantatutkimuksille.
Kotimaisten tv-kanavien käyttämät ikärajamerkinnät (K11, K15 ja K18) ja niitä vastaavat aikarajoitukset (klo 17.00 arkisin, klo 21.00 ja klo 23.00) ovat olleet käytössä kesästä 2004 lähtien. Vuoden 2008 alussa käyttöön otettiin myös ikärajamerkintä K13 ja sitä vastaava lähetysaika, arkisin klo 19.00 jälkeen.
Viestintäviraston tehtävänä on valvoa tv- ja radiotoiminnasta annetun lain säännösten soveltamista. Lain mukaan lasten kehitykselle haitalliset ohjelmat on lähetettävä sellaiseen aikaan, jolloin lapset eivät tavallisesti katso tv-ohjelmia. Tv-toiminnan harjoittajan tulee myös etukäteen ilmoittaa ohjelmien haitallisuudesta. Lastensuojelusäännöstöä sovelletaan vapaasti vastaanotettaviin televisiokanaviin. Maksukanavia laki ei tältä osin koske.
Tutkimusraportti on luettavissa osoitteessa www.ficora.fi.
Lisätietoja:
kehityspäällikkö Tiina Aaltonen,
p. 09 6966 430, 040 777 4082
| Materiaali on julkaisijan tuottamaa. |
SEURAA SÄHKÖPOSTITSE » |




Seuraa sähköpostitse >>










