Deski.fi on viestintätoimisto Deskin ylläpitämä tiedotepalvelu toimittajille. Ideasivuston tiedotteet, artikkelit ja videot ovat vapaasti toimittajien käytössä. Viestintätoimisto Deskin kotisivut ovat osoitteessa www.viestintatoimistodeski.fi >>
![]() |
| Artikkeli: Huonokaan pomo ei ole toivoton tapaus |
Hyväksi johtajaksi ei synnytä vaan opitaan. Useimmilla meistä on kokemusta sekä hyvistä että huonoista esimiehistä. Hyvän pomon johdolla työ on sujuvaa, mielekästä ja hyvin organisoitua, kun taas huonon pomon alaisena tilanne on päinvastainen. Esimiestyöskentelyllä on suuri vaikutus koko työyhteisön toimintaan ja ilmapiiriin.
On aika pitkälti makuasia, millainen on hyvä esimies. Toinen kaipaa enemmän vapautta ja toinen kaitsentaa ja ohjeistusta. Yhteistä hyvillä esimiehillä on kuitenkin se, että he haluavat olla esimiehiä.
- Esimiestyö on johtamista, joten hyvän esimiehen täytyy haluta johtaa. Oikea vastaus miksi haluat olla esimies kysymykseen ei ole se, että minulta kysyttiin, ryhdynkö siihen, tai että kun kukaan muukaan ei ottanut tehtävää vastaan, painottaa Markkinointi-instituutin koulutuspäällikkö Irmeli Kalliosalmi.
Esimiestyö vaikuttaa sekä työn sujuvuuteen että työpaikan ilmapiiriin. Mikään työyhteisö tai tiimi ei voi toimia ilman johtajaa, vaan aina on olemassa joku, joka huolehtii työnteon edellytykset kuntoon, ylläpitää järjestystä ja tekee työstä tavoitteellisen.
- Parhaimmassa tapauksessa esimiestyöllä ja johtamisella voidaan saada ihmeitä aikaan työpaikalla. Yksilöiden piilossa olevat kyvyt ja potentiaali saadaan esiin ja käyttöön, ja yhteinen tekeminen on yhteen hiileen puhaltamista.
Haasteellista työtä
Hyvä esimies on rehellinen, oikeudenmukainen ja tasapuolinen, ja osaa toimia erilaisissa tilanteissa tilanteen vaatimalla tavalla. Hän kykenee tekemään myös ikäviä päätöksiä ja ottamaan negatiivistakin palautetta vastaan.
Esimies kohtaa työssään monenlaisia haasteita, sillä työasiat saattavat olla monimutkaisia ja tilanteet muuttuvat tiuhaan. Taantumat, nousukaudet ja taloudelliset paineet vaikuttavat jokapäiväiseen työhön. Suurimman haasteen asettavat kuitenkin työyhteisön ihmiset, sillä heidän erilaiset taustansa ja kokemuksensa heijastuvat myös esimiehen työhön.
- Esimieheksi ei synnytä vaan kypsytään ja opitaan. Tahto ja motivaatio toimia esimiestehtävissä ovat hyvä perusta, joita osaaminen ja koulutus täydentävät, Kalliosalmi sanoo.
- Esimieskoulutus on lähes ehdoton edellytys silloin, jos ottaa esimiestehtävät vastaan eikä johtamisesta ole aiempaa kokemusta. Toinen hyvin tyypillinen tilanne on se, että organisaatiossa asiantuntijatehtävissä toiminut ylennetään esimieheksi: vaarana on, että menetetään hyvä asiantuntija ja saadaan huono esimies.
Monenlaista koulutusta
Esimieskoulutusta on tänä päivänä tarjolla paljon, ja koulutusta kaipaavat voivat valita monenlaisten vaihtoehtojen joukosta itselleen sopivat koulutusmuodot.
- Vaikka ulkopuolista koulutusta haetaankin, koulutusta kannattaa miettiä myös organisaation sisällä. Jokainen organisaatio on omanlaisensa ja tavoitteiden tulee olla selkeät, joten esimies pitää kouluttaa myös talon sisällä, Markkinointi-instituutin koulutuspäällikkö Irmeli Kalliosalmi muistuttaa.
Organisaation ulkopuolisissa koulutuksissa on tarjolla lyhyitä seminaareja, jotka perehdyttävät esimerkiksi työlainsäädäntöön, sekä pidempiä koulutuksia, joissa esimiestyötä käydään läpi laajemmin. Tärkeää on myös työssä saatu käytännön kokemus.
- Monesti koulutus linkitetään omaan organisaatioon etätehtävien kautta, tehdään analyyseja ja pidetään oppimispäiväkirjaa. Esimerkiksi meillä on käynnistymässä kovan kysynnän vuoksi esimieskoulutus, jossa asioita sekä käydään läpi teoriassa että toteutetaan käytännössä etätehtävien kautta.
Esimieskoulutus hyödyttää paitsi esimiestä itseään, myös työyhteisöä ja koko organisaatiota, sillä hyvän johtamisen seurauksena työyhteisö toimii paremmin. Kalliosalmi muistuttaa, että esimiestehtävissä onnistuminen ei ole ainoa hyvä palaute esimieskoulutuksista.
- Hyvää palautetta on myös se, jos joku huomaa koulutuksen aikana, että ei haluakaan esimiestehtäviin. Se on onnellinen ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta, sillä silloin myös työntekijät säästyvät huonolta johtamiselta.
Lisätietoja:
Markkinointi-instituutti
Koulutuspäällikkö Irmeli Kalliosalmi
p. 010 473 6301
www.markinst.fi
Artikkelin on tuottanut Markkinointi-instituutti. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.
On aika pitkälti makuasia, millainen on hyvä esimies. Toinen kaipaa enemmän vapautta ja toinen kaitsentaa ja ohjeistusta. Yhteistä hyvillä esimiehillä on kuitenkin se, että he haluavat olla esimiehiä.
- Esimiestyö on johtamista, joten hyvän esimiehen täytyy haluta johtaa. Oikea vastaus miksi haluat olla esimies kysymykseen ei ole se, että minulta kysyttiin, ryhdynkö siihen, tai että kun kukaan muukaan ei ottanut tehtävää vastaan, painottaa Markkinointi-instituutin koulutuspäällikkö Irmeli Kalliosalmi.
Esimiestyö vaikuttaa sekä työn sujuvuuteen että työpaikan ilmapiiriin. Mikään työyhteisö tai tiimi ei voi toimia ilman johtajaa, vaan aina on olemassa joku, joka huolehtii työnteon edellytykset kuntoon, ylläpitää järjestystä ja tekee työstä tavoitteellisen.
- Parhaimmassa tapauksessa esimiestyöllä ja johtamisella voidaan saada ihmeitä aikaan työpaikalla. Yksilöiden piilossa olevat kyvyt ja potentiaali saadaan esiin ja käyttöön, ja yhteinen tekeminen on yhteen hiileen puhaltamista.
Haasteellista työtä
Hyvä esimies on rehellinen, oikeudenmukainen ja tasapuolinen, ja osaa toimia erilaisissa tilanteissa tilanteen vaatimalla tavalla. Hän kykenee tekemään myös ikäviä päätöksiä ja ottamaan negatiivistakin palautetta vastaan.
Esimies kohtaa työssään monenlaisia haasteita, sillä työasiat saattavat olla monimutkaisia ja tilanteet muuttuvat tiuhaan. Taantumat, nousukaudet ja taloudelliset paineet vaikuttavat jokapäiväiseen työhön. Suurimman haasteen asettavat kuitenkin työyhteisön ihmiset, sillä heidän erilaiset taustansa ja kokemuksensa heijastuvat myös esimiehen työhön.
- Esimieheksi ei synnytä vaan kypsytään ja opitaan. Tahto ja motivaatio toimia esimiestehtävissä ovat hyvä perusta, joita osaaminen ja koulutus täydentävät, Kalliosalmi sanoo.
- Esimieskoulutus on lähes ehdoton edellytys silloin, jos ottaa esimiestehtävät vastaan eikä johtamisesta ole aiempaa kokemusta. Toinen hyvin tyypillinen tilanne on se, että organisaatiossa asiantuntijatehtävissä toiminut ylennetään esimieheksi: vaarana on, että menetetään hyvä asiantuntija ja saadaan huono esimies.
Monenlaista koulutusta
Esimieskoulutusta on tänä päivänä tarjolla paljon, ja koulutusta kaipaavat voivat valita monenlaisten vaihtoehtojen joukosta itselleen sopivat koulutusmuodot.
- Vaikka ulkopuolista koulutusta haetaankin, koulutusta kannattaa miettiä myös organisaation sisällä. Jokainen organisaatio on omanlaisensa ja tavoitteiden tulee olla selkeät, joten esimies pitää kouluttaa myös talon sisällä, Markkinointi-instituutin koulutuspäällikkö Irmeli Kalliosalmi muistuttaa.
Organisaation ulkopuolisissa koulutuksissa on tarjolla lyhyitä seminaareja, jotka perehdyttävät esimerkiksi työlainsäädäntöön, sekä pidempiä koulutuksia, joissa esimiestyötä käydään läpi laajemmin. Tärkeää on myös työssä saatu käytännön kokemus.
- Monesti koulutus linkitetään omaan organisaatioon etätehtävien kautta, tehdään analyyseja ja pidetään oppimispäiväkirjaa. Esimerkiksi meillä on käynnistymässä kovan kysynnän vuoksi esimieskoulutus, jossa asioita sekä käydään läpi teoriassa että toteutetaan käytännössä etätehtävien kautta.
Esimieskoulutus hyödyttää paitsi esimiestä itseään, myös työyhteisöä ja koko organisaatiota, sillä hyvän johtamisen seurauksena työyhteisö toimii paremmin. Kalliosalmi muistuttaa, että esimiestehtävissä onnistuminen ei ole ainoa hyvä palaute esimieskoulutuksista.
- Hyvää palautetta on myös se, jos joku huomaa koulutuksen aikana, että ei haluakaan esimiestehtäviin. Se on onnellinen ratkaisu kaikkien osapuolten kannalta, sillä silloin myös työntekijät säästyvät huonolta johtamiselta.
Lisätietoja:
Markkinointi-instituutti
Koulutuspäällikkö Irmeli Kalliosalmi
p. 010 473 6301
www.markinst.fi
Artikkelin on tuottanut Markkinointi-instituutti. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.
| Materiaali on julkaisijan tuottamaa. |
SEURAA SÄHKÖPOSTITSE » |




Seuraa sähköpostitse >>










