Month: lokakuu 2017

Kuntoilija, varaudu pimeyteen: näillä helpoilla vinkeillä liikut turvallisesti

Vuoden pimeimpään aikaan lokakuusta tammikuuhun sattuu lähes puolet jalankulkijoiden kaikista liikenneonnettomuuksista. Vältä liikenteen vaaratilanteet ja liukastumiset päivittämällä lenkkeily- ja pyöräilyvarusteet talvikauteen.

Lähes kaikki suomalaiset ovat huolissaan pimeässä näkymisestään, käy ilmi kyselytutkimuksesta*. Käytännössä pimeään varautuminen usein jää. Etenkin alkusyksy on petollista aikaa, kun nopeasti laskeutuvaan pimeyteen ei ole vielä ehtinyt tottua.

– Jos lenkille lähtiessä on vielä valoisaa, heijastimet tyypillisesti unohtuvat. Lenkin aikana pimeys sitten yllättää, Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela toteaa.

Autoilijoille näkymisen lisäksi pimeässä pitäisi nähdä itse. Suuri osa lenkkeilijöiden tapaturmista on Ifin vahinkotilastojen mukaan liukastumisia: jo ennen varsinaisia liukkaita moni liukastelee syksyllä märkiin lehtiin. Tyypillisimpiä vammoja ovat ranne- ja nilkkamurtumat.

– Otsalamppu on hyvä apu esimerkiksi metsälenkeillä. Lisää pitoa puolestaan saa nastalenkkareilla, Koskela vinkkaa.

Valitse heijastimet, jotka eivät jää kotiin

Suurin osa suomalaisista haluaisi käyttää heijastimia, jotka ovat valmiina vaatteissa. Jo ulkoiluvaatteita ostaessa kannattaakin kiinnittää huomiota niiden heijastimiin. Heijastimia on hyvä olla useita, sillä yksi heijastin ei välttämättä riitä varoittamaan autoilijaa. Näin voi käydä etenkin silloin, jos heijastin on selässä tai vartalon etupuolella, ja auto tulee heijastimeen nähden vastakkaisesta suunnasta.

Liikkujan kannattaa valita heijastimet käyttömukavuus edellä.

– Jos heijastimet ovat hankalat, ne jäävät kotiin. Vaihtoehtoja on kuitenkin olemassa paljon: esimerkiksi heijastinliivejä tai erilaisia heijastimella varustettuja asusteita. Sauvakävelijä voi laittaa sauvoihinsa heijastinteippiä tai -sprayta. Heijastavasta langasta puolestaan voi tehdä vaikka punoksen nappikuulokkeiden johdon ympärille, Koskela neuvoo.

Pyöräilijä, muista valot ja tarkkaavaisuus

Polkupyöräilijällä tulee lain mukaan olla vähintään yksi kirkas valo edessä. Valon lisäksi pyörään on hyvä hankkia vähintään heijastin taakse ja pinnaheijastimet renkaisiin. Pyöräilijä puolestaan erottuu parhaiten heijastavissa vaatteissa tai heijastinliivissä.

– Pimeällä pyöräillessä täytyy aina havainnoida ympäristöä erityisen tarkasti eikä olettaa, että autoilija kyllä erottaa pyöräilijän ajoissa, Koskela muistuttaa.

Suurin osa pyöräilijöille sattuvista vahingoista syntyy risteyksissä. Kun pyöräilijä törmää jalankulkijaan, toiseen pyöräilijään tai pahimmassa tapauksessa autoon, syynä on useimmiten virhearviointi tai se, että osapuolet eivät ole nähneet toisiaan.

– Useimmat pyöräilytapaturmat johtuvat kaatumisesta, joten pyöräilykypärä voi parhaassa tapauksessa pelastaa hengen. Jos aikoo pyöräillä talvella, kannattaa vaihtaa nastarenkaat. Nastoitettu eturengas lisää vakautta, nastoitettu takarengas taas parantaa pitoa jarrutuksessa.

– Kun huomioi muutaman pienen asian, urheilu syys- ja talvikeleillä on turvallisempaa ja sitä voi ja ehdottomasti kannattaa jatkaa itselleen sopivalla tavalla läpi talven, Koskela kannustaa.

* Sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1008 yli 18-vuotiasta suomalaista. Ifin teettämän kyselyn toteutti YouGov Finland syyskuussa 2017. Lähtöotos muodostettiin suomalaisia edustavaksi iän, asuinalueen ja sukupuolen suhteen.

Lisätietoja:
Jari Pekka Koskela, If, vahingontorjuntapäällikkö, p. 010 514 1883, jari.pekka.koskela@if.fi
 


”Muovin poltto on luonnonvarojen tuhlausta”, sanoo kiertotalouden asiantuntija

Jätteenpoltto on lisääntynyt Suomessa viime vuosina rajusti, ja jätettä poltetaan satoja tonneja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitetta enemmän. Kierrätystavoitteet sen sijaan eivät täyty, ja jätteenpoltto on syönyt kierrätykseen päätyviä raaka-aineita.

Jätehierarkia eli etusijajärjestys määrää, että jätteen syntymistä pitäisi pyrkiä välttämään ja jos jätettä syntyy, tulisi se pyrkiä käyttämään uudelleen. Jos kumpikaan näistä ei ole mahdollinen ratkaisu, tulee jäte ensisijaisesti kierrättää ja vasta toissijaisesti hyödyntää energiana. Kaatopaikka on viimeinen vaihtoehto ja jäte tulisi viedä sinne vasta, kun sen hyödyntäminen ei tuota taloudellisia säästöjä tai ole teknisesti mahdollista.

– Etusijajärjestyksen suhteen meillä suomalaisilla on vielä paljon tehtävää, kertoo kiertotalouteen erikoistuneen Remeon kehityspäällikkö Eeva Perälä. – Jätelaki ohjaa kohti parempaa lajittelua, mutta sekajätteen polttamiseen liittyy vielä paljon ongelmia. Polttamisen yleistyminen on vähentänyt kierrättämistä, vaikka lähtökohtaisesti jätteistä pitää pyrkiä ottamaan talteen mahdollisimman paljon arvokkaita raaka-aineita, jotta pystymme säästämään luonnonvaroja, Perälä toteaa.

Muovin poltto ei ole kestävä ratkaisu

Erityisen huolissaan Perälä on muovin poltosta.

– Me tarjoamme asiakkaillemme kirkkaan kalvomuovin erilliskeräystä. Muovia varten on saatavilla tuottajayhteisö Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n muovinkeräyspisteitä, mutta ne saattavat olla kilometrien päässä asunnosta. Yksittäisen kuluttajan on siis usein kipitettävä melkoinen matka lajitellakseen muovinsa oikein.  Moni ajattelee, ettei muovin päätyminen poltettavaksi ole niin iso ongelma, sillä muovi palaa hyvin ja siitä saa melko hyvin energiaa. Tämä on kuitenkin täysin väärä lähtökohta: muovi on öljypohjaista, ja polttamalla muovia kajoamme luonnonvaroihin ja hukkaamme neitseellistä raaka-aineitta. Meidän tulisi pyrkiä uudelleenkäyttämään niin paljon muovia kuin mahdollista, jotta jätelain etusijajärjestys toteutuisi.

Perälä kertoo, että muovin kierrätyksen yleistyminen on mahdollista, jos ihmiset niin itse vaativat. Taloyhtiöihin on mahdollista ainakin pääkaupunkiseudulla järjestää pientä maksua vastaan muovinkeräys metallin, lasin, pahvin ja biojätteen viereen.

– Tämä ei ole vielä kovin yleistä ja edellyttää, että taloyhtiön asukkaat ovat melko valveutuneita. Muovinkeräyspiste ei kuitenkaan ole mikään mahdoton asia hankkia, ja esimerkiksi omassa taloyhtiössäni on sellainen, Perälä toteaa.

Kiertotalous tukee talouden elpymistä

Kiertotaloudella on positiivisia vaikutuksia sekä luontoon että talouteen.

– Kiertotaloudessa yhden roska on toisen aarre eri toimijoiden välillä, Perälä kuvaa. – Mitä enemmän saamme raaka-aineita kiertoon, sitä vähemmän meidän täytyy kajota luonnonvaroihin. Kiertotaloudessa raaka-aineita kierrätetään eri toimijoiden välillä, ja neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee, kun toimijat voivat hyötyä toistensa raaka-aineista.

Kiertotalouden omaksuminen luo työpaikkoja ja parantaa taloutta. Sitran arvion mukaan kiertotalouden täysmittainen omaksuminen loisi parhaimmillaan 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kiertotaloudella on mahdollisuus nostaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,7 miljardia euroa.

– Kiertotalous on ystävällisin ratkaisu sekä luonnolle että yritysten ja yhteiskunnan lompakolle, Perälä summaa.

Lisätietoja:

Taina Luoto
viestintäpäällikkö
tel. +358 (0)10 540 2209
taina.luoto@remeo.fi

Remeo

Remeo on ympäristöhuoltoalan yritys, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa huolehtii eilisen roskat huomisen raaka-aineeksi. Työllistämme noin 350 kierrätysalan ammattilaista ja liikevaihtomme vuonna 2016 oli noin 74 miljoonaa euroa. Erikoisajoneuvoja on noin 200.

Toimipisteitämme on Vantaalla, Riihimäellä, Tampereella, Heinolassa, Lahdessa, Porvoossa, Kotkassa, Turussa, Vaasassa, Uudessakaupungissa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Vihannissa ja Ylivieskassa.

Meillä on lisäksi yhdeksän kierrätys- ja hyötykäyttömateriaaleja vastaanottavaa laitosta ympäri Suomen. Laitoksilla kierrätetyt ja käsitellyt materiaalit toimitetaan tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn tai jalostukseen teollisuuden raaka-aineeksi.