Month: joulukuu 2017

Päiväkotipäätös kolahtaa jatkossa digitaaliseen postiin – kaikki viranomaisviestintä muuttuu sähköiseksi

Suomi.fi:n Viestit-palveluun liittyvät asteittain kaikki viranomaiset. Jo nyt sieltä löytyy kolmasosa Suomen kunnista. Päätöstenteko nopeutuu, kun viestinvaihto tapahtuu perinteisen kirjepostin sijaan reaaliaikaisesti verkossa.

Jo nyt monessa kunnassa esimerkiksi päiväkotipäätökset on mahdollista saada digitaalisesti. Samoin työttömyysetuutta varten tarvittavat lausunnot tai vaikkapa YTHS:n terveydenhuollon viestit.

Väestörekisterikeskuksen hankepäällikkö Jani Ruuskanen kertoo, että digitaalinen viranomaisviestintä onnistuu uuden Viestit-palvelun avulla.

”Viestit on Suomi.fi:n toiminnallisuus, se on digitaalinen posti. Viestit-palvelun avulla saa viranomaisten tiedoksiannot, viestit ja päätökset sähköisesti. Palvelussa voi myös vastata viesteihin ja toimittaa puuttuvia liitteitä”, Ruuskanen kertoo.

Aikaisemmin viranomaisen sähköisiä viestejä on voinut vastaanottaa Kansalaisen asiointitilin avulla. Kansalaisen asiointitili kuitenkin lopetti toimintansa Viestit-palvelun aloittamisen jälkeen, ja Kansalaisen asiointitililtä voi enää lukea vanhat, jo aiemmin saapuneet viestit.

Uusi Viestit-palvelu sen sijaan on suoraan osa Suomi.fi-portaalia. Viestit-palvelun keskeinen ero Kansalaisen asiointitiliin on se, että kaikkien viranomaisten on pakko liittyä palveluun.

”Viestit-palvelu nopeuttaa viranomaisen kanssa asiointia. Sen avulla saa myös käyttöönsä sähköisen arkiston. Kotona ei tarvitse enää arkistoida paperikirjeitä tai kuluttaa aikaa vanhojen kirjeiden etsimiseen”, Ruuskanen sanoo.

Vahva tunnistautuminen ja salattu viestiliikenne takaavat turvallisuuden

Viestit-palveluun kirjaudutaan joko pankkitunnuksilla tai esimerkiksi mobiilivarmenteella. Turvallisuutta lisää vahvan tunnistautumisen lisäksi myös se, että kaikki viestinvaihto on salattu.

”Viestit on suojattu, ja niitä pystyy lukemaan vain henkilö, joka on tunnistautunut palveluun”, Ruuskanen sanoo.

Viestit-palvelu otetaan käyttöön antamalla suostumus sähköiseen viestintään. Se ei kuitenkaan ole pakollista, joten paperiposti kulkee jatkossakin, jos niin haluaa.

Kun Viesteihin lisää sähköpostiosoitteensa, palvelun käyttäjä saa kaikista viesteistä automaattisesti tiedon sähköpostiinsa. Palvelussa ei siis tarvitse käydä jatkuvasti tarkistamassa, onko uusia viestejä saapunut.

Jatkossa Viestejä voi käyttää suoraan älypuhelimella

Heti vuoden 2018 alusta Viestit-palvelua voi käyttää myös mobiilisovelluksen avulla. Lisäksi jatkossa käyttöön tulevat valtakirjat. Jos siis haluaa valtuuttaa jonkun toisen vastaanottamaan viestejä, hän voi lukea viestit henkilön puolesta.

”Esimerkiksi ikääntyvien lapset voivat hoitaa asioita valtuutuksen avulla paremmin. Myös vaikkapa puolisolle voi antaa valtuudet”, Ruuskanen sanoo.

Viestejä kehitetään tällä hetkellä myös yrityspuolelle. Palvelu laajenee yritysasiakkaiden käyttöön niin, että jatkossa myös yritysviestintä voidaan hoitaa täysin sähköisesti viranomaisten kanssa.

Suomi.fi

Suomi.fi on verkkopalvelu, josta löytyvät julkiset palvelut ja tietoa eri tilanteisiin. Suomi.fi tarjoaa julkisen hallinnon asiakkaille pääsyn omiin tietoihin sekä sähköisiin viesteihin ja valtuuksiin helposti yhdestä paikasta. Voit asioida viranomaisten kanssa silloin, kun sinulle sopii – sujuvasti ja turvallisesti. Suomi.fi on tarkoitettu kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille sekä viranomaisille. Suomi.fin kehittämisestä vastaa Väestörekisterikeskus.

Lisätietoja:

Päivi Railotie
viestintäpäällikkö, Väestörekisterikeskus
Puh. 0295 535 080
paivi.railotie@vrk.fi

 


Artikkeli: Yhä useampi suorittaa opintoja etänä – etäopiskelutiloja rakennetaan nyt opiskelija-asuntoihin

Opiskelukulttuuri on murroksessa, ja myös opiskelija-asuntojen tarjoajat ovat havainneet tämän. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas aikoo ensi vuonna muuttaa kiinteistöjen kerhohuoneita opiskelukäyttöön. Kehitys on osa laajempaa ilmiötä: asumisen palvelut halutaan omalta kiinteistöltä, jotta arjesta tulisi mahdollisimman sujuvaa.

Työelämän kenties nopeimmin kasvava trendi on etätyöskentely. Nykyään myös opiskelijat voivat opiskella missä vain ja milloin tahansa. Verkko- ja etäopintojen suosio kasvaa, ja esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjoaa jo yli sata verkkokurssia.

”Kun kirjaston kirjatkin löytyvät sähköisinä versioina, läsnäolo oppilaitoksissa vähenee entisestään”, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin innovaatio- ja brändijohtaja Tommi Ora kertoo.

Mahdollisuus etäopintoihin helpottaa opiskelijoiden arkea ja auttaa heitä suoriutumaan opinnoistaan nopeammin.

Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole kotia, jossa olisi ihanteellinen opiskeluympäristö.

”Opiskelijat saattavat asua useamman kaverin kanssa, jolloin ympäristön hälinä häiritsee. Toisilla taas saattaa olla niin pieni koti, ettei sinne mahdu kunnollista opiskelutilaa. Osa haluaa pitää kodin rauhoittumisen paikkana, jossa ei ole painetta opiskella”, Ora sanoo.

Hoas alkaakin hyödyntää kerhohuoneitaan ensi vuodesta lähtien opiskelutiloina. Tällä hetkellä huoneet ovat noin 80 prosenttia ajasta tyhjillään, ja niitä käytetään vain iltaisin.

120-neliöiseen kerhohuoneeseen tilat luokkahuoneelliselle opiskelijoita

Hoasin kerhohuoneet ovat keskimäärin noin 50-neliöisiä, mutta suurimmat ovat yli sadan neliön tiloja. Niihin mahtuu kymmeniä opiskelijoita, eli saman verran kuin luokkahuoneeseen. Isommista Hoasin kohteista löytyy myös useampia kerhohuoneita.

Tilat muokataan opiskeluun sopivaksi opiskelijoiden kanssa. Jatkossa Hoasin asukkaat saavat itse päättää, miten kerhohuoneet rauhoitetaan päivän ajaksi hiljaisiksi luku- ja työskentelytiloiksi.

”Huoneista voidaan tehdä muuntautuvien tilaratkaisujen, kuten sermien avulla esimerkiksi pienempiä tiloja, tai sitten koko tila voidaan pitää yhtenäisenä”, Ora sanoo.

1970-luvulla riittivät katto ja seinät, nyt opiskelijat toivovat laajasti palveluita

Opiskelijoiden toiveet ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Ora kertoo, että vielä 1970-luvun opiskelijalle riitti, että hän sai katon päänsä päälle ja ympärilleen neljä seinää.

Nykyään opiskelija-asumista koskevat samat vaatimukset kuin muitakin vuokra-asuntoja.

”Ensin opiskelijat alkoivat kiinnittää huomiota sijaintiin. 2000-luvulla taas keskityttiin asunnon kuntoon ja materiaaleihin. Viimeisin trendi ovat palvelut”, Ora selventää.

Oran mukaan esimerkiksi ilmainen verkkoyhteys on opiskelijoille enää vain pikkujuttu. Tärkeämpää ovat esimerkiksi kätevät varausjärjestelmät, kuten saunan tai pesulavuoron varaaminen suoraan sovelluksen avulla.

Viimeisin Hoasin asukkailleen tarjoama palvelu on kiinteistöihin asennettavat postin pakettiautomaatit.

”Opiskelijat voivat tilata omalle kiinteistölleen verkkokauppaostoksia ja jopa ruokaostoksia. Tavoitteemme on, että yhä useampia peruspalveluja saisi omasta asuintalosta”, Ora sanoo.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Tarhio, p. 0400 800 255, matti.tarhio[at]hoas.fi

Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä yli 9 200 kpl ja asukkaita noin 18 000. www.hoas.fi