deski

Päiväkotipäätös kolahtaa jatkossa digitaaliseen postiin – kaikki viranomaisviestintä muuttuu sähköiseksi

Suomi.fi:n Viestit-palveluun liittyvät asteittain kaikki viranomaiset. Jo nyt sieltä löytyy kolmasosa Suomen kunnista. Päätöstenteko nopeutuu, kun viestinvaihto tapahtuu perinteisen kirjepostin sijaan reaaliaikaisesti verkossa.

Jo nyt monessa kunnassa esimerkiksi päiväkotipäätökset on mahdollista saada digitaalisesti. Samoin työttömyysetuutta varten tarvittavat lausunnot tai vaikkapa YTHS:n terveydenhuollon viestit.

Väestörekisterikeskuksen hankepäällikkö Jani Ruuskanen kertoo, että digitaalinen viranomaisviestintä onnistuu uuden Viestit-palvelun avulla.

”Viestit on Suomi.fi:n toiminnallisuus, se on digitaalinen posti. Viestit-palvelun avulla saa viranomaisten tiedoksiannot, viestit ja päätökset sähköisesti. Palvelussa voi myös vastata viesteihin ja toimittaa puuttuvia liitteitä”, Ruuskanen kertoo.

Aikaisemmin viranomaisen sähköisiä viestejä on voinut vastaanottaa Kansalaisen asiointitilin avulla. Kansalaisen asiointitili kuitenkin lopetti toimintansa Viestit-palvelun aloittamisen jälkeen, ja Kansalaisen asiointitililtä voi enää lukea vanhat, jo aiemmin saapuneet viestit.

Uusi Viestit-palvelu sen sijaan on suoraan osa Suomi.fi-portaalia. Viestit-palvelun keskeinen ero Kansalaisen asiointitiliin on se, että kaikkien viranomaisten on pakko liittyä palveluun.

”Viestit-palvelu nopeuttaa viranomaisen kanssa asiointia. Sen avulla saa myös käyttöönsä sähköisen arkiston. Kotona ei tarvitse enää arkistoida paperikirjeitä tai kuluttaa aikaa vanhojen kirjeiden etsimiseen”, Ruuskanen sanoo.

Vahva tunnistautuminen ja salattu viestiliikenne takaavat turvallisuuden

Viestit-palveluun kirjaudutaan joko pankkitunnuksilla tai esimerkiksi mobiilivarmenteella. Turvallisuutta lisää vahvan tunnistautumisen lisäksi myös se, että kaikki viestinvaihto on salattu.

”Viestit on suojattu, ja niitä pystyy lukemaan vain henkilö, joka on tunnistautunut palveluun”, Ruuskanen sanoo.

Viestit-palvelu otetaan käyttöön antamalla suostumus sähköiseen viestintään. Se ei kuitenkaan ole pakollista, joten paperiposti kulkee jatkossakin, jos niin haluaa.

Kun Viesteihin lisää sähköpostiosoitteensa, palvelun käyttäjä saa kaikista viesteistä automaattisesti tiedon sähköpostiinsa. Palvelussa ei siis tarvitse käydä jatkuvasti tarkistamassa, onko uusia viestejä saapunut.

Jatkossa Viestejä voi käyttää suoraan älypuhelimella

Heti vuoden 2018 alusta Viestit-palvelua voi käyttää myös mobiilisovelluksen avulla. Lisäksi jatkossa käyttöön tulevat valtakirjat. Jos siis haluaa valtuuttaa jonkun toisen vastaanottamaan viestejä, hän voi lukea viestit henkilön puolesta.

”Esimerkiksi ikääntyvien lapset voivat hoitaa asioita valtuutuksen avulla paremmin. Myös vaikkapa puolisolle voi antaa valtuudet”, Ruuskanen sanoo.

Viestejä kehitetään tällä hetkellä myös yrityspuolelle. Palvelu laajenee yritysasiakkaiden käyttöön niin, että jatkossa myös yritysviestintä voidaan hoitaa täysin sähköisesti viranomaisten kanssa.

Suomi.fi

Suomi.fi on verkkopalvelu, josta löytyvät julkiset palvelut ja tietoa eri tilanteisiin. Suomi.fi tarjoaa julkisen hallinnon asiakkaille pääsyn omiin tietoihin sekä sähköisiin viesteihin ja valtuuksiin helposti yhdestä paikasta. Voit asioida viranomaisten kanssa silloin, kun sinulle sopii – sujuvasti ja turvallisesti. Suomi.fi on tarkoitettu kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille sekä viranomaisille. Suomi.fin kehittämisestä vastaa Väestörekisterikeskus.

Lisätietoja:

Päivi Railotie
viestintäpäällikkö, Väestörekisterikeskus
Puh. 0295 535 080
paivi.railotie@vrk.fi

 


Artikkeli: Yhä useampi suorittaa opintoja etänä – etäopiskelutiloja rakennetaan nyt opiskelija-asuntoihin

Opiskelukulttuuri on murroksessa, ja myös opiskelija-asuntojen tarjoajat ovat havainneet tämän. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas aikoo ensi vuonna muuttaa kiinteistöjen kerhohuoneita opiskelukäyttöön. Kehitys on osa laajempaa ilmiötä: asumisen palvelut halutaan omalta kiinteistöltä, jotta arjesta tulisi mahdollisimman sujuvaa.

Työelämän kenties nopeimmin kasvava trendi on etätyöskentely. Nykyään myös opiskelijat voivat opiskella missä vain ja milloin tahansa. Verkko- ja etäopintojen suosio kasvaa, ja esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjoaa jo yli sata verkkokurssia.

”Kun kirjaston kirjatkin löytyvät sähköisinä versioina, läsnäolo oppilaitoksissa vähenee entisestään”, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin innovaatio- ja brändijohtaja Tommi Ora kertoo.

Mahdollisuus etäopintoihin helpottaa opiskelijoiden arkea ja auttaa heitä suoriutumaan opinnoistaan nopeammin.

Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole kotia, jossa olisi ihanteellinen opiskeluympäristö.

”Opiskelijat saattavat asua useamman kaverin kanssa, jolloin ympäristön hälinä häiritsee. Toisilla taas saattaa olla niin pieni koti, ettei sinne mahdu kunnollista opiskelutilaa. Osa haluaa pitää kodin rauhoittumisen paikkana, jossa ei ole painetta opiskella”, Ora sanoo.

Hoas alkaakin hyödyntää kerhohuoneitaan ensi vuodesta lähtien opiskelutiloina. Tällä hetkellä huoneet ovat noin 80 prosenttia ajasta tyhjillään, ja niitä käytetään vain iltaisin.

120-neliöiseen kerhohuoneeseen tilat luokkahuoneelliselle opiskelijoita

Hoasin kerhohuoneet ovat keskimäärin noin 50-neliöisiä, mutta suurimmat ovat yli sadan neliön tiloja. Niihin mahtuu kymmeniä opiskelijoita, eli saman verran kuin luokkahuoneeseen. Isommista Hoasin kohteista löytyy myös useampia kerhohuoneita.

Tilat muokataan opiskeluun sopivaksi opiskelijoiden kanssa. Jatkossa Hoasin asukkaat saavat itse päättää, miten kerhohuoneet rauhoitetaan päivän ajaksi hiljaisiksi luku- ja työskentelytiloiksi.

”Huoneista voidaan tehdä muuntautuvien tilaratkaisujen, kuten sermien avulla esimerkiksi pienempiä tiloja, tai sitten koko tila voidaan pitää yhtenäisenä”, Ora sanoo.

1970-luvulla riittivät katto ja seinät, nyt opiskelijat toivovat laajasti palveluita

Opiskelijoiden toiveet ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Ora kertoo, että vielä 1970-luvun opiskelijalle riitti, että hän sai katon päänsä päälle ja ympärilleen neljä seinää.

Nykyään opiskelija-asumista koskevat samat vaatimukset kuin muitakin vuokra-asuntoja.

”Ensin opiskelijat alkoivat kiinnittää huomiota sijaintiin. 2000-luvulla taas keskityttiin asunnon kuntoon ja materiaaleihin. Viimeisin trendi ovat palvelut”, Ora selventää.

Oran mukaan esimerkiksi ilmainen verkkoyhteys on opiskelijoille enää vain pikkujuttu. Tärkeämpää ovat esimerkiksi kätevät varausjärjestelmät, kuten saunan tai pesulavuoron varaaminen suoraan sovelluksen avulla.

Viimeisin Hoasin asukkailleen tarjoama palvelu on kiinteistöihin asennettavat postin pakettiautomaatit.

”Opiskelijat voivat tilata omalle kiinteistölleen verkkokauppaostoksia ja jopa ruokaostoksia. Tavoitteemme on, että yhä useampia peruspalveluja saisi omasta asuintalosta”, Ora sanoo.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Tarhio, p. 0400 800 255, matti.tarhio[at]hoas.fi

Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä yli 9 200 kpl ja asukkaita noin 18 000. www.hoas.fi


Artikkeli: Sähkön hinta pienessä nousussa – näin varaudut lämmityskauteen

Yhtenä syynä hinnan nousuun on talouskasvu, joka nostaa esimerkiksi polttoaineiden ja hiilen hintoja. Ajoittain korkeisiin pörssihintoihin on taas vaikuttanut esimerkiksi ydinvoimaloiden huollot, jotka ovat laskeneet ydinvoiman tuotantoa jopa kymmeniä prosentteja.

Kuluvana syksynä sähkön sopimushinnat ovat olleet hienoisessa nousussa. Vattenfallin toimitusjohtaja Elina Kivioja kertoo, että etenkin polttoaineiden hintojen nousu näkyy suoraan sähkön hinnassa.

”Sekä hiilen että päästöoikeuksien hinta on noussut viime kuukausien aikana. Seurauksena johdannaissopimusten hintoihin on tullut korotuksia, jotka ovat vaikuttaneet esimerkiksi määräaikaisten sopimusten hintaan”, hän sanoo.

Talouden lisäksi myös sääoloilla on vaikutusta sähkön hintaan. Runsaat sateet ja tuulinen sää lisäävät tarjontaa. Toisaalta pörssihinnat ovat olleet Suomessa ajoittain korkealla, sillä ydinvoimalahuollot ovat laskeneet ydinvoiman tuotantoa, jolloin tarjontaa on ollut vähemmän.

”Tuotantokapasiteetti on syksyn aikana ollut jopa kymmeniä prosentteja tavallista pienempi”, Kivioja sanoo.

Sähkömarkkinoilla yhä enemmän uusiutuvaa energiaa – käyttöön tarvitaan joustoa

Sähkömarkkinoilla on käynnistymässä muutos, kun siirrytään uusiutuvaan energiaan. Aikaisemmin tuotantoa on säädetty sen mukaan, paljonko sähköä on tarvittu. Kohta se ei ole enää mahdollista.

”Hiilivoimaa korvataan uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulivoimalla. Niiden tuotantomäärä vaihtelee, ja vaihtelu aiheuttaa sähkön säädön tarvetta”, Kivioja kertoo.

Tulevaisuudessa sähkön käyttöä pitää ajoittaa yhä tarkemmin tuuli- ja aurinko-olosuhteiden mukaan. Ilmiötä kutsutaan kysyntäjoustoksi, kun sähkön käyttöä siirretään niille hetkille, jolloin tuotantoa on paljon ja sähkö on halpaa.

”Kysyntäjousto on siis sähkön käytön ajoittumista”, Kivioja tiivistää.

Vaikuta itse sähkölaskuusi

Sähkölaskuun voi vaikuttaa itse. Sähköyhtiö on mahdollista kilpailuttaa ja valita sähkön tuotantomuoto.

Jos sähkölaskuun haluaa ennustettavuutta, määräaikainen sähkösopimus on hyvä vaihtoehto.

”Tällöin välttyy pörssihintojen heilahtelulta. Toisaalta jos sähkön käyttö painottuu illan tai yön tunneille, tai jos pystyy säätelemään sähkön käyttöä, kannattaa valita pörssisähkö. Silloin sähköstä maksaa markkinahinnan mukaan”, Kivioja sanoo.

Hän muistuttaa, että sähkön ostamisen lisäksi sähkölaskuun vaikuttavat sähkön siirtomaksut ja verot.

Vinkit lämmityskauteen varautumiseen:

  • Käy kotona läpi kohteet, joista karkaa lämpö kesän jäljiltä: muista sulkea tiiviisti moninkertaisten ikkunoiden lasit, varmista tiivisteiden kunto ja aseta ilmanvaihtokone talviasentoon.
  • Jos on mahdollista, aloita lämmitys pelkän ilmalämpöpumpun varassa. Vasta, kun sen teho ei enää riitä, kytke sähköpattereita päälle.
  • Sähkölämmittäjän kannattaa varoa kuormitusta tulevien pakkasten aikaan ja esimerkiksi välttää sähkösaunan lämmitystä.


Lisätietoja:

Sirpa Aula
Viestintäpäällikkö
Vattenfall
puh. 040 518 6049
sirpa.aula@vattenfall.com
Vattenfall on yksi Suomen suurimmista valtakunnallisista sähkönmyyjistä. Vattenfall tarjoaa myös erilaisia energiafiksuja tuotteita sekä jakaa neuvoja ja tietoa energiatehokkaaseen elämään. Vattenfall edistää kestävää kehitystä yhdessä kuluttajien kanssa. www.vattenfall.fi

 


Kuntoilija, varaudu pimeyteen: näillä helpoilla vinkeillä liikut turvallisesti

Vuoden pimeimpään aikaan lokakuusta tammikuuhun sattuu lähes puolet jalankulkijoiden kaikista liikenneonnettomuuksista. Vältä liikenteen vaaratilanteet ja liukastumiset päivittämällä lenkkeily- ja pyöräilyvarusteet talvikauteen.

Lähes kaikki suomalaiset ovat huolissaan pimeässä näkymisestään, käy ilmi kyselytutkimuksesta*. Käytännössä pimeään varautuminen usein jää. Etenkin alkusyksy on petollista aikaa, kun nopeasti laskeutuvaan pimeyteen ei ole vielä ehtinyt tottua.

– Jos lenkille lähtiessä on vielä valoisaa, heijastimet tyypillisesti unohtuvat. Lenkin aikana pimeys sitten yllättää, Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela toteaa.

Autoilijoille näkymisen lisäksi pimeässä pitäisi nähdä itse. Suuri osa lenkkeilijöiden tapaturmista on Ifin vahinkotilastojen mukaan liukastumisia: jo ennen varsinaisia liukkaita moni liukastelee syksyllä märkiin lehtiin. Tyypillisimpiä vammoja ovat ranne- ja nilkkamurtumat.

– Otsalamppu on hyvä apu esimerkiksi metsälenkeillä. Lisää pitoa puolestaan saa nastalenkkareilla, Koskela vinkkaa.

Valitse heijastimet, jotka eivät jää kotiin

Suurin osa suomalaisista haluaisi käyttää heijastimia, jotka ovat valmiina vaatteissa. Jo ulkoiluvaatteita ostaessa kannattaakin kiinnittää huomiota niiden heijastimiin. Heijastimia on hyvä olla useita, sillä yksi heijastin ei välttämättä riitä varoittamaan autoilijaa. Näin voi käydä etenkin silloin, jos heijastin on selässä tai vartalon etupuolella, ja auto tulee heijastimeen nähden vastakkaisesta suunnasta.

Liikkujan kannattaa valita heijastimet käyttömukavuus edellä.

– Jos heijastimet ovat hankalat, ne jäävät kotiin. Vaihtoehtoja on kuitenkin olemassa paljon: esimerkiksi heijastinliivejä tai erilaisia heijastimella varustettuja asusteita. Sauvakävelijä voi laittaa sauvoihinsa heijastinteippiä tai -sprayta. Heijastavasta langasta puolestaan voi tehdä vaikka punoksen nappikuulokkeiden johdon ympärille, Koskela neuvoo.

Pyöräilijä, muista valot ja tarkkaavaisuus

Polkupyöräilijällä tulee lain mukaan olla vähintään yksi kirkas valo edessä. Valon lisäksi pyörään on hyvä hankkia vähintään heijastin taakse ja pinnaheijastimet renkaisiin. Pyöräilijä puolestaan erottuu parhaiten heijastavissa vaatteissa tai heijastinliivissä.

– Pimeällä pyöräillessä täytyy aina havainnoida ympäristöä erityisen tarkasti eikä olettaa, että autoilija kyllä erottaa pyöräilijän ajoissa, Koskela muistuttaa.

Suurin osa pyöräilijöille sattuvista vahingoista syntyy risteyksissä. Kun pyöräilijä törmää jalankulkijaan, toiseen pyöräilijään tai pahimmassa tapauksessa autoon, syynä on useimmiten virhearviointi tai se, että osapuolet eivät ole nähneet toisiaan.

– Useimmat pyöräilytapaturmat johtuvat kaatumisesta, joten pyöräilykypärä voi parhaassa tapauksessa pelastaa hengen. Jos aikoo pyöräillä talvella, kannattaa vaihtaa nastarenkaat. Nastoitettu eturengas lisää vakautta, nastoitettu takarengas taas parantaa pitoa jarrutuksessa.

– Kun huomioi muutaman pienen asian, urheilu syys- ja talvikeleillä on turvallisempaa ja sitä voi ja ehdottomasti kannattaa jatkaa itselleen sopivalla tavalla läpi talven, Koskela kannustaa.

* Sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1008 yli 18-vuotiasta suomalaista. Ifin teettämän kyselyn toteutti YouGov Finland syyskuussa 2017. Lähtöotos muodostettiin suomalaisia edustavaksi iän, asuinalueen ja sukupuolen suhteen.

Lisätietoja:
Jari Pekka Koskela, If, vahingontorjuntapäällikkö, p. 010 514 1883, jari.pekka.koskela@if.fi
 


”Muovin poltto on luonnonvarojen tuhlausta”, sanoo kiertotalouden asiantuntija

Jätteenpoltto on lisääntynyt Suomessa viime vuosina rajusti, ja jätettä poltetaan satoja tonneja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitetta enemmän. Kierrätystavoitteet sen sijaan eivät täyty, ja jätteenpoltto on syönyt kierrätykseen päätyviä raaka-aineita.

Jätehierarkia eli etusijajärjestys määrää, että jätteen syntymistä pitäisi pyrkiä välttämään ja jos jätettä syntyy, tulisi se pyrkiä käyttämään uudelleen. Jos kumpikaan näistä ei ole mahdollinen ratkaisu, tulee jäte ensisijaisesti kierrättää ja vasta toissijaisesti hyödyntää energiana. Kaatopaikka on viimeinen vaihtoehto ja jäte tulisi viedä sinne vasta, kun sen hyödyntäminen ei tuota taloudellisia säästöjä tai ole teknisesti mahdollista.

– Etusijajärjestyksen suhteen meillä suomalaisilla on vielä paljon tehtävää, kertoo kiertotalouteen erikoistuneen Remeon kehityspäällikkö Eeva Perälä. – Jätelaki ohjaa kohti parempaa lajittelua, mutta sekajätteen polttamiseen liittyy vielä paljon ongelmia. Polttamisen yleistyminen on vähentänyt kierrättämistä, vaikka lähtökohtaisesti jätteistä pitää pyrkiä ottamaan talteen mahdollisimman paljon arvokkaita raaka-aineita, jotta pystymme säästämään luonnonvaroja, Perälä toteaa.

Muovin poltto ei ole kestävä ratkaisu

Erityisen huolissaan Perälä on muovin poltosta.

– Me tarjoamme asiakkaillemme kirkkaan kalvomuovin erilliskeräystä. Muovia varten on saatavilla tuottajayhteisö Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n muovinkeräyspisteitä, mutta ne saattavat olla kilometrien päässä asunnosta. Yksittäisen kuluttajan on siis usein kipitettävä melkoinen matka lajitellakseen muovinsa oikein.  Moni ajattelee, ettei muovin päätyminen poltettavaksi ole niin iso ongelma, sillä muovi palaa hyvin ja siitä saa melko hyvin energiaa. Tämä on kuitenkin täysin väärä lähtökohta: muovi on öljypohjaista, ja polttamalla muovia kajoamme luonnonvaroihin ja hukkaamme neitseellistä raaka-aineitta. Meidän tulisi pyrkiä uudelleenkäyttämään niin paljon muovia kuin mahdollista, jotta jätelain etusijajärjestys toteutuisi.

Perälä kertoo, että muovin kierrätyksen yleistyminen on mahdollista, jos ihmiset niin itse vaativat. Taloyhtiöihin on mahdollista ainakin pääkaupunkiseudulla järjestää pientä maksua vastaan muovinkeräys metallin, lasin, pahvin ja biojätteen viereen.

– Tämä ei ole vielä kovin yleistä ja edellyttää, että taloyhtiön asukkaat ovat melko valveutuneita. Muovinkeräyspiste ei kuitenkaan ole mikään mahdoton asia hankkia, ja esimerkiksi omassa taloyhtiössäni on sellainen, Perälä toteaa.

Kiertotalous tukee talouden elpymistä

Kiertotaloudella on positiivisia vaikutuksia sekä luontoon että talouteen.

– Kiertotaloudessa yhden roska on toisen aarre eri toimijoiden välillä, Perälä kuvaa. – Mitä enemmän saamme raaka-aineita kiertoon, sitä vähemmän meidän täytyy kajota luonnonvaroihin. Kiertotaloudessa raaka-aineita kierrätetään eri toimijoiden välillä, ja neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee, kun toimijat voivat hyötyä toistensa raaka-aineista.

Kiertotalouden omaksuminen luo työpaikkoja ja parantaa taloutta. Sitran arvion mukaan kiertotalouden täysmittainen omaksuminen loisi parhaimmillaan 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kiertotaloudella on mahdollisuus nostaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,7 miljardia euroa.

– Kiertotalous on ystävällisin ratkaisu sekä luonnolle että yritysten ja yhteiskunnan lompakolle, Perälä summaa.

Lisätietoja:

Taina Luoto
viestintäpäällikkö
tel. +358 (0)10 540 2209
taina.luoto@remeo.fi

Remeo

Remeo on ympäristöhuoltoalan yritys, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa huolehtii eilisen roskat huomisen raaka-aineeksi. Työllistämme noin 350 kierrätysalan ammattilaista ja liikevaihtomme vuonna 2016 oli noin 74 miljoonaa euroa. Erikoisajoneuvoja on noin 200.

Toimipisteitämme on Vantaalla, Riihimäellä, Tampereella, Heinolassa, Lahdessa, Porvoossa, Kotkassa, Turussa, Vaasassa, Uudessakaupungissa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Vihannissa ja Ylivieskassa.

Meillä on lisäksi yhdeksän kierrätys- ja hyötykäyttömateriaaleja vastaanottavaa laitosta ympäri Suomen. Laitoksilla kierrätetyt ja käsitellyt materiaalit toimitetaan tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn tai jalostukseen teollisuuden raaka-aineeksi.

 


Uusi lainavertailupalvelu Lainanvälittäjä.fi auttaa edullisimman lainan löytymisessä

Suomessa toimii kotimaisten pankkien lisäksi kymmeniä muita eri lainantarjoajia, jotka tarjoavat kuluttajille erilaisia lainatuotteita. Tällä hetkellä tarjolla on kulutusluottoa, joustoluottoa, pikalainaa sekä muita vakuudettomia lainoja, jonka vuoksi omaan tarpeeseen räätälöityä lainaa voi olla hankala löytää edullisesti ja hyvillä ehdoilla.

Edullisen lainan löytymiseen on kuitenkin olemassa helppo ja nopea ratkaisu

Lainanvälittäjä on kuluttajille suunnattu ilmainen lainojen kilpailutukseen ja vertailuun erikoistunut rahoituspalvelu, joka auttaa suomalaisia löytämään markkinoiden halvimmat lainatuotteet. Yhdellä lainahakemuksella tavoittaa kotimaisten pankkien lisäksi myös ulkomaiset luotettavat lainantarjoajat, jonka vuoksi lainan saa aina kilpailukykyiseen hintaan.

Palvelu on ilmainen, helppokäyttöinen ja nopea, joten jos tarvitset esimerkiksi ainoastaan muutaman sadan euron pikalainaa, niin hae lainaa nopeasti Lainanvälittäjä.fi -sivuston kautta ja saat sen tilillesi vielä saman päivän aikana.

Lainanvälittäjä auttaa myös aiempien lainojen maksussa

Lainanvälittäjä.fi -palvelun helppo lainojen yhdistäminen auttaa niitä, joilla on jo ennestään useampia luottokortti- sekä kulutusluotto velkoja. Useampien lainojen yhdistäminen yhden lainan alaisuuteen on usein järkiratkaisu, jolla voi säästää lainanlyhennyksissä jopa satoja euroja kuukaudessa.

Jos sinulla on ennestään jo lainaa, joiden korot tekevät suuren loven lompakkoon kuukausilyhennysten muodossa, niin hae ilmainen lainatarjous Lainanvälittäjä.fi -palvelussa ja katso paljonko voit säästää lainojen korkomenoissa.

Tietoa Lainanvälittäjästä

Lainanvälittäjä.fi on STK Rahoitus Oy:n omistama ja ylläpitämä verkkosivusto. Suomen lisäksi yritys toimii myös Norjassa (Lånemegleren.no) sekä Ruotsissa (Lånemäklaren.se). Tällä hetkellä palvelun kautta voi kilpailuttaa kulutusluotot, pikavipit, autorahoitukset, pikalainat sekä muut vakuudettomat lainat aina 50 000 euroon asti.

Palvelun käyttö on asiakkaalle ilmaista, sillä Lainanvälittäjä saa provision suoraan pankilta, jokaisesta lainaan johtaneesta lainahakemuksesta. Lainahakemuksen jättämisestä ja lainatarjousten saamisesta ei siis koskaan veloiteta asiakkaalta yhtään mitään, vaan nämä kulut maksetaan luottoyhtiön tai pankin puolesta.


Kymmenet tuhannet opiskelevat väistötiloissa, vaikka oikean koulurakennuksen voi myös lainata

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat kurjistavat kuntien taloutta. Home vie kiinteistöjä remonttiin ennätysvauhtia, ja osa kouluista rakennetaan kokonaan uusiksi. Taloudellisin vaihtoehto olisi koulun lainaaminen.

Arviolta 50 000 lasta käy tänä syksynä kouluaan muualla kuin lähikoulussa. Monet kunnat pähkäilevät, kuinka kannattavaa on rakennuttaa homeisen kiinteistön tilalle uusi koulu tai vaihtoehtoisesti remontoida vanha.

Taloudellisesti mitattuna kumpikaan vaihtoehto ei ole fiksu: sen sijaan halvimmaksi tulee lainattavan koulun hankkiminen.

- Rakennuksissa, joiden käyttöaika on maksimissaan 20 vuotta, lainaaminen tulee aina halvemmaksi kuin korjaaminen, Euroopan suurimpia lainattavia rakennuksia valmistavan Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo sanoo.

Hän kertoo, että kunta voi sitoutua koulun lainaamiseen aluksi muutamaksi vuodeksi ja koulun tilannetta voi tarkastella vaikka vuosittain. Koulun kokoa voi myös tarvittaessa pienentää tai suurentaa, jos käytön tarve muuttuu.

- Esimerkiksi Lahteen valmistuu nyt syksyllä 6 000-neliöinen lainattava alakoulu. 600 oppilaan koulussa on myös eskari ja hammashoitola. Olemme alustavasti sopineet neljän vuoden laina-ajasta, jonka jälkeen kaupunki voi päättää, haluaako se pidentää vuokra-aikaa, Alastalo kertoo.

Yli kaksi miljoonaa neliötä väärässä paikassa

Suomessa ei ole puutetta koulutiloista. Alastalo arvioi, että maassa on yli kaksi miljoonaa neliötä liikaa koulutilaa, joka on vajaassa käytössä. Ongelmana on se, että koulujen sijainti ja oppilaiden asuinpaikka eivät kohtaa.

- Kellään ei ole kristallipalloa, josta voisi nähdä, miten oppilasmäärät kehittyvät kuntien sisällä tai niiden välillä. Kuntien kannattaa harkita tarkkaan, miten ne varautuvat oppilasmäärien muutokseen, Alastalo sanoo.

Tyhjillään olevien tilojen kustannukset ovat valtavat. Alastalo arvioi, että turhien koulutilojen ylläpitäminen maksaa kunnille 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Ruotsissa koulujen lainaamista pidetään joustavana

Rakennusten lainaaminen on tällä hetkellä Suomessa murroksessa. Ruotsissa uusia kiinteistöjä ei rakenneta niin paljon kuin Suomessa, jossa vielä totutellaan uudenlaiseen kiinteistömalliin.

- Jos on olemassa pienikin riski, että oppilasmäärät muuttuvat tai kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu, koulun lainaaminen on aina parempi vaihtoehto kuin uudisrakentaminen, Alastalo kertoo.

Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin erilainen suhtautuminen rakennusten lainaamiseen liittyy kulttuurieroihin: Ruotsissa omistaminen ei ole itseisarvo, vaan kunnat arvostavat joustavuutta.

- Voidaan todeta, että Ruotsissa lainaaminen on jo geeneissä, Alastalo sanoo.

Elementtikoulua ei erota tavallisesta

  • Lainattavat rakennukset sopivat päiväkodeiksi tai kouluiksi.
  • Rakennukset valmistetaan elementeistä samalla konseptilla kuin valmistalot. Tyypillinen kokonaisuus on pysyvä rakennus, kuten liikuntatilat, joiden ympärille rakennetaan tarpeen mukaan erilaisia opetustiloja.
  • Lainattavat koulut täyttävät kaikki rakennusmääräykset. Koulun laina-aika on muutamasta vuodesta ylöspäin, ja rakennuksia voi muunnella tarpeen mukaan.
  • Kun kunta ei enää tarvitse lainarakennusta, se siirretään toiseen paikkaan.

Lisätietoja:

Ossi Alastalo
Toimitusjohtaja
puh. 0400 634 732
ossi.alastalo@parmaco.fi

Parmaco lainaa asiakkaiden tarpeiden mukaan muunneltavia oikeita rakennuksia – päiväkoteja, kouluja, hoivakoteja ja toimistotiloja. Palvelumme kattaa rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen sekä sen käytettävyyden laina-aikana. Lainaaminen on riskitön, joustava ja taloudellinen tapa huolehtia muuntuvista tilatarpeista.

Suomen pääkonttorimme sijaitsee Tampereella, Ruotsin pääpaikka on Tukholmassa. Tehtaamme sijaitsevat Leppävirralla ja Pyhäjoella. Koko organisaatiossa työskentelee 160 henkilöä. Parmaco.fi

 

 

 

 


Artikkeli: Vesirokkorokotetta tarjotaan kaikille 1,5 – 11 -vuotiaille

Vesirokkorokotetta tarjotaan 1.9.2017 alkaen kaikille 1,5 – 11 -vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Moni luulee vesirokon olevan harmiton lastentauti, mutta näin ei ole. Rokotuksella pystytään ehkäisemään vakavat vesirokot ja jälkitaudit.

Vesirokkorokote kuuluu syyskuun alusta alkaen kansalliseen rokotusohjelmaan ja se on maksuton.
Lapset rokotetaan neuvoloiden ja koulujen ikäkausitarkastuksissa vähitellen seuraavan vuoden kuluessa.

”Kaikkien lasten rokottaminen kertarysäyksellä ei nyt ole mahdollista. Rokotukset pyritään antamaan kunkin lapsen ikäkausitarkastuksessa seuraavan vuoden kuluessa”, kertoo ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Vesirokkorokote annetaan kahtena pistoksena. Toisen annoksen lapset saavat täyttäessään 6 tai 12 vuotta.

Jälkitaudit ovat harvinaisia, mutta vakavia

Vesirokko on koko kehon tulehdustila, jonka tyypillisimmät oireet ovat noin viikon kestävä rakkulaihottuma ja kuume. Vesirokkoon sairastuvat käytännössä kaikki ja se tarttuu erittäin helposti.

”Uskomus siitä, että vesirokko vain tulee ja menee, on väärä. Vesirokko on kutisevine rakkuloineen lapselle melkoinen koettelemus, ja sen voivat saada muutoin hyvin terveetkin lapset”, kertoo ylilääkäri Leino.

Vesirokon sairastamisen jälkeen vesirokkovirus jää asumaan elimistöön. Noin joka kolmannella virus aktivoituu myöhemmin vyöruusuksi, joka on kivulias rakkulatauti ja aiheuttaa kovaa hermostokipua. Vesirokkorokotuksella vyöruusun puhkeaminen voidaan estää jopa 80 %:ssa tapauksista.

Osalle lapsista tulee vesirokosta vakavia seurauksia.  Yleisin jälkitauti on ihon vaikea bakteeritulehdus. Siinä ns. märkärupea aiheuttavat bakteerit päätyvät rakkuloihin, jolloin myös rakkuloiden välinen iho tulehtuu.

Jälkitautina voi saada myös esimerkiksi keuhkokuumeen tai aivotulehduksen, johon liittyy pysyvien vaurioiden riski.

Vesirokon riskit kasvavat iän myötä. Aikuisille vesirokko on usein raju tauti, joka vaatii lähes aina viruslääkityksen. Yleisin jälkitauti on keuhkokuume. Raskaana olevat ovat erityinen riskiryhmä. Raskaana olevalle naiselle sairastuminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkokuumeen ja syntymättömälle lapselle vakavia epämuodostumia sekä älyllisen kehitysvammaisuuden.

Rokotushaitat ja riskit?                                           

Vakavampia haittoja ei vesirokkorokotuksesta ole odotettavissa. Tiedetään, että joka viides rokotettava tuntee ohimenevää kipua pistopaikassa, joka kahdeksannella rokotetulla nousee kuume ja joka 20. rokotettava saa muutaman vesirokkorakkulan.

”Vesirokkorokotetta on tutkittu viime vuosikymmenten aikana paljon. Tutkimusta vielä tärkeämpi osoitus rokotteen turvallisuudesta on sen laaja käyttö”, ylilääkäri Tuija Leino kertoo.

Kahdenkymmenen vuoden aikana vesirokkorokotusta on annettu yli 200 miljoonaa annosta eri puolilla maailmaa. Rokotusta suositellaan kaikenikäisille, mutta puolustuskyvyltään heikentyneille, kuten syöpää sairastaville lapsille, rokotetta ei anneta.

Ajankohtainen vesirokkorokotus on ollut jo pitkään, mutta vasta nyt onnistuimme saamaan sen kansalliseen rokotusohjelmaan. Kaikkien Suomen lasten parasta ajatellen tässä toimimme”, Leino painottaa.

Suomi aloittaa vesirokkorokotukset ensimmäisenä pohjoismaista. USA:ssa se on ollut rokotusohjelmassa jo vuodesta 1995 lähtien. Myös Välimeren maat, Italia, Espanja ja Kreikka sekä Saksa ovat olleet aktiivisia rokottajia.

Lisätietoja:

Tuija Leino
ylilääkäri
THL
029 524 8787
tuija.leino@thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutkii ja seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kehittää toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Keräämme ja tuotamme tutkimukseen ja tilastoihin perustuvaa tietoa.

 

 


Artikkeli: Anna auringon lämmittää – älä unohda lämmitystä päälle loman ajaksi

Aurinkovoimalla saa ympäristöystävällistä sähköä, jota voi ostaa sähköyhtiöltä tai myös tuottaa itse. Aurinkopaneeleita ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä hankkimaan säästösyistä, sillä sähkön hinta pysyttelee edelleen maltillisena.

Suomalaiset ostavat mielellään tuuli- tai vesivoimalla tuotettua sähköä. Niiden lisäksi tarjolla on myös aurinkovoimaa, jonka suosio kasvaa koko ajan. Aurinkosähkösopimukseen liittyy aina alkuperätakuu.

- Alkuperätakuun avulla aurinkosähkön tuottajat saavat lisähintaa myymästään sähköstä. Tämän vuoksi aurinkosähköä on saatavilla myös tammikuisena yönä, vaikka aurinko ei paistakaan. Sähkön ei siis tarvitse olla tuotettu juuri samaan aikaan, kun sähköä käytetään, selvittää toimitusjohtaja Elina Kivioja Vattenfallilta.

Aurinkosähköä voi tuottaa myös itse, jos hankkii aurinkopaneelit kotiin tai mökille.

- Jos paneelit hankitaan sähköverkon piirissä olevaan kiinteistöön, ne kannattaa mitoittaa niin, että niiden tuotto riittää illan ja aamun sähkönkulutuspiikkeihin. Keskipäivällä paneelien sähköä voi ohjata esimerkiksi lämminvesivaraajalle, Kivioja neuvoo.

Jos mökki ei ole sähköverkon piirissä, kannattaa laskea tai mitata vuorokaudessa kuluva energia ja mitoittaa paneelit sen perusteella.

- Esimerkiksi reilun tuhannen watin paneelistolla eli neljällä paneelilla pystyy käyttämään jo jääkaappia ja kohtuullista määrää valoja ja elektroniikkaa.

Kun kysyntä pienenee, hintakin pienenee

- Sähköä ei tarvitse ryhtyä tuottamaan itse säästösyistä, sillä sähkön hinta on ollut koko alkuvuoden hyvin maltillisella tasolla. Johdannais- ja sähköpörssimarkkinoilla on ollut pieniä heilahduksia, mutta pidempiaikaista nousu- tai laskutrendiä ei esimerkiksi johdannaismarkkinalla ole näkynyt.

- Pörssituntihinnat ovat olleet useimmiten halvempia yöaikaan, kun kysyntä on matalimmillaan. Päivällä kysynnän kasvaessa hinta usein nousee. Suomen hinta-alueella pörssihinta on tällä hetkellä noin 4 senttiä kilowattitunnilta. Hinta on hyvin samalla tasolla, jolla keskihinta on ollut koko alkuvuoden, Kivioja kertoo.

Kysyntä ja tarjonta ovat suurimmat sähkön hintaan vaikuttavat tekijät. Keväällä ja kesällä esimerkiksi säiden lämpeneminen ja teollisuuden vähentynyt sähkönkäyttö laskevat sähkön kysyntää. Kysynnän laskiessa usein myös sähkön hinta laskee. Tarjontaan puolestaan vaikuttaa lumien sulaminen, joka parantaa vesitilannetta ja vesisähkön tuotantoa.

- Tosin ydinvoimaloiden huoltoseisokit ajoittuvat usein kesäaikaan, mikä puolestaan näkyy tarjonnan vähenemisenä.

Energiansäästövinkkejä kesään:

- Varmista, että lämmitys ei vahingossa unohdu päälle kesällä. Pahimmillaan se lämmittää helleaikaankin öisin, kun on viileämpää, eikä koti jäähdy. Oman kodin yökulutuksen voi tarkistaa tuntikulutuspalvelusta: öisin ei pitäisi kulua yli 0,5 kilowattituntia tunnissa.
- Jos aurinko porottaa kuumasti, verhot kannattaa pitää päivisin kiinni auringon puolelta.
- Ikkunoita kannattaa pitää auki iltaisin ja öisin, kun on viileämpää.
- Sähkölaitteiden käyttöä kannattaa välttää, jos se on mahdollista. Niiden kuluttama sähkö muuttuu lämmöksi ja nostaa kodin lämpötilaa.

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Sirpa Aula
Vattenfall Oy
p. 040 518 6049
sirpa.aula@vattenfall.com

Vattenfall on yksi Suomen suurimmista valtakunnallisista sähkönmyyjistä. Vattenfall tarjoaa myös erilaisia energiafiksuja tuotteita sekä jakaa neuvoja ja tietoa energiatehokkaaseen elämään. Vattenfall edistää kestävää kehitystä yhdessä kuluttajien kanssa. www.vattenfall.fi

www.vattenfall.fi


Artikkeli: Fiksu kevätsiivooja lajittelee jätteet heti – näillä vinkeillä teet suursiivouksen onnistuneesti

Keväisin monelle iskee siivousvimma. Kun jätettä ja romua kertyy valtavasti, siivous kannattaa järjestää yhdessä naapureiden kanssa. Talkoita helpottamaan paikalle voi tilata jätelavan tai suursäkkejä.

Suomi kierrättää koko ajan enemmän. Kun jäte päätyy uudeksi raaka-aineeksi, ympäristöä kuormitetaan vähemmän. Remeon kierrätysasiantuntija Tiila Korhonen kertoo parhaat vinkit siihen, miten kevään suursiivous tehdään oikeaoppisesti.

1. Lajittele jätteet heti alussa

Aloita kierrättäminen tarkistamalla, minkälaista jätettä siivouksesta syntyy. Sen jälkeen erottele jätteet heti.
”Vaatteet erilleen, puujäte erilleen, metallit ja vaaralliset jätteet erilleen. Vasta sitten kannattaa alkaa miettiä, minne tavarat viedään”, Korhonen opastaa.

2. Kierrätä rikkinäisetkin vaatteet
Pois heitettävät vaatteet Korhonen vinkkaa viemään lähimpään vaatekauppaan, joka ottaa vastaan tekstiilejä. Myös rikkinäiset vaatteet voi viedä tekstiilikeräykseen.
Vanhat huonekalut kannattaa myydä joko nettikirppareilla tai viedä kierrätyskeskukseen.
Autotallista löytyvät kemikaalit, öljyt, liimat ja lakat viedään vaarallisten jätteiden keräykseen. Varastoon kertyneet autonrenkaat voi kuljettaa suoraan Suomen Rengaskierrätyksen lähimpään toimipisteeseen.

3. Järjestä naapureiden kanssa yhteiset siivoustalkoot
Suurempi kevätsiivous on fiksua järjestää yhdessä naapureiden kanssa.
”Yhteisöllisessä taloyhtiössä siivoaminen kannattaa aloittaa vaihtomarkkinoilla. Matot kelpaavat varmasti yhdelle, toinen taas voi innostua huonekaluista”, Korhonen kertoo.
Tavaroiden vaihdon jälkeen kannattaa hankkia jätelava tai erillisiä suursäkkejä, joihin voi lajitella myös puutarhajätteen, jos taloyhtiössä ei ole kompostoria. Joillain paikkakunnilla taloyhtiön biojäteastian viereen voi laittaa maatuvassa pussissa kompostoitavaa tavaraa, kunhan vain sopii noudosta etukäteen paikallisen jätekuljettajan kanssa.

4. Skarppaa muovijätteen kanssa
Korhosen mukaan suomalaisilla on vielä parannettavaa muovijätteiden lajittelussa, vaikka muovin kierrätystä on helpotettu. Monesta taloyhtiöstä löytyykin jo erillinen muovinkeräyspiste.
Muovin kierrätys on hyvä muistaa myös suursiivouksen aikana.
”Kun katsoo omaa sekajäteastiaa, todennäköisesti muovin pois ottamisen jälkeen sinne ei jää juuri mitään”, Korhonen sanoo.
Esimerkiksi kevättalkoot ovat hyvä tilaisuus sopia taloyhtiön tai naapuruston yhteisistä kierrätysasioista, jotta kierrättäminen jatkuu myös suursiivouksen jälkeen.

Kuvat lehdistökäyttöön: https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Remeo/

Lisätietoja:
Jasmin Ellik
markkinointi- ja viestintäpäällikkö
tel. +358 (0)10 540 2209
jasmin.ellik@remeo.fi

Remeo
Remeo on ympäristöhuoltoalan yritys, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa huolehtii eilisen roskat huomisen raaka-aineeksi. Työllistämme noin 350 kierrätysalan ammattilaista ja liikevaihtomme vuonna 2016 oli noin 74 miljoonaa euroa. Erikoisajoneuvoja on noin 200.
Toimipisteitämme on Vantaalla, Riihimäellä, Tampereella, Heinolassa, Lahdessa, Porvoossa, Kotkassa, Turussa, Vaasassa, Uudessakaupungissa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Vihannissa ja Ylivieskassa.

Meillä on lisäksi yhdeksän kierrätys- ja hyötykäyttömateriaaleja vastaanottavaa laitosta ympäri Suomen. Laitoksilla kierrätetyt ja käsitellyt materiaalit toimitetaan tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn tai jalostukseen teollisuuden raaka-aineeksi.