Radiojuttu: Tähtiluokitusjärjestelmä auttaa opiskelijoita löytämään mieluisan opiskelija-asunnon

 

Opintojen perässä muutetaan usein toiselle paikkakunnalle. Jos uusi opiskelupaikkakunta ei ole tuttu, asunnon etsiminen voi olla hankalaa. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas otti käyttöön hotellien varaussivustoilta tutun tähtiluokitusjärjestelmän, joka perustuu asukkaiden antamiin arvioihin. Tähtien lisäksi asukkaat kertovat asunnoista myös sanallisin arvioin.

Miten tähtiluokitusjärjestelmä on kehitetty, ja miten sen uskotaan auttavan opiskelijoita? Entä mitä opiskelijoiden on ylipäätään tärkeä ottaa huomioon mieluisaa opiskelija-asuntoa etsiessään ja sitä vuokratessaan?

Hoasin asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka kertoo hiljattain kehitetystä tähtiluokitusjärjestelmästä. Hän valottaa myös asuntomarkkinoiden tilannetta opiskelijan näkökulmasta.

Toimittajana on Sanna Ala-Seppälä.

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut, noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Hoasin kanssa.

 

 

 


Radiojuttu: Ilmastoraportti herätti kotitaloudet – ympäristöystävällinen sähkö ei välttämättä ole kalliimpaa

 

Lokakuussa julkaistu IPCC:n ilmastoraportti herätti kuluttajat pohtimaan omia kulutustottumuksiaan ja energiankäyttöään. Raporttia seurasivat lukuisat vinkit, joissa muun muassa kehotetaan laskemaan kodin lämpötilaa, rajoittamaan kuuman veden käyttöä ja suosimaan uusiutuvaa sähköä.

Uusiutuvan eli ympäristöystävällisen sähkön valitseminen ei välttämättä tule yhtään perinteistä vaihtoehtoa kalliimmaksi. Miten ympäristöystävällinen sähkö on tuotettu? Entä kuinka paljon yhden kotitalouden siirtyminen siihen vähentää hiilidioksidipäästöjä, esimerkiksi lentämiseen verrattuna?

Vattenfallin kuluttajaliiketoimintajohtaja Taija Sjöblom kertoo, miten sähkösopimus tehdään arvopohjaisesti ja mitä energia-alalle kuuluu tänä syksynä.

Toimittajana on Sanna Ala-Seppälä.

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut, noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Vattenfallin kanssa.

 

 

 


Radiojuttu: Näin digitalisaatio näkyy kerrostalossa asuvalle: valta säätää huoneiden lämpötilaa ja hankkia arkea helpottavia palveluita

 

Kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatio etenee vauhdilla. Tulevaisuudessa yksittäinen kerrostaloasukas voi vaikuttaa asumismukavuuteensa esimerkiksi säätämällä oman asuntonsa lämpötilaa ja ilmankosteutta huone kerrallaan.

Miten huoneiden lämpötilan säätely onnistuu käytännössä, ja millaisia tuloksia sen testaamisesta on saatu tamperelaisissa kerrostaloasunnoissa? Entä millaisia digitalisaation mahdollistamia palveluita on jo otettu käyttöön uusissa kerrostaloissa, ja minkälaisia älyratkaisuja vielä suunnitellaan?

KIRA-digi-hankkeen digipäällikkö Teemu Lehtinen kertoo, miten kodin elektroniikkaa hallinnoidaan äänen avulla, ja millaisia digitalisaation mahdollistamat palvelut voisivat olla käytännössä. Energiaratkaisuihin liittyviä asiantuntijapalveluita tarjoavan Enermixin toimitusjohtaja Janne Heinonen puolestaan kertoo, kuinka paljon energiaa on säästetty älykkäällä lämmitysjärjestelmällä.

Toimittajana on Sanna Ala-Seppälä.

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut, noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä ympäristöministeriön kiinteistö- ja rakennusalaa vauhdittavan KIRA-digi-hankkeen kanssa.

 

 


Radiojuttu: Lemmikin omistajat vaikeuksissa vuokra-asuntomarkkinoilla

 

Lemmikkieläinten omistajat kohtaavat usein vaikeuksia asuntoa etsiessään, sillä monissa vuokra-asunnoissa karvaisten perheenjäsenten pitäminen on kielletty. Ongelma koskettaa lukuisia ihmisiä, sillä tilastojen mukaan joka kolmannessa suomalaiskodissa on vähintään yksi lemmikki.

Miksi lemmikkieläimet eivät ole sallittuja vuokra-asunnoissa, vaikka sääntöjen mukaan omistajan kuuluu korvata karvaturrinsa mahdollisesti aiheuttamat vahingot? Entä mitä vuokranantajan ja vuokralaisen on syytä ottaa huomioon, jos eläimet sallitaankin asunnossa?

Kennelliiton näyttelysihteeri Maarika Wallenius kertoo, mitä eläinten omistajat toivovat vuokra-asunnoltaan. Lemmikit vuokra-asunnoissaan sallivan Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila puolestaan kertoo, mitä pari vuotta sitten tehty muutos on tarkoittanut vuokranantajalle.

Toimittajana on Sanna Ala-Seppälä.

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut, noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Lakean kanssa.

 

 


Radiojuttu: Puurakentaminen kutistaa kuntien hiilijalanjälkeä ja tuo raitille uudenlaista arkkitehtuuria

Rakennustutkimus RTS:n kesäkuisen tutkimuksen mukaan Suomessa on nyt valloillaan puuinnostus: puusta rakennetaan parhaillaan lukuisia kerrostaloja, rivitaloja ja muita rakennuksia. Syitä intoon ovat muun muassa hiilijalanjäljen pienentäminen sekä uudenlaisen arkkitehtuurin saaminen katukuvaan.

Mitä muita etuja puurakentaminen tarjoaa? Entä mitä keinoja rakennuttajilla on rakentamisen kuivaketjun ylläpitoon? Ja mikä tärkeintä: miltä puisen kerrostalon sisäilma tuntuu ja miltä siellä tuoksuu?

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman vetäjä Petri Heino kertoo suomalaisesta puuteollisuudesta ja sen kasvusta. Puukerrostaloja muun muassa Jyväskylään, Seinäjoelle ja Turkuun rakennuttaneen Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila puolestaan kertoo, mitä on tärkeää huomioida puusta rakennettaessa.

Toimittajana on Sanna Ala-Seppälä.

Radiohaastattelusta on saatavana valmiiksi editoidut, noin 3 ja 5 minuutin mittaiset jutut. Jutut ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa ja editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Lakean kanssa.


Huurteelta maailman energiatehokkuuden huippua Flamingon viihdekeskukseen

Huurre toimittaa vuodenvaihteessa Vantaan kehittyvällä Aviapoliksen alueella sijaitsevaan Viihdekeskus Flamingoon ainutlaatuisen tehokkaan, energiataloudellisen ja ympäristöystävällisen hiilidioksidipohjaisen lämmöntuottojärjestelmän.

Huurre toteuttaa Flamingon energiatehokkuushankkeen yhdessä talotekniikan ammattilaisen Assemblin Oy:n kanssa. Huurteen teknologian avulla energiatehokkuushankkeessa arvioidaan saavutettavan 35-40 prosentin vuotuiset säästöt viihdekeskuksen lämmitysenergiassa. Hankkeella pienennetään merkittävästi kiinteistön hiilijalanjälkeä.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman omistamaan kiinteistöön toimitettava Huurre ECO -järjestelmä on Suomen ensimmäinen tämän kokoluokan liikekiinteistön hiilidioksidijärjestelmä. Huurteen kahden lämmöntuottoyksikön teho on yhteensä noin 1000 kW. Yksiköt toimivat hiilidioksidilla, joka on ainoa kasvihuonepäästöjä rajoittavan uuden lainsäädännön mukainen myrkytön ja palamaton luonnonmukainen kylmäaine.

Huurteen järjestelmällä pystytään tuottamaan merkittävä osa kiinteistön käyttöön tarvittavasta lämmöstä kiinteistön ilmanvaihdon ja jätevesien lämpösisällön avulla. Huurre iTOP -olosuhdeautomaatiolla varmistetaan hiilidioksidijärjestelmän optimaalisen energiatehokas toiminta ja näin minimoidaan elinkaarikustannukset.

Lisätietoja Huurteella antaa Suomen maajohtaja Kari Reunanen, puh. 040 844 3366 ja Assemblinilla myyntipäällikkö Janne Aittola puh. 050 385 3347.

Huurre on kansainvälinen jäähdytysautomaatioratkaisuja tarjoava teknologia- ja palveluyritys. Ainutkertaisena asiakaslupauksenamme on kylmäketjun ja sen energiakulutuksen optimointi Huurre iTOP -ohjauspalveluvalikoimamme ja edistyksellisten CO2-järjestelmiemme avulla. Lisäksi tarjoamme asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä kylmätiloja sekä huolto- ja korjauspalveluja.

Huoltoverkostomme on valtakunnallinen, Huurteella on 15 toimipistettä Suomessa. Huurre työllistää tänä päivänä noin 650 työntekijää viidessä eri maassa, ja sen liikevaihto on 170 miljoonaa dollaria.


Kotien ylläpidossa parannettavaa: Porin asuntomessuilla hoidettavuudeltaan paras: Wienerbergerin JokiDuo B  

Parhaimmillaan koti tukee asukkaidensa arjen sujuvuutta ja pitää kiinteistön käyttö- ja elinkaarikustannukset kohtuullisella tasolla sekä säilyttää kodin rahallisen arvon. Hoidettavuutta edistävät suunnitteluratkaisut ovat monessa suhteessa avain huolettomaan asumiseen. Suunnitteluratkaisujen tulisikin esteettisten näkökohtien ohella täyttää toimivan ylläpidon edellytykset. Asukkaat eivät silti edelleenkään tunnista riittävässä määrin rakennetun omaisuutensa ylläpidon merkitystä ja sen vaikutusta kodin rahalliseen arvoon.

Hyvin suunniteltu ja toimiva koti tarjoaa asukkailleen turvallisen ja terveellisen sisäympäristön ilman, että sen ylläpito, hoito, huolto ja puhtaanapito kuormittavat arkea tai vapaa-aikaa kohtuuttomasti. Kodin arvon säilyminen mitataan konkreettisesti viimeistään kodin myynnin yhteydessä. Hyvin hoidetun tai hoidettavan kodin arvo voi tällöin olla jopa 10–15 % suurempi.

Puhtaustiedon asiantuntijaraati on vuodesta 2011 lähtien valinnut Asuntomessutalojen joukosta hoidettavuudeltaan parhaan. Tässä valinnassa huomiota kiinnitetään ylläpitoratkaisuihin ja arjen toimivuuteen, terveellisyyteen ja helppouteen eli tilojen ja kiinteistön hoidettavuuteen pitkällä tähtäimellä. Hyvän hoidettavuuden elementteihin kuuluvat mm.

  • Toimiva sisäänkäynti: kunnon katos, hiekan pysäytys (ritilä/matotus) ja kulkuväylän laatoitus
  • Sisätilojen pintojen materiaalivalinnat, lattioiden samantasoisuus, kynnyksettömyys ja umpiportaat
  • Kodin huoltokoneille ja -välineistölle riittävä ja sijainniltaan keskeinen tila
  • Pintamateriaalien valinnat toimivuuden, huollettavuuden, värin ja turvallisuuden suhteen
  • Helppohoitoiset ja puhdistettavat tekstiilipinnat, kalusteet ja kalusteiden seinäkiinnitykset
  • Ikkuna ja lasipintojen puhdistettavuus ja tavoitettavuus
  • Riittävät ja sijainniltaan optimaaliset säilytystilat eri tavararyhmille

Suunnitteluratkaisut jäävät tänä päivänä liikaa muiden päätettäväksi. Pientalorakennuttajia sitovat paitsi rakennusviranomaisten ja rakentajien ohjeet, mutta samalla he nojaavat yhä enemmän suunnittelijoiden mielipiteisiin tai ovat valmistalotehtaiden ohjeiden varassa. Omat hyvätkin ratkaisut jäävät tällöin taustalle, joka on sääli.

Asukkaiden kannattaa pohtia suunnitteluvaiheessa, miten paljon tilaa oikeasti tarvitaan, miten muunneltavuus onnistuu muutamien vuosien päästä ja miten kiinteiden kalusteiden ja niiden materiaalien valintaan voi vaikuttaa. Liian moni asia on paketoitu nippuun, josta poikkeaminen nostaa lisäkustannukset kohtuuttomiksi.

Ammattiosaaminen ja kokemus näkyvät suunnittelussa

Tämän vuoden hoidettavuudeltaan parhaaksi taloksi Porissa valittiin näyttelykohde nro 22 B, Wienerbergerin JokiDuo.

JokiDuo koostuu kahdesta huoneistoalaltaan 130 m2 kokoisesta talosta, jossa talojen väliin jää suojaisa terassi, autokatos ja varastotila. Talon molemmissa kerroksissa on näyttävät, isot ikkunat jokirantaan sekä liukuovien kautta kulku terassipihalle sekä avaralle parvekkeelle.  Ulko-oleskelutiloja suojaavat lasitukset, jotka jatkavat tilojen käyttöaikaa kesäkuukausien yli. Koti B toimii myös osin työpaikkana, joka on huomioitu suunnittelussa.

Tässä kodissa on pyritty tilaratkaisuihin, joissa arjen rutiinit hoituvat mahdollisimman vaivattomasti, liikaa aikaa viemättä. Sisustuksen tavoitteena on pyritty saamaan ajaton kokonaisuus, jossa yhtenäisyys jatkuu läpi talon. Raadin huomio kiinnittyi erityisesti tilaratkaisuihin materiaalivalintoineen, joka näkyy keskeisten toiminnallisten tilojen suunnittelussa mm. keittiössä, pesutiloissa ja eteisessä: keskuspölynimuri antaa myös helppoutta tilojen ylläpitoon, wc-istuimet ja pesutilojen kaapistot on kiinnitetty suoraan seinään, saunan lauteet ovat siirrettäviä, olohuoneen ikkunat avautuvat helposti, takkaan huomioitu puiden säilytyspaikka tuo helppoutta tulisijan käyttöön ja harrastuksiin tarvittava tila ja siihen liittyvät varusteet on huomioitu alakerran tiloissa kätevästi.

Messukodissa on myös panostettu talo- ja tietotekniikkaan, joka antaa toiminnallisia mahdollisuuksia hoitaa turvallisuuteen, asumiseen ja ylläpitoon liittyviä ratkaisuja etäyhteydellä.

Lisätietoja: Marjatta Lausjärvi, puh 0400 688816

puhtaustieto@puhtaus.fi, www.puhtaus.fi

 


Suomi siirtyy ympäristöystävälliseen jäähallitekniikkaan

Useita suomalaisia jäähalleja odottaa lähitulevaisuudessa jäähdytyslaitteiston modernisointi. Teknologian valinnassa energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys ovat tärkeimpiä kriteerejä, ja siksi hiilidioksidi jäähallien kylmäaineena valtaa alaa myös Suomessa.

Luonnonmukainen ja erittäin energiatehokas hiilidioksidipohjainen jäähdytystekniikka yleistyy myös Suomen jäähalleissa: Kolarin kunta ilmoitti valinneensa jäähallinsa uusimiseen hiilidioksidin. Myös useissa muissa tulevissa hankkeissa (mm. Äänekosken uusi halli) CO2-teknologiaa suunnitellaan käytettäväksi sekä jäähdytyksen että lämmöntuoton lähteenä. 

Hiilidioksidi jäähdyttää turvallisesti, tehokkaasti ja ekologisesti
Hiilidioksidin ympäristöystävällisyys kylmäaineena perustuu siihen, että se puristetaan teollisuuden kierrätetyistä kaasuista. Järjestelmä ei tuota uutta hiilidioksidia kuten perinteiset synteettiset ns. F-kaasut. Hiilidioksidi ei myöskään ole tähän asti paljon käytetyn ammoniakin tavoin myrkyllistä. Ammoniakki kylmäaineena voi johtaa vuototilanteissa laajojenkin alueiden evakuointeihin.

Maailman johtava hiilidioksiditeknologian kehittäjä suomalainen Huurre uskoo, että suurin osa tulevaisuuden jäähalleista toteutetaan CO2:lla. ”On merkittävä asia Suomelle, että myrkyttömän ja äärimmäisen energiatehokkaan hiilidioksiditeknologian esiinmarssi on vihdoin alkanut täälläkin - Ruotsissa jäähalleja on jo pitkään toteutettu hiilidioksidilla” kertoo Huurteen Suomen maajohtaja Kari Reunanen.

Tervetuloa energiatehokas jäähalli -tilaisuuteen syyskuussa
Huurre on toteuttanut pohjoismaisista CO2-pohjaisista jäähalleista noin 50%. Järjestämme erityisesti jäähalleille suunnatun käytännönläheisen teknologiakoulutuksen yhdessä Granlund Oy:n ja ST1 Lähienergia Oy:n kanssa syyskuussa Kuopiossa. Median edustajat ovat tervetulleita mukaan!

Lisätietoja seminaarista osoitteessa http://huurrefinland.fi/energiatehokas-jaahalli.

Lisätietoja koulutuksesta ja CO2-ratkaisuista: irina.brax@huurre.com.

Huurre on kansainvälinen jäähdytysautomaatio- ja lämmöntuottoratkaisuja tarjoava teknologia- ja palveluyritys. Ainutkertaisena asiakaslupauksenamme on kylmäketjun ja sen energiakulutuksen optimointi Huurre iTOP -ohjausratkaisujen ja edistyksellisten ECO CO2-järjestelmiemme avulla. Lisäksi tarjoamme asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä kylmätiloja sekä huolto- ja korjauspalveluja.


Huurteelta käänteentekevä teknologiaratkaisu kustannustehokkaaseen sähkön tuotantoon kysyntää tasaamalla

Huurre, Fortum, S-Voima ja Etelä-Karjalan Osuuskauppa sopivat vuoden alussa Huurteen automaatioteknologiaan perustuvan energian kysyntäjoustoratkaisun kehittämisestä. Ensimmäisenä käyttökohteena on Etelä-Karjalan Osuuskaupan Imatran Prisma, josta kerätään kokemuksia seuraavia vaiheita varten.

Energiatuotannon hajautuessa kysynnän tasaamisella voidaan parantaa sähköjärjestelmän luotettavuutta sekä pienentää kustannuksia.
Fortumin Spring-hanke on kehittänyt virtuaaliakkukonseptia, jossa kapasiteettia säädetään joustavasti kantaverkon tasapainon ylläpitämiseksi. Fortum on valinnut Huurteen tarvittavan kysyntäjoustoautomaation ja tasapainottavina kulutuselementteinä toimivien jäähdytys- ja lämmöntuottoratkaisujen teknologiakumppaniksi.

Huurre on kehittänyt älykkään iTOP-sovelluksen sähköverkon kysyntäjouston automaattiseen hallintaan. Ainutlaatuinen innovaatio ohjaa tekoälyn avulla sähkön käyttöä sopivampiin ajankohtiin elintarviketurvallisuudesta tinkimättä.

”Huurteen teknologiakeskuksessa kehitetyllä Huurre iTOP -ohjaustekniikalla edistämme uudistuvan energian integrointia energia- ja ilmastostrategian mukaisesti ja autamme Suomea menestymään globaalissa energiamurroksessa,” kertoo Huurteen jäähdytys- ja lämmöntuottoautomaatioyksikön myyntijohtaja Janne Mäntynen.

"Erilaiset jäähdytys- ja lämmitysratkaisut kuluttavat globaalisti huomattavia määriä energiaa. Huurteen iTOP-järjestelmä mahdollistaa niiden skaalautuvan liittämisen meidän jatkuvasti kasvavaan virtuaaliakkuumme," kertoo kehityspäällikkö Ilari Alaperä Fortumilta.

”Kysyntäjousto on yksi kustannustehokkaimmista tavoista vähentää sekä hiilidioksidipäästöjämme että luoda säädettävyyttä koko sähköjärjestelmään. Nyt kokeilemallamme ratkaisulla ei ole vaikutusta toimipaikan olosuhteisiin,” kertoo Etelä-Karjalan Osuuskaupan kiinteistöpäällikkö Mikko Härkönen.

Lisätietoja Huurteella antaa Janne Mäntynen puh. 050 373 5453, Fortumilla Ilari Alaperä puh. 040 688 5559 ja S-ryhmässä Mikko Halonen puh. 010 76 82064.

Huurre on kansainvälinen jäähdytysautomaatio- ja lämmöntuottoratkaisuja tarjoava teknologia- ja palveluyritys. Ainutkertaisena asiakaslupauksenamme on kylmäketjun ja sen energiakulutuksen optimointi Huurre iTOP -ohjausratkaisujen ja edistyksellisten ECO CO2-järjestelmiemme avulla. Lisäksi tarjoamme asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä kylmätiloja sekä huolto- ja korjauspalveluja.


Artikkeli: Yhä useampi suorittaa opintoja etänä – etäopiskelutiloja rakennetaan nyt opiskelija-asuntoihin

Opiskelukulttuuri on murroksessa, ja myös opiskelija-asuntojen tarjoajat ovat havainneet tämän. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas aikoo ensi vuonna muuttaa kiinteistöjen kerhohuoneita opiskelukäyttöön. Kehitys on osa laajempaa ilmiötä: asumisen palvelut halutaan omalta kiinteistöltä, jotta arjesta tulisi mahdollisimman sujuvaa.

Työelämän kenties nopeimmin kasvava trendi on etätyöskentely. Nykyään myös opiskelijat voivat opiskella missä vain ja milloin tahansa. Verkko- ja etäopintojen suosio kasvaa, ja esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjoaa jo yli sata verkkokurssia.

”Kun kirjaston kirjatkin löytyvät sähköisinä versioina, läsnäolo oppilaitoksissa vähenee entisestään”, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin innovaatio- ja brändijohtaja Tommi Ora kertoo.

Mahdollisuus etäopintoihin helpottaa opiskelijoiden arkea ja auttaa heitä suoriutumaan opinnoistaan nopeammin.

Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole kotia, jossa olisi ihanteellinen opiskeluympäristö.

”Opiskelijat saattavat asua useamman kaverin kanssa, jolloin ympäristön hälinä häiritsee. Toisilla taas saattaa olla niin pieni koti, ettei sinne mahdu kunnollista opiskelutilaa. Osa haluaa pitää kodin rauhoittumisen paikkana, jossa ei ole painetta opiskella”, Ora sanoo.

Hoas alkaakin hyödyntää kerhohuoneitaan ensi vuodesta lähtien opiskelutiloina. Tällä hetkellä huoneet ovat noin 80 prosenttia ajasta tyhjillään, ja niitä käytetään vain iltaisin.

120-neliöiseen kerhohuoneeseen tilat luokkahuoneelliselle opiskelijoita

Hoasin kerhohuoneet ovat keskimäärin noin 50-neliöisiä, mutta suurimmat ovat yli sadan neliön tiloja. Niihin mahtuu kymmeniä opiskelijoita, eli saman verran kuin luokkahuoneeseen. Isommista Hoasin kohteista löytyy myös useampia kerhohuoneita.

Tilat muokataan opiskeluun sopivaksi opiskelijoiden kanssa. Jatkossa Hoasin asukkaat saavat itse päättää, miten kerhohuoneet rauhoitetaan päivän ajaksi hiljaisiksi luku- ja työskentelytiloiksi.

”Huoneista voidaan tehdä muuntautuvien tilaratkaisujen, kuten sermien avulla esimerkiksi pienempiä tiloja, tai sitten koko tila voidaan pitää yhtenäisenä”, Ora sanoo.

1970-luvulla riittivät katto ja seinät, nyt opiskelijat toivovat laajasti palveluita

Opiskelijoiden toiveet ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Ora kertoo, että vielä 1970-luvun opiskelijalle riitti, että hän sai katon päänsä päälle ja ympärilleen neljä seinää.

Nykyään opiskelija-asumista koskevat samat vaatimukset kuin muitakin vuokra-asuntoja.

”Ensin opiskelijat alkoivat kiinnittää huomiota sijaintiin. 2000-luvulla taas keskityttiin asunnon kuntoon ja materiaaleihin. Viimeisin trendi ovat palvelut”, Ora selventää.

Oran mukaan esimerkiksi ilmainen verkkoyhteys on opiskelijoille enää vain pikkujuttu. Tärkeämpää ovat esimerkiksi kätevät varausjärjestelmät, kuten saunan tai pesulavuoron varaaminen suoraan sovelluksen avulla.

Viimeisin Hoasin asukkailleen tarjoama palvelu on kiinteistöihin asennettavat postin pakettiautomaatit.

”Opiskelijat voivat tilata omalle kiinteistölleen verkkokauppaostoksia ja jopa ruokaostoksia. Tavoitteemme on, että yhä useampia peruspalveluja saisi omasta asuintalosta”, Ora sanoo.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Tarhio, p. 0400 800 255, matti.tarhio[at]hoas.fi

Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä yli 9 200 kpl ja asukkaita noin 18 000. www.hoas.fi