Tee jouluostokset turvallisesti myös verkossa – erotatko oikean CE-merkin väärennetystä?

Yhä useamman joululahjalistaan kuuluu elektroniikkaa, ja monet ostavat lahjat ulkomaisista verkkokaupoista. Ulkomaisiin verkkokauppoihin käytettiin viime vuonna lähes kaksi miljardia euroa*. Etenkin EU:n ulkopuolelta hankittujen tuotteiden turvallisuudessa on kuitenkin puutteita – ladattavassa lasten sähköautossa voi olla tulipalo- ja sähköiskuriski.

Tänäkin jouluna suosituimpia lahjatoiveita ovat sähköllä toimivat laitteet. Suomalaiset ostavat jopa 40 prosenttia verkkokauppaostoksistaan ulkomailta. Moni Euroopan ulkopuolelta ostettu tuote voi kuitenkin olla toimimaton suomalaisessa sähköverkossa, tai se voi olla jopa vaarallinen.

Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos kertoo, että kuluttajan kannattaa aina varmistaa, että tuotteessa on CE-merkki.

”CE-merkki on valmistajan vakuutus siitä, että laite täyttää kaikki eurooppalaiset vaatimukset”, Lindroos kertoo.

Jotkut valmistajat ovat harhaanjohtaneet kuluttajia väärennetyllä Chinese Export -merkillä, joka muistuttaa eurooppalaista CE-tunnistetta. Lindroos neuvoo, että oikeanlaisen CE-merkin voi tarkistaa esimerkiksi verkosta.

”Väärennös näyttää yllättävän samalta, mutta siinä ei ole minkäännäköisiä takeita siitä, että laite täyttäisi muun muassa turvallisuusvaatimuksia”, Lindroos sanoo.

Varmista oikea jännite ja pistotulppa

Verkkoshoppailijan on hyvä varmistaa, että ulkomailta tilattu laite soveltuu käyttöön Suomessa. Jännitteen täytyy olla sama kuin Suomen sähköverkossa, tai muuten laitteeseen tarvitsee erillisen muuntajan.

”Suomen jännite on 230V, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on käytössä 110 voltin jännite. On erittäin vaarallista kytkeä laite korkeamman jännitteen verkkoon. Laite voi tuhoutua ja jopa syttyä tuleen.”

Myös pistotulpissa on eroa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa ja Ranskassa on erilaiset pistotulpat.

Lindroosin mukaan sähkölaitteiden suurimmat turvallisuusriskit ovat tulipalot ja sähköiskut. Esimerkiksi jouluvaloissa voi olla halvalla valmistettu muuntaja, jossa on huonot eristykset. Jos 230 voltin jännite lyö muuntajasta läpi ja siirtyy valoihin, niistä voi saada sähköiskun.

Tulipalon aiheuttaa useimmiten liikaa lämpiävä laite.

”Myös laitteet, joita ei liitetä suoraan sähköverkkoon, voivat syttyä tuleen. Usein syynä ovat vialliset lithium-akut”, Lindroos sanoo.

Jos laite pitää ääntä, lämpenee tai savuttaa, irrota se heti latauksesta

Jouluaattona paketista avattujen sähkölaitteiden toimintaa on hyvä tarkkailla aluksi. Lindroos ohjeistaa, että laitetta ei kannata jättää valvomatta kiinni sähköverkkoon.

Ensimmäinen lataus on hyvä tehdä valvotusti esimerkiksi seuraavana aamuna.

”Jos laite lämpenee, siitä nousee savua tai se pitää erikoista ääntä, se on syytä poistaa latauksesta ja selvittää, missä on vika.”

Lindroos myös ohjeistaa, että kannattaa aina varmistaa, että kotona on toimiva palohälytin.

Fakta: Sähkölaitteissa menevät rikki muuntajat ja laturit

  • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes poistaa markkinoilta vuosittain yli sata vaarallista sähkölaitetta.
  • Eniten puutteita on ollut led-valaisimissa, verkkoliitäntälaitteissa, eli muuntajissa ja latureissa.
  • Tukes suositteleekin, että kuluttajan kannatta aina tarkistaa pakkauksen käyttö-, asennus- ja huolto-ohjeet sekä vastuutahon yhteystiedot.

Katso tästä linkistä aidon ja väärennetyn CE-merkin erot: https://blog.asiaqualityfocus.com/official-ce-logo-and-fake-laboratory-ce-certificate/

*Lähde: Selvitys perustuu Kaupan liiton teettämään tutkimukseen vuoden 2016 verkko-ostoksista. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2 079 kuluttajaa. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS:n vastaajapaneelissa. Tutkimus julkaistiin 15.3.2017.

Lisätietoja:
Sirpa Aula
Viestintäpäällikkö
Vattenfall
puh. 040 518 6049
sirpa.aula@vattenfall.com

Vattenfall on yksi Suomen suurimmista valtakunnallisista sähkönmyyjistä. Vattenfall tarjoaa myös erilaisia energiafiksuja tuotteita sekä jakaa neuvoja ja tietoa energiatehokkaaseen elämään. Vattenfall edistää kestävää kehitystä yhdessä kuluttajien kanssa. www.vattenfall.fi

 


Raideliikenne luo maankäyttöä

Pro Rautatie ry ja MAL-verkosto järjestivät 29,11 Tampereella seminaarin ”Raideliikenne luo maankäyttöä.  Raideliikenteen merkitys keskusten välisenä yhdistäjänä ja seudullisena runkoyhteytenä on kasvanut.  Samalla se avaa maankäytön uusia mahdollisuuksia ja kaavoituksen keskittyessä ratojen vaikutusalueelle avautuu rakentamiselle mahdollisuuksia tuottaa asumisen ja yritystoiminnan tiloja. Toteutuvat raideliikenneyhteydet lisäävät myös lähialueen kiinteistöjen arvoa, joka voisi avata uusia mahdollisuuksia raideliikenteen kehittämisen rahoitukselle.

Tampereen kaupungin tervehdyksessä apulaispormestari Aleksi Jäntti kertoi miten raideliikenne mahdollistaa Tampereella tehokkaan maankäytön ja ohjaa myös kaupungin kasvun suuntaa tulevaisuudessa. Asemakeskuksen ja asemanseudun kehittyminen luo liikenteen keskuksen, joka yhdistää eri liikennemuodot – juna, lentorata, raitiotie, bussit, kaupunkipyörät jne...

Allianssimallilla toteutettavan raitiotien 1. vaihe Hervanta – Pyynikintori valmistuu 2021. Lentävänniemeen johtavan 2. vaiheen rakentamispäätös tehtäneen tämän valtuustokauden aikana. Se tukee myös Lielahden alueen kehittämistä (Hiedanranta).  Raitiotien 3. vaihe on vielä auki.  Se avaa yhteyden Pirkkalaan, Kangasalle tai Ylöjärvelle.  Suunta ratkaistaan jatkoselvityksissä.

Valtion MAL-työssä liikenteen päästöjen vähentäminen 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä on keskeinen tavoite.  Raideliikenteen kehittäminen on yksi merkittävistä keinoista.  Lakimuutoksen ansiosta liikenne- ja viestintäministeriön ohella myös maakunnat voivat tulevaisuudessa kilpailuttaa ja ostaa raideliikennettä. Maantielakiluonnos sisältää myös pitkäjänteisen 10 – 12 v liikennejärjestelmäsuunnittelun aloittamisen.  Myös pääyhteydet kattavaa runkoverkkopäätöstä valmistellaan parhaillaan ministeriössä.

Olemassa olevista liikenneverkoista pyritään saamaan kaikki mahdollinen irti.  Suunnittelulla ja sopimuksilla pyritään edistämään tätä.  MAL-sopimukset kuntien kanssa linjaavat ja yhdistävät myös valtion osapuolten toimintaa.  Yhteisten tavoitteiden pohjalta MAL-sopimuksissa kirjataan konkreettiset lähivuosien toimenpiteet.

Raideliikenne keskittää maankäyttöä ja avaa mahdollisuudet vahvojen keskusten kehittymiselle.  Suomen kasvukäytävä – Helsinki – Hämeenlinna – Tampere – Seinäjoki tukeutuu vahvasti raideliikenteeseen.  Kasvukäytävä on rakenteellinen perusta maakuntien keskusseutujen kehittyminen edellyttää junaliikenteen kehittämistä.  Maakunnat käytävän varrella ovat erilaisia ja niiden ratkaisut maankäytön osalta perustuvat omiin tarpeisiin ja kasvumahdollisuuksiin.

Konkreettiset esimerkit Tampereen, Lempäälän, Seinäjoen ja Mänttä-Vilppulan asemakeskusten ja asemanseutujen kehittämisestä osoittavat miten vahvasti raideliikenne vaikuttaa kaupunkien kehittymiseen.  Rakentajien näkökulmasta raideliikenteen kehittyminen tuo mukanaan paranevan tonttitarjonnan ja mahdollisuuden kohtuuhintaiseen asumiseen ja yritysten tilakehitykseen.

Lisätietoja

http://www.mal-verkosto.fi/ajankohtaista/257/raideliikenne_luo_maankayttoa_-_seminaari_tampereella_29_11_2017
Tuula Petäkoski-Hult, Pro Rautatien puheenjohtaja, tuula.petakoski-hult@lempaala.fi

 

Seuraavien esitysten kalvosarjat löytyvät  osoitteesta:
http://www.mal-verkosto.fi/tilaisuudet/raideliikenne_luo_maankayttoa_seminaari_29.11.2017_tampereella

Avaus, Tuula Petäkoski-Hult, Pro Rautatie ry. puheenjohtaja

Tampereen kaupungin tervehdys, apulaispormestari Aleksi Jäntti

Raideliikenne mahdollistaa Tampereella tehokkaan maankäytön ja ohjaa myös kaupungin kasvun suuntaa tulevaisuudessa.  Pääradan 3. ja 4. lisäraide ovat tärkeitä junaliikenteen kehittyessä sekä kauko- että lähijunaliikenteessä. Tampereen Keski-Euroopan yhteydet paranisivat myös Helsinki-Tallinna tunnelin toteutuessa.  Asemakeskuksen ja asemanseudun kehittyminen luo liikenteen keskuksen, joka yhdistää eri liikennemuodot – juna, lentorata, raitiotie, bussit, kaupunkipyörät jne..  Sinne sijoittuu myös Areena ja runsaasti uutta asumista sekä yritystiloja. Järjestelyratapihan mahdollinen siirto avaa lisää maankäyttömahdollisuuksia keskustaan lähelle asemakeskusta.  Tavarajunaliikenteen siirto läntiselle ratayhteydelle lisää henkilöliikenteen kapasiteettia keskustassa.
Allianssimallilla toteutettavan raitiotien 1. vaihe Hervanta – Pyynikintori valmistuu 2021. Lentävänniemeen johtavan 2. vaiheen rakentamispäätös tehtäneen tämän valtuustokauden aikana. Se tukee myös Lielahden alueen kehittämistä (Hiedanranta).  Raitiotien 3. vaihe on vielä auki.  Se avaa yhteyden Pirkkalaan, Kangasalle tai Ylöjärvelle.  Suunta ratkaistaan jatkoselvityksissä.

Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä liikenneneuvos Mervi Karhula, liikenne- ja viestintäministeriö

Maakuntakaavoitus ja kasvukäytäväyhteistyö kaupunkien välisessä raideliikenteessa,  suunnittelujohtaja Heikki Pusa, Hämeen liitto

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa - Pirkanmaa kaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto

Asemanseutu kasvun ja kaupunkikehityksen keskuksena (á 10 min)

Tampereen asemakeskus-hanke, hankepäällikkö Veikko Vänskä
Lempäälän kuntakeskus hankepäällikkö Lari Laakso
Mänttä-Vilppulan uusi liikenteen solmupiste, tekn. johtaja Hannu Kemppainen, toimitusjohtaja Otto Huttunen
Seinäjoen asemanseutu, kaavoitusjohtaja Martti Norja

Raideliikenne rakentamismahdollisuuksien kehittäjänä Rakennusliikkeen näkökulma, Juha Metsälä,  Pohjola Rakennus Group Oy

Sopimuksin ja tutkimuksella eteenpäin:
Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MAL-sopimusmenettelyä seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu
Transit oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus,  
Tutkija Christoffer Weckström, Aalto yliopisto

Seminaarin päätössanat puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult


Artikkeli: Sähkön hinta pienessä nousussa – näin varaudut lämmityskauteen

Yhtenä syynä hinnan nousuun on talouskasvu, joka nostaa esimerkiksi polttoaineiden ja hiilen hintoja. Ajoittain korkeisiin pörssihintoihin on taas vaikuttanut esimerkiksi ydinvoimaloiden huollot, jotka ovat laskeneet ydinvoiman tuotantoa jopa kymmeniä prosentteja.

Kuluvana syksynä sähkön sopimushinnat ovat olleet hienoisessa nousussa. Vattenfallin toimitusjohtaja Elina Kivioja kertoo, että etenkin polttoaineiden hintojen nousu näkyy suoraan sähkön hinnassa.

”Sekä hiilen että päästöoikeuksien hinta on noussut viime kuukausien aikana. Seurauksena johdannaissopimusten hintoihin on tullut korotuksia, jotka ovat vaikuttaneet esimerkiksi määräaikaisten sopimusten hintaan”, hän sanoo.

Talouden lisäksi myös sääoloilla on vaikutusta sähkön hintaan. Runsaat sateet ja tuulinen sää lisäävät tarjontaa. Toisaalta pörssihinnat ovat olleet Suomessa ajoittain korkealla, sillä ydinvoimalahuollot ovat laskeneet ydinvoiman tuotantoa, jolloin tarjontaa on ollut vähemmän.

”Tuotantokapasiteetti on syksyn aikana ollut jopa kymmeniä prosentteja tavallista pienempi”, Kivioja sanoo.

Sähkömarkkinoilla yhä enemmän uusiutuvaa energiaa – käyttöön tarvitaan joustoa

Sähkömarkkinoilla on käynnistymässä muutos, kun siirrytään uusiutuvaan energiaan. Aikaisemmin tuotantoa on säädetty sen mukaan, paljonko sähköä on tarvittu. Kohta se ei ole enää mahdollista.

”Hiilivoimaa korvataan uusiutuvalla energialla, kuten aurinko- ja tuulivoimalla. Niiden tuotantomäärä vaihtelee, ja vaihtelu aiheuttaa sähkön säädön tarvetta”, Kivioja kertoo.

Tulevaisuudessa sähkön käyttöä pitää ajoittaa yhä tarkemmin tuuli- ja aurinko-olosuhteiden mukaan. Ilmiötä kutsutaan kysyntäjoustoksi, kun sähkön käyttöä siirretään niille hetkille, jolloin tuotantoa on paljon ja sähkö on halpaa.

”Kysyntäjousto on siis sähkön käytön ajoittumista”, Kivioja tiivistää.

Vaikuta itse sähkölaskuusi

Sähkölaskuun voi vaikuttaa itse. Sähköyhtiö on mahdollista kilpailuttaa ja valita sähkön tuotantomuoto.

Jos sähkölaskuun haluaa ennustettavuutta, määräaikainen sähkösopimus on hyvä vaihtoehto.

”Tällöin välttyy pörssihintojen heilahtelulta. Toisaalta jos sähkön käyttö painottuu illan tai yön tunneille, tai jos pystyy säätelemään sähkön käyttöä, kannattaa valita pörssisähkö. Silloin sähköstä maksaa markkinahinnan mukaan”, Kivioja sanoo.

Hän muistuttaa, että sähkön ostamisen lisäksi sähkölaskuun vaikuttavat sähkön siirtomaksut ja verot.

Vinkit lämmityskauteen varautumiseen:

  • Käy kotona läpi kohteet, joista karkaa lämpö kesän jäljiltä: muista sulkea tiiviisti moninkertaisten ikkunoiden lasit, varmista tiivisteiden kunto ja aseta ilmanvaihtokone talviasentoon.
  • Jos on mahdollista, aloita lämmitys pelkän ilmalämpöpumpun varassa. Vasta, kun sen teho ei enää riitä, kytke sähköpattereita päälle.
  • Sähkölämmittäjän kannattaa varoa kuormitusta tulevien pakkasten aikaan ja esimerkiksi välttää sähkösaunan lämmitystä.


Lisätietoja:

Sirpa Aula
Viestintäpäällikkö
Vattenfall
puh. 040 518 6049
sirpa.aula@vattenfall.com
Vattenfall on yksi Suomen suurimmista valtakunnallisista sähkönmyyjistä. Vattenfall tarjoaa myös erilaisia energiafiksuja tuotteita sekä jakaa neuvoja ja tietoa energiatehokkaaseen elämään. Vattenfall edistää kestävää kehitystä yhdessä kuluttajien kanssa. www.vattenfall.fi

 


”Muovin poltto on luonnonvarojen tuhlausta”, sanoo kiertotalouden asiantuntija

Jätteenpoltto on lisääntynyt Suomessa viime vuosina rajusti, ja jätettä poltetaan satoja tonneja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitetta enemmän. Kierrätystavoitteet sen sijaan eivät täyty, ja jätteenpoltto on syönyt kierrätykseen päätyviä raaka-aineita.

Jätehierarkia eli etusijajärjestys määrää, että jätteen syntymistä pitäisi pyrkiä välttämään ja jos jätettä syntyy, tulisi se pyrkiä käyttämään uudelleen. Jos kumpikaan näistä ei ole mahdollinen ratkaisu, tulee jäte ensisijaisesti kierrättää ja vasta toissijaisesti hyödyntää energiana. Kaatopaikka on viimeinen vaihtoehto ja jäte tulisi viedä sinne vasta, kun sen hyödyntäminen ei tuota taloudellisia säästöjä tai ole teknisesti mahdollista.

– Etusijajärjestyksen suhteen meillä suomalaisilla on vielä paljon tehtävää, kertoo kiertotalouteen erikoistuneen Remeon kehityspäällikkö Eeva Perälä. – Jätelaki ohjaa kohti parempaa lajittelua, mutta sekajätteen polttamiseen liittyy vielä paljon ongelmia. Polttamisen yleistyminen on vähentänyt kierrättämistä, vaikka lähtökohtaisesti jätteistä pitää pyrkiä ottamaan talteen mahdollisimman paljon arvokkaita raaka-aineita, jotta pystymme säästämään luonnonvaroja, Perälä toteaa.

Muovin poltto ei ole kestävä ratkaisu

Erityisen huolissaan Perälä on muovin poltosta.

– Me tarjoamme asiakkaillemme kirkkaan kalvomuovin erilliskeräystä. Muovia varten on saatavilla tuottajayhteisö Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n muovinkeräyspisteitä, mutta ne saattavat olla kilometrien päässä asunnosta. Yksittäisen kuluttajan on siis usein kipitettävä melkoinen matka lajitellakseen muovinsa oikein.  Moni ajattelee, ettei muovin päätyminen poltettavaksi ole niin iso ongelma, sillä muovi palaa hyvin ja siitä saa melko hyvin energiaa. Tämä on kuitenkin täysin väärä lähtökohta: muovi on öljypohjaista, ja polttamalla muovia kajoamme luonnonvaroihin ja hukkaamme neitseellistä raaka-aineitta. Meidän tulisi pyrkiä uudelleenkäyttämään niin paljon muovia kuin mahdollista, jotta jätelain etusijajärjestys toteutuisi.

Perälä kertoo, että muovin kierrätyksen yleistyminen on mahdollista, jos ihmiset niin itse vaativat. Taloyhtiöihin on mahdollista ainakin pääkaupunkiseudulla järjestää pientä maksua vastaan muovinkeräys metallin, lasin, pahvin ja biojätteen viereen.

– Tämä ei ole vielä kovin yleistä ja edellyttää, että taloyhtiön asukkaat ovat melko valveutuneita. Muovinkeräyspiste ei kuitenkaan ole mikään mahdoton asia hankkia, ja esimerkiksi omassa taloyhtiössäni on sellainen, Perälä toteaa.

Kiertotalous tukee talouden elpymistä

Kiertotaloudella on positiivisia vaikutuksia sekä luontoon että talouteen.

– Kiertotaloudessa yhden roska on toisen aarre eri toimijoiden välillä, Perälä kuvaa. – Mitä enemmän saamme raaka-aineita kiertoon, sitä vähemmän meidän täytyy kajota luonnonvaroihin. Kiertotaloudessa raaka-aineita kierrätetään eri toimijoiden välillä, ja neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee, kun toimijat voivat hyötyä toistensa raaka-aineista.

Kiertotalouden omaksuminen luo työpaikkoja ja parantaa taloutta. Sitran arvion mukaan kiertotalouden täysmittainen omaksuminen loisi parhaimmillaan 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kiertotaloudella on mahdollisuus nostaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,7 miljardia euroa.

– Kiertotalous on ystävällisin ratkaisu sekä luonnolle että yritysten ja yhteiskunnan lompakolle, Perälä summaa.

Lisätietoja:

Taina Luoto
viestintäpäällikkö
tel. +358 (0)10 540 2209
taina.luoto@remeo.fi

Remeo

Remeo on ympäristöhuoltoalan yritys, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa huolehtii eilisen roskat huomisen raaka-aineeksi. Työllistämme noin 350 kierrätysalan ammattilaista ja liikevaihtomme vuonna 2016 oli noin 74 miljoonaa euroa. Erikoisajoneuvoja on noin 200.

Toimipisteitämme on Vantaalla, Riihimäellä, Tampereella, Heinolassa, Lahdessa, Porvoossa, Kotkassa, Turussa, Vaasassa, Uudessakaupungissa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Vihannissa ja Ylivieskassa.

Meillä on lisäksi yhdeksän kierrätys- ja hyötykäyttömateriaaleja vastaanottavaa laitosta ympäri Suomen. Laitoksilla kierrätetyt ja käsitellyt materiaalit toimitetaan tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn tai jalostukseen teollisuuden raaka-aineeksi.

 


Parkkisähkö Oy:ltä täydellinen ratkaisu sähköautojen lataukseen kiinteistöissä

Kuluneen vuoden aikana autoteollisuuden näkymät ovat mullistuneet voimakkaammin kuin sitä edeltävällä vuosikymmenellä yhteensä. Kaikki merkittävät autonvalmistajat ovat tuomassa markkinoille sähköautoja ja ladattavia hybridejä. Osa on jopa ilmoittanut lopettavansa pelkkiin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan tekniikan valmistamisen.

Useat valtiot ovat ilmoittaneet polttomoottoriautojen myynnin lopettamisesta seuraavien 10-15 vuoden aikana, viimeisimpinä Intia ja Kiina. Yhdessä eurooppalaisten kanssa ne muodostavat yli 2,5 miljardin ihmisen markkina-alueen.

Mikään ei siis estä sähköautoilun läpimurtoa. Viimeinen ratkaistava kysymys on ollut sähköisten ajoneuvojen lataaminen kerrostaloissa ja toimistoissa. Nyt tämäkin este on poistunut.

Sähköauto ladataan helpoiten siellä missä se on pysäköitynä pitkään - eli kotona ja työpaikalla. Latauspisteiden rakentaminen kiinteistöihin on kuitenkin ollut hankalaa, hidasta ja kallista, eikä ratkaisua ole löytynyt sen enempää autonvalmistajilta kuin sähköyhtiöiltäkään.

Parkkisähkö tuo palvelun, joka yhdistää sähköautoilijan, kiinteistön omistajan ja kiinteistöhuollon tarpeet saumattomaksi kokonaisuudeksi. Ratkaisun ytimessä on kaapeloinnin ja latauslaitteen erottaminen siten, että pitkän aikavälin kaapelointi-investointi pidetään erillään latauslaitteista, joiden teknologia kehittyy nopeasti ja joihin liittyvät tarpeet elävät. Pysäköintialue voidaan jo rakennusvaiheessa kaapeloida pikaliittimin, jolloin jokaiseen parkkiruutuun saadaan latausvalmius. Näin toteutettu sähköistys lisää pysäköintipaikan rakennuskustannuksia alle yhden prosentin verran. Latauslaitteita voidaan tuoda palveluna mihin tahansa ruutuun sitä mukaa kuin sähköautojen määrä lisääntyy.  Järjestelmä voidaan asentaa niin uudisrakennukseen kuin vanhaankin kiinteistöön, ja sen toteutuksessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa kaapelointia tai rakentaa uutta.

Järjestelmä mahdollistaa enimmillään 44 kW:n tehon, ja kaikille autopaikoille voidaan tuoda tarpeen mukaan joko tavallinen autolämmityskotelo tai 3,7 kW:n, 7,2 kW:n tai 22 kW:n tehoinen latauslaite. Latauslaitteen saa palveluna, ja laitetta voi vaihtaa tarpeen muuttuessa.

Ensimmäinen laaja uutta tekniikkaa käyttävä järjestelmä on asennettu Helsinkiin Keskinäisen työeläkeyhtiö Varman pääkonttoriin, missä latausvalmius tuotiin koko halliin. Palvelu on tarjolla kaikille kiinteistön vuokralaisille.

“Kyseessä on kuitenkin enemmän kuin vain yhden uuden tekniikan tuominen markkinoille. Esittelemme nyt kokonaan uuden teknologia-alustan, johon jokainen laitevalmistaja, operaattori ja autonvalmistaja voi tulla mukaan. Tämä on ikään kuin sähköautoilun USB, joka mahdollistaa yhteensopivuuden kaikkien eri valmistajien välillä”, toteaa Parkkisähkö Oy:n toimitusjohtaja Jiri Räsänen.

Parkkisähkö on vuonna 2014 perustettu suomalainen yhtiö, joka on erikoistunut sähköautojen latausratkaisuihin kiinteistöille. Yhtiö työllistää 20 henkilöä.

Yhteystiedot:
Jiri Räsänen, toimitusjohtaja, Parkkisähkö Oy, +358 45 601 3553
Heikki Suonsivu, hallituksen puheenjohtaja, Parkkisähkö Oy, +358 40 551 9679

Kuvat:

Parkkisähkö Oy

Kymmenet tuhannet opiskelevat väistötiloissa, vaikka oikean koulurakennuksen voi myös lainata

Koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat kurjistavat kuntien taloutta. Home vie kiinteistöjä remonttiin ennätysvauhtia, ja osa kouluista rakennetaan kokonaan uusiksi. Taloudellisin vaihtoehto olisi koulun lainaaminen.

Arviolta 50 000 lasta käy tänä syksynä kouluaan muualla kuin lähikoulussa. Monet kunnat pähkäilevät, kuinka kannattavaa on rakennuttaa homeisen kiinteistön tilalle uusi koulu tai vaihtoehtoisesti remontoida vanha.

Taloudellisesti mitattuna kumpikaan vaihtoehto ei ole fiksu: sen sijaan halvimmaksi tulee lainattavan koulun hankkiminen.

- Rakennuksissa, joiden käyttöaika on maksimissaan 20 vuotta, lainaaminen tulee aina halvemmaksi kuin korjaaminen, Euroopan suurimpia lainattavia rakennuksia valmistavan Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo sanoo.

Hän kertoo, että kunta voi sitoutua koulun lainaamiseen aluksi muutamaksi vuodeksi ja koulun tilannetta voi tarkastella vaikka vuosittain. Koulun kokoa voi myös tarvittaessa pienentää tai suurentaa, jos käytön tarve muuttuu.

- Esimerkiksi Lahteen valmistuu nyt syksyllä 6 000-neliöinen lainattava alakoulu. 600 oppilaan koulussa on myös eskari ja hammashoitola. Olemme alustavasti sopineet neljän vuoden laina-ajasta, jonka jälkeen kaupunki voi päättää, haluaako se pidentää vuokra-aikaa, Alastalo kertoo.

Yli kaksi miljoonaa neliötä väärässä paikassa

Suomessa ei ole puutetta koulutiloista. Alastalo arvioi, että maassa on yli kaksi miljoonaa neliötä liikaa koulutilaa, joka on vajaassa käytössä. Ongelmana on se, että koulujen sijainti ja oppilaiden asuinpaikka eivät kohtaa.

- Kellään ei ole kristallipalloa, josta voisi nähdä, miten oppilasmäärät kehittyvät kuntien sisällä tai niiden välillä. Kuntien kannattaa harkita tarkkaan, miten ne varautuvat oppilasmäärien muutokseen, Alastalo sanoo.

Tyhjillään olevien tilojen kustannukset ovat valtavat. Alastalo arvioi, että turhien koulutilojen ylläpitäminen maksaa kunnille 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Ruotsissa koulujen lainaamista pidetään joustavana

Rakennusten lainaaminen on tällä hetkellä Suomessa murroksessa. Ruotsissa uusia kiinteistöjä ei rakenneta niin paljon kuin Suomessa, jossa vielä totutellaan uudenlaiseen kiinteistömalliin.

- Jos on olemassa pienikin riski, että oppilasmäärät muuttuvat tai kiinteistön käyttötarkoitus muuttuu, koulun lainaaminen on aina parempi vaihtoehto kuin uudisrakentaminen, Alastalo kertoo.

Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin erilainen suhtautuminen rakennusten lainaamiseen liittyy kulttuurieroihin: Ruotsissa omistaminen ei ole itseisarvo, vaan kunnat arvostavat joustavuutta.

- Voidaan todeta, että Ruotsissa lainaaminen on jo geeneissä, Alastalo sanoo.

Elementtikoulua ei erota tavallisesta

  • Lainattavat rakennukset sopivat päiväkodeiksi tai kouluiksi.
  • Rakennukset valmistetaan elementeistä samalla konseptilla kuin valmistalot. Tyypillinen kokonaisuus on pysyvä rakennus, kuten liikuntatilat, joiden ympärille rakennetaan tarpeen mukaan erilaisia opetustiloja.
  • Lainattavat koulut täyttävät kaikki rakennusmääräykset. Koulun laina-aika on muutamasta vuodesta ylöspäin, ja rakennuksia voi muunnella tarpeen mukaan.
  • Kun kunta ei enää tarvitse lainarakennusta, se siirretään toiseen paikkaan.

Lisätietoja:

Ossi Alastalo
Toimitusjohtaja
puh. 0400 634 732
ossi.alastalo@parmaco.fi

Parmaco lainaa asiakkaiden tarpeiden mukaan muunneltavia oikeita rakennuksia – päiväkoteja, kouluja, hoivakoteja ja toimistotiloja. Palvelumme kattaa rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen sekä sen käytettävyyden laina-aikana. Lainaaminen on riskitön, joustava ja taloudellinen tapa huolehtia muuntuvista tilatarpeista.

Suomen pääkonttorimme sijaitsee Tampereella, Ruotsin pääpaikka on Tukholmassa. Tehtaamme sijaitsevat Leppävirralla ja Pyhäjoella. Koko organisaatiossa työskentelee 160 henkilöä. Parmaco.fi

 

 

 

 


Radiojuttu: Pidentävätkö home ja sisäilmaongelmat sinunkin lapsesi koulumatkaa?

Kuntamarkkinat alkavat huomenna (13.-14.9.2017) ja kuten tiedämme, kuntien kasvavana haasteena on palvelujen turvaaminen kuntalaisille. Yksi kestoteema on sisäilmaongelmat.

Arviolta 50 000 lasta käy tänä syksynä kouluaan muualla kuin lähikoulussa. Monet kunnat pähkäilevät, kuinka kannattavaa on rakennuttaa homeisen kiinteistön tilalle uusi koulu tai vaihtoehtoisesti remontoida vanha.

Taloudellisin vaihtoehto olisi kuitenkin koulurakennuksen lainaaminen. Tällöin huomioidaan pienet kuntalaiset ja säästetään pitkä penni. Rakennuksissa, joiden käyttöikä on maksimissaan 20 vuotta, lainaaminen tulee aina halvemmaksi kuin korjaaminen.

Yhdenkään kunnan ei kannata investoida rakennuksiin sellaisille paikoille, joissa niille ei ole käyttöä jatkossa. Kenellekään kunnissa ei ole kristallipalloa, jolla nähdä, miten oppilasmäärät kehittyvät kuntien sisällä tai niiden välillä.

Kuulemme haastattelussa myös Lahteen syyskuussa 2017 valmistuvasta 600 oppilaan koulusta hammashoitoloineen.

Haastattelijana on Leena Piirto.

Haastattelusta on editoitu noin 3 ja 5 minuutin pituiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Parmacon kanssa.

 

 

 


Taloudellisempaa aurinkosähköä - ensimmäinen takamittarointi asennuksen yhteydessä

Solarvoima Oy on asentanut aurinkovoimalan ja takamittaroinnin liikekiinteistöön Espoossa. Kytkentätapa mahdollistaa aurinkovoiman laajan hyödyntämisen kiinteistön eri osissa ja samalla kiinteistö-osakeyhtiöstä tulee sähkön jakelija. ‘Vuokralaisemme käyttävät merkittävän määrän sähköä. Näin toteutettuna aurinkovoimalasta saatiin huomattavasti suurempi ja kannattavampi, koska sähköä käytetään enemmän itse.’, kertoo KOY Ruskoksen toimitusjohtaja Kalle Öhman. Aurinkovoimala on taloudellisesti kannattava investointi, jos sillä pääosin korvataan verkosta ostettavaa energiaa.

'Takamittarointi on niin liikekiinteistössä kuin taloyhtiössäkin keskeinen menettely, jolla voidaan suurentaa taloudellisesti kannattavan voimalan kokoa. Uudiskohteissa kannattaisikin harkita, toteutetaanko jo rakennusvaiheessa takamittarointi ja otetaan itse aktiivisempi rooli energiaverkon hallintaan tonttikokonaisuuden sisällä’, kannustaa Solarvoiman aurinkosähköasiantuntija Janne Käpylehto.

Sinikalliossa Espoossa sijaitseva voimala on nimellisteholtaan 23,5 kilowattia ja sen arvioitu vuosituotanto on noin 20 megawattituntia, vastaten lähes kymmenen kerrostalohuoneiston vuosittaista sähkönkulutusta.

Vapaasti käytettävissä oleva valokuva:
https://drive.google.com/open?id=0B9JEtFEIxDLTX29yNVZLdlFkRHM

Lisätietoja:
KOY Ruskos, toimitusjohtaja Kalle Öhman, Puh. 0505012502
Tietokirjailija, aurinkosähköasiantuntija Janne Käpylehto, Puh. 045-3596945


Kutsu & Tiedote: Paloni kokosi kotimaisen muodin ja muotoilun kesäkauppaan

Elokuun aikana Palonissa julkaistaan kansainväliseen maineeseen yltäneen Molla Millsin Virkkuri 4 -kirja, julkistetaan Suomi-muodin syys/talvi-mallistot, tehdään löytöjä kotimaisen muotoilun ystävämyynnissä, nähdään maalaustaidetta, valmistetaan koruja, juhlitaan kymmenvuotiasta Viettoa ja kuullaan oopperamusiikkia.
TIEDOTE: "Paloni kokosi kotimaisen muodin ja muotoilun kesäkauppaan Helsinkiin. Kesäkauppa on avoinna joka päivä elokuun loppuun saakka." ladattavissa täältä.
KUTSU: Paloni esittää - Suomi-muodin syys-talvi-mallistojen lanseeraus to 17.8. klo 16-19 (showtime klo 16) ladattavissa täältä.

TIEDOTE: "Kansainvälistä menestystä niittäneen Virkkuri-kirjasarjan neljäs osa ilmestyy" ladattavissa täältä.
KUTSU: Virkkuri 4 -kirjan julkkareihin pe 18.8. klo 15-19 ladattavissa täältä.

KUTSU, avoin: "Palonin kesäkaupan elokuu on täynnä tapahtumia" ladattavissa täältä.
KUTSU, avoin: "Palonin ystävämyynti 26.-29.8." ladattavissa jpeg-tiedostona täältä ja pdf-tiedostona täältä.
KUTSU, avoin: "Taiteiden yö 24.8. Palonissa: Kettu ruusujen kehdossa. Taru Hailin musiikkia ja taidetta klo 16-19" ladattavissa täältä.

KUVAPANKKI Palonin kesäkaupan yhteen kokoamasta kotimaisesta muodista ja muotoilusta on median vapaassa käytössä täällä. Kansiosta löytyvät myös kaikki yllä listatut materiaalit.

Tapahtumiin ei tarvitse ilmoittautua.

Tiedustelut, haastattelut, lisätiedot: Minna Särelä, Paloni, toimitusjohtaja, info@paloni.fi, 050 589 4131.

Ystävällisin terveisin,

Minna Särelä
Paloni

Toimitusjohtaja

Palonin kesäkauppa
Eteläesplanadi 4 / Unioninkatu 26
ma-pe klo 10-18, la klo 10-16, su klo 12-17
Facebook: @paloni.fi
Instagram: @palonilife
#paloni #ddhelsinki

Lehdistötiedote

Paloni kokosi kotimaisen muodin ja muotoilun kesäkauppaan Helsinkiin

Helsingin Eerikinkadulta ponnistanut ja sittemmin Savonlinnassa kesäkauppana viihtynyt Paloni palasi kesäkaupaksi Helsinkiin. Palonin kesäkauppa on avoinna joka päivä elokuun loppuun saakka CraftCornerin Taitomaailma-näyttelytilassa aivan Kauppatorin ja Espan puiston kupeessa, osoitteessa Eteläesplanadi 4.

Palonin kesäkaupan elokuu on täynnä kiinnostavia muodin, muotoilun ja taiteen tapahtumia. Kesäkaupalla tavataan korumuotoilija Anna Heinoa tiistaina 15.8. klo 14-18, valmistetaan koruja Tiia Arkon Love Letter –työpajassa sunnuntaina 20.8. klo 13-17, julkistetaan Suomi-muodin syys/talvi-mallistot näytöksessä torstaina 17.8. klo 16, juhlitaan kansainväliseen maineeseen yltäneen Molla Millsin Virkkuri 4 –kirjan julkaisua perjantaina 18.8. klo 15-19, nähdään maalaustaidetta ja kuullaan oopperalaulaja Taru Hailin musiikkia Taiteiden yönä 24.8. klo 16-19, tehdään löytöjä kotimaisen muotoilun ystävämyynnissä 26.-29.8. sekä juhlitaan kymmenvuotiasta Viettoa ja nähdään ekomuotimerkin uusin mallisto ensi kertaa keskiviikkona 30.8. klo 16-19

Palonin kesäkauppa keskittyy arvoilleen uskollisena kotimaiseen muotiin ja muotoiluun. Kesäkaupan tuotteita ei siis ole pelkästään suunniteltu, vaan ne on myös valmistettu Suomessa. Tuotemerkkivalikoimassa on sekä Palonista tuttuja että uusia merkkejä. Kokoelma kattaa naisten ja lasten vaatteet, korut ja asusteet sekä lahjat ja sisustusesineet.

Palonin kesäkauppa pyrkii paitsi inspiroimaan ja innostamaan, myös tarjoamaan kestävän, kotimaisen ja ajankohtaisen vaihtoehdon nopeissa sykleissä vaihtuville trendeille. Paitsi suomalaisen tuoreen muotoilun näyteikkunana ja myyntipaikkana, Palonin kesäkauppa toimii myös tapahtumapaikkana ja areenana luoville osaajille.

Mukana ovat: Aapiste, Anna Heino- Design Jewellery, beloved.fi, ButoniDesign, CORUYA, Design Palet, Haldin, Humbugi Accessories, Ideakoru, Iljana, Jatuli, KAINO, KIKS, Lempiväri, Lillan Helsinki, MEM by Paula Malleus, Miia Magia Design, Minka, Molla Mills Crochetterie, MORI Collective, MUKA VA, Nouki, PaaPii Design, Sarita Ceramics Finland, Second Chance, Signed, St. Malandra, TAUKO, TOHONO, Toinen Elämä, Tyra Therman, Vietto, Vilmuri by Vilma Wallinmaa. Tapahtumien yhteistyökumppanina toimii Sinebrychoff.

Palonin kesäkauppa, Eteläesplanadi 4 / Unioninkatu 26 | ma-pe klo 10-18, la klo 10-16, su klo 12-17

050 589 4131 | info@paloni.fi | www.paloni.fi | www.facebook.com/paloni.fi | Instagram: @palonilife

Minna Särelä toimii myös yli 200 muotoilutoimijan verkoston Design District Helsingin toiminnanjohtajana.


Opiskelija, asumistukesi muuttuu elokuussa - näin muutos vaikuttaa budjettiisi

Opintotuki ja opiskelijoiden asumistuki muuttuvat merkittävästi 1.8.2017 alkaen. Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio kertoo esimerkein asumistuen muutoksen vaikutuksista opiskelijoiden budjetteihin. Hän myös ohjeistaa, miten opiskelijoiden kannattaisi ottaa muutos huomioon.

Haastattelijana on Leena Piirto.

Haastattelusta on editoitu noin 3 ja 5 minuutin pituiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa. Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Hoasin kanssa.

JULKAISUVAPAA HETI