Kutsu: Uusi yhtye Sielulintu -tiedotustilaisuus to 19.3.2020 klo 15

Kutsu tiedotustilaisuuteen to 19.3.2020 klo 15
Kulttuuritalo Wanhaan Rautakauppaan
Myllykoskentie 17, Myllykoski (Kouvola)

 

Uusi yhtye Sielulintu

Uusi kymenlaaksolainen hard rockia ja sinfonista metallia soittava yhtye Sielulintu on lähdössä lentoon ja haluamme kertoa ensimmäisestä kiertueestamme ja levystämme. Toivotamme Teidät sydämellisesti tervetulleeksi ensimmäiseen tiedotustilaisuuteemme Kulttuuritalo Wanhaan Rautakauppaan.

Luvassa musisointia, kahvittelua ja kuulumisia. Annamme vastauksia mm. kysymyksiin: Keitä bändissä soittaa ja mistä yhtye sai alkunsa? Miten Petter Lax ja syksyllä ilmestyvä romaani liittyvät yhteen? Missä yhtye esiintyy? Mitä kuuluu levytysrintamalle?

Tervetuloa!

Lisätiedot: Jouni Sjöblom 040 553 0336, jouni.sjoblom@pp.inet.fi, www.sielulintu.net

Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa/Reuna-kustantamo info@reunalla.fi, puh. 040 578 8049

Romaani Petter Lax kustantajan verkkokaupassa: https://reunalla.fi/products/petter-lax

 


Kutsu: Tervetuloa tutustumaan HEIJASTUMIA MINUUDESTA -näyttelyyn!

Galleria Saiman maaliskuun 11.3.-29.3. näyttelyn maalauksissa taiteilija Ulla Tonteri etsii vastauksia kysymyksiin - kuka olen itselleni ja muille.

Tervetuloa!

Galleria Saima
Neitsytpolku 9
00140  Helsinki
www.galleriasaima.fi

Galleria on avoinna näyttelyaikoina ke-pe klo 11-17 ja la-su klo 12-16.

Lisätietoja 0405411742/Karttunen

--------------------

11.3.-29.3.2020
Ulla Tonteri
HEIJASTUMIA MINUUDESTA
maalauksia

- Maalaaminen on minulle matka itseni kohtaamiseen. Koko maalausprosessi on erilaisten tunnetilojen käsittelemistä. Teokseni syntyvät useinmiten musiikin välityksellä, mikä nostaa esille tunteita, joita voi olla usein vaikea sanallistaa. Musiikin kuuntelu on minun keinoni avautua. Kuuntelen samaa sen hetkiseen tunnetilaani sopivaa sävellystä koko maalausprosessin ajan.

- Osan näyttelyni HEIJASTUMIA MINUUDESTA teoksista maalasin Taidekoulu Alfan päättötyönäyttelyyn tammikuulle 2020. Ne syntyivät oopperan Cavalleria rusticanan synnyttämistä tunnelmista.

- Kuvaan maalauksissani ihmisen itseyttä ja minuutta. Etsin samalla vastauksia kysymyksiin - kuka olen itselleni ja muille. Sibelius-Akatemian emiritusprofessori Kari Kurkela on sanonut: ”Itseys tarvitsee peiliä voidakseen kohdata itsensä.” Maalaan usein alitajuntani synnyttämiä henkilöitä, jotka mielessäni sijoitan johonkin kontekstiin. Viitekehyksenä voi toimia omaan elämääni sijoittuva kokemus tai tunnetila.

- Työskentelen kotiateljeessani Siilinjärvellä. Maalaan useimmiten öljyväreillä kankaalle tai kovalevylle.

Siilinjärvellä
22.02.20
Ulla Tonteri


Uusi RATA-kirjoituskilpailu vie raiteille ja raiteiltaan

Reuna-kustantamo ja Kymi Libri -kirjamessut järjestävät nyt toisen kerran kirjoituskilpailun. Ensimmäisellä kerralla aiheena oli joki, ja kilpailuteksteissä joki oli nostalgisten muistojen kohde, draaman ja rikoksen näyttämö, joskus myös tarinan kertoja.

Uuden RATA-kilpailun aihe on samalla tavalla moniselitteinen: voit kirjoittaa muistoja rautateiltä ja junamatkoilta, sijoittaa tapahtumat junanvaunuun, asemalle tai radanvarteen, käyttää kauas pois johtavia raiteita ja junan jyskettä symbolina tai kertoa raiteilla pysymisestä, ajautumisesta sivuraiteelle. Kiskot ovat yhdistäneet ihmisiä ja toisaalta myös erottaneet, juna on vienyt pois. Asemien odotustiloissa on nähty monenlaisia kohtaamisia, jälleennäkemisiä ja jäähyväisiä.

Tekstit lähetetään sähköpostilla osoitteeseen kilpailu@reunalla.fi, josta saa myös tarkemmat kilpailuohjeet.

Kilpailuaika päättyy 30. syyskuuta 2020. RATA-antologiaan valitaan 20 tekstiä 31. tammikuuta 2021 mennessä ja 20 parhaan tekstin joukosta valitaan kolme voittajaa, jotka julkistetaan 24.7.2021 Kymi Libri -kirjamessuilla Myllykoskella (Kouvolassa). Joki-teemasta tuttuun tapaan myös rata-aiheisia kilpailutekstejä annetaan säveltäjille, kuvataiteilijoille ja näyttelijöille. Messuilla nähdään, minkä muodon tekstit saavat muiden taiteenlajien käsittelyssä!

Lisätiedot:

Kustantaja Tarja Tornaeus, tarja.tornaeus@reunalla.fi, puh. 0500 610762

Liite:

RATA-kirjoituskilpailun ohjeet


Reunan äänikirjatuotanto luo uusia ääniammatteja

Oman äänikirjatuotannon viime syksynä aloittanut Reuna-kustantamo ei olisi arvannut, että hanke saa kirjat elämään ja kuulumaan myös muilla tavoin. Monipuolisen äänipankin lisäksi Reuna sai verkostoonsa uusia kirjatapahtumien esiintyjiä ja haastattelijoita.

Reunan kustannustoimittaja Jarkko Ryynäsen ja Deluxe-studion Tero Tielinen ovat hioneet toimintatavan, jossa kirjailija ja hänen teoksensa lukija saatetaan yhteen ja kaikki osallistuvat äänikirjan tyylilajin suunnitteluun ja neuvottelevat yksityiskohdista. Yhden teoksen ympärille muodostuu työryhmä, joka uppoutuu kirjan maailmaan.

Lopputuloksena syntyy laadukkaita ja persoonallisia äänikirjoja, joissa romaanin hahmot heräävät henkiin ja saattavat välillä jopa lurauttaa laulunpätkän, kuten Ilkka Trygg lukiessaan Leo Laurilan romaania Jannen ja Elisan kapina.

Tietokirjoissakin kuuluu eläytyminen aiheeseen, tekstin sävy välittyy äänikirjaan. Helena Bergin lukema ja Katariina Hakaniemen kirjoittama elämäntaitokirja Suora lähetys ilmestyi joulukuussa, ja helmikuussa ilmestyy Netta Herrasen lukema ja Nefertiti Malatyn kirjoittama Ei äitimateriaalia -kirja vapaaehtoisesta lapsettomuudesta.

Äänikirjojen latauspalveluissa on tällä viikolla kuunneltavissa runokirja: Otto Pillin lukema ja Tom Kaliman kirjoittama Peilistä katsoo varis. Nyt eletään runoklubien kulta-aikaa, runot pääsevät oikeuksiinsa lausuttuina.

”Runokirja äänikirjana on kiinnostava kokeilu. Tähän kirjaan valikoitui ’variksen ikään tulleen miehen’ runoja tulkitsemaan harrastajanäyttelijä. Runoilija oli tyytyväinen tulkintaan, sopivissa kohdissa olevia naurahduksia myöten”, kertoo Jarkko Ryynänen.

Parhaillaan studiossa luetaan muusikko Kisun elämäkertaa. Lukija Timo Trygg on muusikko itsekin ja kiinnostunut kielistä. Ennen studiotyöskentelyä hän selvitteli mm. puolan kielen ääntämisohjeita.

Yllättäen paljastui, että myös muilla lukijoilla on laulu- ja teatteritausta. Niin syntyi idea, että lukijat Helena, Netta, Otto, Ilkka ja Timo muodostavat kuoron, joka esiintyy kustantamon tapahtumissa.

”Äänet” tulevat käyttöön myös Reuna-kustantamon uudessa hankkeessa, jossa Kymi Libri -kirjamessut toteutetaan virtuaalisena netissä. Äänikirjojen lukijat haastattelevat kirjailijoita, ja juttutuokioista kootaan videoita nettisivustolle.

Kustantamon omasta äänikirjatuotannosta on poikinut muutamassa kuukaudessa uudenlaista yhteistyötä, jossa miellyttäville äänille sekä esiintymistaidoille tulee monenlaista käyttöä tarinoiden elävöittämisessä ja tulkinnassa.

Lisätiedot:

REUNA Kustantamo ja kirjakauppa Oy, kustantaja Tarja Tornaeus, puh. 0500 610762, tarja.tornaeus@reunalla.fi, verkkokauppa reunalla.fi

 

 


Kutsu: Tule katsomaan Saimaan, miten yhteiset opiskeluvuodet ja työhuone ovat vaikuttaneet nuorten taidemaalareiden ilmaisuun

JAETTU TILA

Tytti Heikkilä
Raana Lehtinen
Veronica Tomi
Sanna Vakkilainen

12.2.-1.3. 2020
maalauksia

Tervetuloa!

Galleria Saima
Neitsytpolku 9, 00140 Helsinki
Avoinna näyttelyaikoina ke-pe klo 11-17 ja la-su klo 12-16

Lisätietoja: 0405411742/Lea Karttunen, galleristi

-----------------------

Tytti Heikkilä, Raana Lehtinen, Veronica Tomi ja Sanna Vakkilainen valmistuivat vuonna 2019 Vapaasta Taidekoulusta taidemaalareiksi. Tänä päivänä he jakavat yhteisen työhuoneen. Taideopiskelijoina he kulkivat yhteistä polkua, mutta löysivät tällä matkalla kuitenkin oman ilmaisunsa. Näyttely Saimassa avaa oven neljän taiteilijan luovaan tilaan ja paljastaa, miten toisten läsnäolo on vaikuttanut omaan työskentelyyn.

Tytti Heikkilä tarkastelee maalauksissaan luontoa värin ja tilan kokemusten kautta. Teokset syntyvät intuitiivisesti maalia kerrostaen ja värien osoittamaa reittiä seuraten. Kankaalle ilmestyy viittauksia paikkoihin, joissa ihmisen rakennelmille ei ole sijaa. Katsojan tehtäväksi jää kokea paikka, olla siinä sisällä.

Raana Lehtisen maalaukset ovat fyysisen maailman kuvauksia, jotka päätyvät vastakkain pienen ihmisen ajattelun kanssa. Lehtiselle tärkeintä maalaamisessa on vapaus. Teos on hänen turvasaarekkeensa, jossa eivät päde fysiikan sen enempää kuin ihmisen asettamatkaan lait. Jäljelle jää tila, jossa kaikki on mahdollista.

Veronica Tomia inspiroivat luonto ja eläimet. Maalausten aiheet pohjautuvat sekä tosielämän tilanteisiin, että mielikuvituksen luomiin paikkoihin, joita romantisoimalla hän luo unenomaisia kohtaamisia luonnossa. Tomi suosii rajattua värimaailmaa, ja maalaa tarkasti ohuin kerroksin.

Sanna Vakkilainen käyttää värimaalauksissaan lasuureja sekä hyödyntää mahdollisimman monenlaista maalausjälkeä luoden näin eheän kokonaisuuden. Hän nauttii maalaamisesta sekä sen tarjoamasta teoskohtaisesta matkasta. Hän ei näe maalauksiaan täysin abstrakteina, vaan niissä katsoja voi ja saa nähdä esittäviä elementtejä ja tunnelmia.


Digiratkaisut paljastavat historian saloja uudistetussa Viron merimuseossa

Liikkuvat kohteet, visualisoidut pienoismallit ja pelilliset digiratkaisut ovat itsestäänselvyyksiä yhä useammissa virolaismuseoissa. Uuden teknologian avulla historia herää eloon ennen näkemättömällä tavalla myös Paksun Margareetan tykkitorniin uudelleen avatussa Viron merimuseossa.

Viron merimuseon täysin uudistettu perusnäyttely avattiin marraskuun lopussa Tallinnan vanhassakaupungissa sijaitsevaan, perusteellisesti kunnostettuun Paksun Margareetan tykkitorniin. Näyttelyn lukuisista digiratkaisuista vastaa tallinnalainen suunnittelutoimisto nimeltä Platvorm.

”Suurin haasteemme on teknologian tuominen museoon niin huomaamattomasti kuin mahdollista. Tavoitteena on aina saada näyttelyn fyysiset ja digitaaliset osat tukemaan toisiaan, ei kilpailemaan huomiosta keskenään”, sanoo Platvormin johtaja Mikk Meelak.

Hänen mukaansa museokäynti on ennen kaikkea tilallinen kokemus, johon liittyy olennaisesti myös kanssakäyminen oppaan ja muiden museovieraiden kanssa.

”Digitaalisuutta hyödyntävien ja itse kokeilemaan kannustavien ratkaisujen mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat. Museolla täytyy vain olla rohkeutta kokeilla uutta”, Meelak toteaa.

Viron merimuseon perusnäyttelyjen kuraattori Krislin Kämärä kertoo virolaisten museoiden hyödyntävän digiratkaisuja yhä enemmän, sillä ne mahdollistavat monimutkaistenkin asioiden helpon ja ymmärrettävän esittämisen. Lisäksi ne tuovat museovierailuun kaivattua jännitystä.

”Digitaalisuus herättää uteliaisuutta ja houkuttelee museoihin nuorempaa kävijäkuntaa, joka muuten saattaisi jättää vierailun väliin”, Kämärä huomauttaa.

Mikk Meelakin mukaan museoiden digiratkaisuissa käytetään useimmiten kahta lähestymistapaa.

”Ensimmäinen tapa on visualisoida tietoa tavalla, joka ei olisi mahdollista paperilla tai esimerkiksi seinälle painettuna. Toisaalta halutaan myös selventää historiallisia tapahtumia mukaansatempaavasti ja pelillisyyttä hyödyntäen”, Meelak linjaa.

Uudistuneessa Paksun Margareetan näyttelyssä on käytössä lähes 50 erilaista digiratkaisua.

Big dataa, yksityiskohtia ja ahaa-elämyksiä

Yksi esimerkki digitaalisen visualisoinnin hyödyntämisestä Paksussa Margareetassa ovat tanskalaiset tullikirjat, joiden pohjalta on visualisoitu kaikki Virosta alkaneet tai Viroon päättyneet, Tanskan salmien läpi kulkeneet laivamatkat vuodesta 1634 lähtien.

”Se on todellista historiallista big dataa! Tiedoista on selvinnyt muun muassa se, että vuonna 1853 Viron Hiidenmaalta vietiin Lontooseen 2,2 miljoonaa oravannahkaa”, Mikk Meelak yllättää.

”Digiratkaisun avulla museovieraat voivat tutkia kaikkien Viron satamista kulkeneiden tavaroiden liikkeitä vuoden tarkkuudella.”

Yksi Paksun Margareetan ehdottomista tähdistä on lähes 700 vuotta Tallinnanlahden rantahiekassa levännyt keskiaikainen rahtialus eli koggi. Alusta asti oli kuitenkin selvää, ettei laivanhylky itsessään riitä selvittämään sen roolia keskiaikaisen Tallinnan nopeassa kehityksessä.

”Jotta museovieraat saisivat asiasta paremman käsityksen, halusimme digitalisoida koggin ja lisätä mukaan kaikki tiedossa olevat yksityiskohdat – esimerkiksi laivaan mahtuneen tavaran määrän, myrskyistä selviämisen ja aikakauden satamien toiminnan”, Krislin Kämärä selventää.

Digitaalisesti kuvataan myös 18-metrisen koggin liikkumista, tähtien mukaan navigoimista sekä jättiläismäistä vesipatsasta, jonka museovieraat voivat itse herättää henkiin.

”Kävijät ilahtuvat mahdollisuudesta vaikuttaa itse sisältöön tai näyttelyesineisiin sekä kokea etenkin yhdessä toisten kanssa. Paksussa Margareetassa voi esimerkiksi astua suurelle digitaaliselle vaa’alle, joka muuttaa painon kaloiksi ja kertoo, mitä saaliilla olisi keskiajalla voinut ostaa”, Kämärä vinkkaa.

Digiteknologian avulla on mahdollista pureutua myös kimurantteihin kokonaisuuksiin, joita voisi muutoin olla vaikea käsittää.

”Esimerkiksi baltiansaksalaisten tutkimusmatkailijoiden matkakertomuksia voi olla hankala hahmottaa paperilla. Paksussa Margareetassa yhdistimme tarinat ja digitaalisen maailmankartan, joka kertoo selvästi ja ymmärrettävästi siitä, kuinka kaukana seikkailijat aikanaan kävivät”, Meelak mainitsee.

 

Hyvä digiratkaisu on yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä

Yleensä museoissa keskitytään historiaan, mutta visualisointia voi käyttää myös nykyaikaan sijoittuvien tarinoiden kertomiseen.

”Suurin osa meistä on matkustanut laivalla Viron ja Suomen väliä, mutta harva tietää, mitä komentosillalla tapahtuu tai millaisia navigointivälineitä miehistö käyttää. Kaiken tämän voimme kuitenkin esittää digitaalisesti”, Mikk Meelak toteaa.

Esimerkiksi modernien navigointivälineiden toiminnan selventämiseksi kuvattiin Tallinkin rahtilaiva Sea Windin koko matka Helsingin Vuosaaresta Viroon. Tämän pohjalta rakennettiin digiratkaisu, jonka avulla museovieraat pääsevät kokeilemaan, miltä laivan ohjaaminen oikeasti tuntuu.

”Usein ajatellaan, että lopputuloksen pitää olla monimutkainen, mutta yksinkertainenkin voi olla kaunista”, Meelak muistuttaa.

Sekä Meelak että kuraattori Kämärä painottavat toimivan digiratkaisun olevan nimenomaan helposti ymmärrettävä ja käytettävä.

”Monesti museoissa näkee houkuttelevan oloisia toteutuksia, jotka kuitenkin seisovat tyhjän panttina, koska niiden käyttäminen on kävijöistä liian vaikeaa”, Kämärä pahoittelee.

”Digiä ei toisaalta saa olla liikaakaan, sillä museovieraat haluavat tutkia historiaa aidoista näyttelyesineistä, lukien ja kuunnellen sekä omin käsin kokeillen.”

Digitaalisuuden ehdottomana etuna on kuitenkin ajantasaisuus.

”Digiratkaisujen avulla uudet tiedot ja tarinat on mahdollista liittää olemassa olevaan näyttelyyn saman tien. Enää ei tarvitse odottaa näyttelyn seuraavaan suurempaan uudistamiseen”, Meelak summaa.

Lisätietoja Viron merimuseosta ja Paksun Margareetan tykkitornista sekä valokuvia löydät oheisesta linkistä: https://we.tl/t-Hntnmx1dK3

 

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Õnne Mets

Viestintäasiantuntija

Viron merimuseo

puh. +372 5330 6653
onne@meremuuseum.ee

 

Viron merimuseo – Paksun Margareetan tykkitorni

Pikk 70, Tallinna
www.meremuuseum.ee/paksmargareeta/

 


Tallinnan TOP 5 – Parhaat kohteet joululomalle

Siintääkö joululomasuunnitelmissa matka etelään? Euroopan parhaaksi valittu joulutori, lukuisat kulttuurinähtävyydet ja maistuvat ruokaelämykset tekevät Tallinnasta täydellisen matkakohteen. Tutustu myös TOP 5 -listamme huippunähtävyyksiin, jotka kaikki sijaitsevat kätevästi vain lyhyen kävelymatkan päässä toisistaan.

Merimatka Paksun Margareetan tornissa

Perusteellisesti uudistettu, vastikään uudelleen avattu Paksun Margareetan museo on osa Viron merimuseota. Vanhaakaupunkia vartioivassa Paksun Margareetan tykkitornissa sijaitsevan museon tähtenä loistaa 700 vuotta vanhan koggin eli rahtilaivan hylky. Modernin valoisiin tiloihin levittäytyvä perusnäyttely kertaa Viron merenkulun historian keskiaikaisesta kaupankäynnistä nykyajan risteilylaivoihin. Ethän unohda testata museon digiratkaisuja ja omin käsin kokeilemaan kutsuvia aktiviteetteja – niitä on kaikkiaan 70! Saman verran on myös erilaisten merialusten komeita pienoismalleja.

Lisätietoja: http://meremuuseum.ee/paksmargareeta/fi/

 

Taide-elämyksiä Fotografiskassa

Fotografiska on tukholmalaislähtöinen, kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu valokuvamuseo, joka on toiminut kesästä lähtien myös Tallinnassa. Suositulla Telliskiven alueella sijaitseva Fotografiska Tallinn on viihtyisä taiteen, hyvän ruoan, musiikin, designin ja avoimen ajattelun kohtaamispaikka. Nimekkäiden valokuvataiteilijoiden näyttelyt inspiroivat monenlaisen taiteen ystäviä, ja mikäli arvostat myös ruokaelämyksiä, kannattaa kierros päättää Fotografiskan ravintolaan.

Lisätietoja: https://www.fotografiska.com/tallinn/en/

 

Vielä ehdit! – Sex & the Sea -näyttely Lentosatamassa

Lentosatama on Viron merimuseon toinen toimipiste, joka tarjoaa unohtumattomia ja interaktiivisia elämyksiä koko perheelle – tutkikaa joukolla vaikka ihan oikeaa 1930-luvun sukellusvenettä. Aikuisempaan makuun sopii 19.1. saakka avoinna oleva hollantilaisen multimediataiteilija Saskia Boddeken näyttely Sex & the Sea. Taiteellinen näyttelyinstallaatio pureutuu merimiesten haluun ja kaipuuseen sekä raottaa verhoa merenkävijöiden tuntemattomaan ja salaperäiseen vapauteen.

Lisätietoja: http://meremuuseum.ee/lennusadam/fi/

 

Todellista kulttuuria Taidekeskus Kaissa

Mikäli etsit todellista kulttuurielämystä, on valintasi Taidekeskus Kai. Noblessnerin rouhealla satama-alueella sijaitseva keskus tarjoaa kiehtovan sekoituksen aluehistoriaa, oman aikansa arkkitehtuuria sekä modernia taidetta ja kulttuuria. Kain vieraana nautit vangitsevasta ja ajatuksia herättävästä taiteesta, elokuvamaailman suunnannäyttäjien teoksista sekä neljän ravintolan makumatkoista Virosta aina Japaniin saakka.

Lisätietoja: https://kai.center/en/

 

VR-huumaa Keksintötehdas Protossa

Oletko valmiina matkalle interaktiiviseen fantasiamaailmaan? Keksintötehdas Protossa koet viime vuosisatojen merkittävimmät keksinnöt aivan uudella tavalla – uniikit prototyypit nimittäin heräävät eloon uuden vuosituhannen teknologian ansiosta. Virtuaalitodellisuuden taika ja interaktiivisuus paiskaavat kättä Noblessnerin historiallisessa valimorakennuksessa.

Lisätietoja: https://prototehas.ee/fi/kotisivu/


Reuna-kustantamon Joulukalenteri-kirjailijat lahjoittivat Utön saarikoululle 600 euroa

Reuna-kustantamo julkaisi tänä syksynä viidennen Joulukalenteri-kirjan, Juha Mäntylän toimittaman Joulukalenteri – Tapahtuu näinä päivinä. Sen kaikki 24 kirjoittajaa lahjoittavat tekijänpalkkionsa lasten ja nuorten hyväksi. Tänä jouluna 600 euron lahjoituksen saavat Utön saarikoulun oppilaat.

Utö on Suomen eteläisin asuttu saari ja sen koulu Suomen pienimpiä. Koulu on ollut useasti lakkautettavien listalla, mutta saarelaisten lapset saavat edelleen asua kotona peruskoulun ensimmäisten luokkien ajan. Peruskoulun viimeiset luokat opiskellaan Korppoon keskustassa. Silloin oppilaat asuvat viikot perhemajoituksessa ja pääsevät viikonlopuksi kotiin.

Utön koulun vanhempainyhdistys ilahtui yllätyslahjasta ja kertoi käyttävänsä summan kulttuurielämyksen tarjoamiseen lapsille.

Kuudes Joulukalenteri-kirja Sylvian hotelli ilmestyy ensi syksynä. Sen kirjoittajista arvotaan yksi, joka saa päättää lahjoituskohteen. Tämän vuoden kohteen valitsi kirjailija Olli Sarpo, joka vietti Utössä muutamia viikkoja kirjoittamassa.

Lisätiedot:

REUNA Kustantamo ja kirjakauppa Oy, kustantaja Tarja Tornaeus, puh. 0500 610762, tarja.tornaeus@reunalla.fi

Verkkokauppa http://reunalla.fi

 

 

 

 


Suomalaiset konservaattorit auttoivat säilyttämään uudelleen avatun Viron merimuseon tähtiesineen

Viron merimuseon uusi perusnäyttely avataan 29. marraskuuta kahden vuoden entisöintiurakan jälkeen. Sen aikana Suuri Rantaportti ja Paksun Margareetan tykkitorni kunnostettiin täysin.

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvassa museokompleksissa on nyt esillä koko Euroopassa ainutlaatuinen 700 vuotta vanha hansalaivan hylky, lisäksi 70 laivan pienoismallia ja 50 digitaalista ratkaisua.

”Matkailijoiden rakastaman Paksun Margareetan tykkitornin lisäksi meillä on ilo avata kävijöille myös Suuren rantaportin käytävät sekä kokonaan uusi, sisäpihalle ja osin tornin alle rakennettu näyttelytila”, kertoo merimuseon johtaja Urmas Dresen.

“Uuden tilan luominen oli rakennustöiden suurin haaste. Toisaalta työvaiheissa paljastui arkeologisia löydöksiä, jotka ovat selkiyttäneet käsitystä kaupungin linnoittamisesta ennen tykkitornin rakentamista. Löydökset ovat nyt nähtävillä museossa.”

Uuden näyttelyn tähti on keskiaikaisen rahtialuksen koggin hylky.

“Siitä tekee ainutlaatuisen lähes 700 hylyn yhteydestä Tallinnassa vuonna 2015 löydettyä esinettä. Vastaavaa esineistöä ei ole saatu yhdestäkään muusta tämäntyyppisestä Euroopassa löydetystä aluksesta. Ne kertovat meille paljon laivaelämästä”, toteaa Urmas Dresen.

Dresen tuo esiin suomalaisten konservaattorien osuuden koggin entisöintiin.

“Arvostamme suuresti FOG:n konservaattoreiden Eero Ehantin ja Heikki Häyhän panosta tärkeimmän näyttelyesineemme säilymiseen, ja yritämme tehdä kävijöihin vaikutuksen esittelemällä koggia uudella tavalla”, sanoo Dresen.

Museossa on esillä myös Suomen aluevesillä 2012 verkkoon tarttunut harvinainen keulakuva, jota konservoitiin seitsemän vuotta Göteborgissa.

Näyttely kertoo Viron merenkulun historiasta ja sen maailmanlaajuisista yhteyksistä keskiajan hansakaupasta nykyajan risteilyaluksiin asti. Digitaalisten ratkaisujen avulla esitellään merenkulkua ja kaupankäyntiä, esimerkiksi kaupunkeja, joissa laivat rakennettiin tai alusten kotisatamia neuvostoaikana.

Osa laivojen pienoismalleista rakennettiin Ahvenanmaalla ja Mauritiuksella.

”Ahvenanmaalaisen pienoismallirakentajan Håkan Lindbergin ammattitaito on ehdotonta huippua. Museoesineiden laatuvaatimukset ovat paljon korkeampia kuin matkamuistojen. Hänen käsityössään jokainen yksityiskohta on viimeistelty täydellisyyteen asti”, Urmas Dresen kehuu.

Perusnäyttelyyn sisältyy 50 digitaalista kohdetta, joiden tarkoituksena on visualisoida historiallista tietoa.

“Digitaalisilla ratkaisuilla on valtava lisäarvo jokaiselle museolle, sillä ne auttavat välittämään paljon enemmän tietoa kuin paperi tai tulosteet mahdollistaisivat. Lisäksi ne auttavat paljastamaan tähän asti salaisuuksina pysyneitä seikkoja”, selitti Urmas Dresen

Uusi elämyksellinen perusnäyttely houkuttelee lapsia interaktiivisilla ja käsin kosketeltavilla näyttelykohteilla. Myös erityistarpeiset kävijät kuten näkö-, kuulo- ja liikuntavammaiset on huomioitu. Paksu Margareeta onkin ensimmäinen virolainen museo, jossa saavutettavuus on otettu huomioon näin monin tavoin. Se on myös ensimmäinen hissillä varustettu torni Tallinnan Vanhassakaupungissa.

Viron merimuseon kunnostamista on osarahoitettu Euroopan aluerahastosta Enterprise Estonian kautta. Saavutettavuusratkaisuja on tukenut kansalaisyhteiskunnan kehitystä tukeva KÜSK-säätiö sekä Viro100-ohjelma.

Paksun Margareetan tykkitorni, Pikk 70, Tallinna

Lisätietoja Viron merimuseosta ja Paksun Margareetan tykkitornista sekä valokuvia projektista löydät oheisesta linkistä:

https://we.tl/t-Hntnmx1dK3

 

Lisätietoa FOG:n suomalaisista konservaattoreista:

https://www.fogheritage.com/


KUTSU: Tervetuloa Tallinnan Pimeiden öiden elokuvafestivaalin erikoisnäytökseen elokuvateatteri Orioniin 29.10.2019

Mitä yhteistä on Tallinnalla, Venetsialla, Berliinillä, Cannesilla, Shanghailla ja Tokiolla? Jokainen näistä kaupungeista isännöi vuosittain kansainvälisen elokuvatuottajien keskusliiton FIAPFin tunnustamaa A-luokan elokuvafestivaalia.

Tallinnassa järjestetään Pimeiden öiden elokuvafestivaali PÖFF jo 23. kerran. Tänä vuonna tämä Baltian maiden suurin elokuvafestivaali on käynnissä 15.11-1.12.2019.

Tiistaina 29. lokakuuta PÖFF saapuu Helsinkiin kertomaan vuoden 2019 elokuvafestivaalista, jonka pääkilpasarjassa ovat mukana muun muassa Smoke-elokuvan ohjaajan Wayne Wangin uusin elokuva sekä näyttelijänä paremmin tunnetun Ulrich Thomsenin toinen ohjaus.

Pimeiden öiden elokuvafestivaalin järjestämässä tilaisuudessa elokuvateatteri Orionissa kuulet lisää tapahtumasta ja voit nähdä festivaalin viime vuotisen pääkilpasarjan voittajan Ruben Mendozan ohjaaman Wandering girl -elokuvan. Siinä matkataan Kolumbian maaseudulla seuraten neljää eri sisarta, joilla kaikilla on eri äiti ja jotka saavat selville toistensa olemassa olon vasta tavatessaan ensimmäistä kertaa isänsä hautajaisissa.

Erikoisnäytös alkaa elokuvateatteri Orionissa tiistaina 29.10. klo 19.30. Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan tästä linistä:

https://www.eventbrite.com/e/tallinn-black-nights-film-festival-special-screening-wandering-girl-tickets-76654948013

Elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, Helsinki

Lisätietoja

Lehdistö- ja viestintäpäällikkö

Hannes Aava
hannes.aava@poff.ee
+372 555 29 211
https://poff.ee/en/