Järjestöt: Suomalainen varhaiskasvatus ei ole rikki – ehjää ei tarvitse korjata

Varhaiskasvatuksen on jatkossakin perustuttava eri ammattiryhmien yhteistyöhön, alan järjestöt sanovat yhteisessä selvityksessään. Lasten oppiminen onnistuu vain, kun kaikkien ammattitaito otetaan huomioon ja kaikilla on koulutustaustasta riippumatta riittävästi pedagogista osaamista. 

Viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä muistuttaa tuoreessa Lapsen parhaaksi -selvityksessään, että toimiva varhaiskasvatus perustuu eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten saumattomaan yhteistyöhön.

– Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat tiiviin, pedagogiikkaa painottavan kokonaisuuden, jota moniammatillinen tiimi toteuttaa. Malli toimii erinomaisesti ja on kansainvälisesti arvostettu, järjestöt painottavat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä 2017 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan vuosille 2017–2030. Tiekartassa halutaan voimakkaasti lisätä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien osuutta varhaiskasvatuksessa ja pilkkoa nykyinen lastentarhanopettajan tehtävä kahdeksi eri tehtäväksi.. Tämä merkitsisi sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät enää voisi tehdä varhaiskasvatuksen opetustyötä ilman lisäkoulutusta.

Järjestöt muistuttavat myös, että kasvatusta, opetusta ja hoitoa ei voida keinotekoisesti erottaa toisistaan.
– Kasvatusta, opetusta ja hoitoa antavat lastentarhaopettajien lisäksi muun muassa lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, lähihoitajat ja lastenohjaajat. Lasten oppimista auttaa parhaiten se, että kaikilla alan ammattilaisilla on mahdollisuus lisä- ja täydennyskoulutukseen, jolla pedagogisia taitoja voi parantaa.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten päiväkoteihin, perhepäivähoitoon ja avoimeen varhaiskasvatuksen saadaan jatkossa riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tiekartan suunnitelmat tarkoittavat, että uusia, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia tarvittaisiin lisää lähes 7 000. Tällaisen joukon saaminen työmarkkinoille kestää yli 20 vuotta. Laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja THL:n tilastoja.
– Tiekartassa henkilöstörakenteelle on asetettu tavoitteita, joita on käytännössä mahdoton saavuttaa. Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt esittävät, että varhaiskasvatuksen kehittämiseksi tulee laatia uusi henkilöstösuunnitelma, joka pohjautuu oikeisiin tilastotietoihin ja realistiseen arvioon henkilöstötarpeesta.

Järjestöjen mielestä varhaiskasvatuksessa riittää jatkossa ammattitaitoista työvoimaa vain, jos ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat saadaan alan töihin. Tämä onnistuu, jos heidän ammattitaitoaan arvostetaan ja työstä maksetaan kunnollista palkkaa joka riittää elämiseen.

Varhaiskasvatus työllistää suoraan ja välillisesti Suomessa lähes 70 000 ihmistä ja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on yhteensä noin 260 000 lasta. Lapsen parhaaksi -selvityksen teki viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa.

Helsingissä 17.1.2018

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Puheenjohtaja Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPer ry

Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry

Puheenjohtaja Minna Leppäkorpi, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry

Puheenjohtaja Tero Ristimäki, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

 

 

Lisätiedot:

Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, p. 050 361 1019, janne.hernesniemi@jhl.fi

Puheenjohtaja Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, p. 050 527 5085 silja.paavola@ superliitto.fi
Asiantuntija Johanna Pérez, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, p. 050 5637 931, johanna.perez@superliitto.fi

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry, 09 5422 7168, eva.siitonen@tehy.fi

Ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, p. 0440 789 569, marjo.varsa@talentia.fi

Toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry (09) 5422 7501, eila.seppala-vessari@slal.fi

 


Artikkeli: Yhä useampi suorittaa opintoja etänä – etäopiskelutiloja rakennetaan nyt opiskelija-asuntoihin

Opiskelukulttuuri on murroksessa, ja myös opiskelija-asuntojen tarjoajat ovat havainneet tämän. Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas aikoo ensi vuonna muuttaa kiinteistöjen kerhohuoneita opiskelukäyttöön. Kehitys on osa laajempaa ilmiötä: asumisen palvelut halutaan omalta kiinteistöltä, jotta arjesta tulisi mahdollisimman sujuvaa.

Työelämän kenties nopeimmin kasvava trendi on etätyöskentely. Nykyään myös opiskelijat voivat opiskella missä vain ja milloin tahansa. Verkko- ja etäopintojen suosio kasvaa, ja esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjoaa jo yli sata verkkokurssia.

”Kun kirjaston kirjatkin löytyvät sähköisinä versioina, läsnäolo oppilaitoksissa vähenee entisestään”, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin innovaatio- ja brändijohtaja Tommi Ora kertoo.

Mahdollisuus etäopintoihin helpottaa opiskelijoiden arkea ja auttaa heitä suoriutumaan opinnoistaan nopeammin.

Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ole kotia, jossa olisi ihanteellinen opiskeluympäristö.

”Opiskelijat saattavat asua useamman kaverin kanssa, jolloin ympäristön hälinä häiritsee. Toisilla taas saattaa olla niin pieni koti, ettei sinne mahdu kunnollista opiskelutilaa. Osa haluaa pitää kodin rauhoittumisen paikkana, jossa ei ole painetta opiskella”, Ora sanoo.

Hoas alkaakin hyödyntää kerhohuoneitaan ensi vuodesta lähtien opiskelutiloina. Tällä hetkellä huoneet ovat noin 80 prosenttia ajasta tyhjillään, ja niitä käytetään vain iltaisin.

120-neliöiseen kerhohuoneeseen tilat luokkahuoneelliselle opiskelijoita

Hoasin kerhohuoneet ovat keskimäärin noin 50-neliöisiä, mutta suurimmat ovat yli sadan neliön tiloja. Niihin mahtuu kymmeniä opiskelijoita, eli saman verran kuin luokkahuoneeseen. Isommista Hoasin kohteista löytyy myös useampia kerhohuoneita.

Tilat muokataan opiskeluun sopivaksi opiskelijoiden kanssa. Jatkossa Hoasin asukkaat saavat itse päättää, miten kerhohuoneet rauhoitetaan päivän ajaksi hiljaisiksi luku- ja työskentelytiloiksi.

”Huoneista voidaan tehdä muuntautuvien tilaratkaisujen, kuten sermien avulla esimerkiksi pienempiä tiloja, tai sitten koko tila voidaan pitää yhtenäisenä”, Ora sanoo.

1970-luvulla riittivät katto ja seinät, nyt opiskelijat toivovat laajasti palveluita

Opiskelijoiden toiveet ovat muuttuneet vuosien kuluessa. Ora kertoo, että vielä 1970-luvun opiskelijalle riitti, että hän sai katon päänsä päälle ja ympärilleen neljä seinää.

Nykyään opiskelija-asumista koskevat samat vaatimukset kuin muitakin vuokra-asuntoja.

”Ensin opiskelijat alkoivat kiinnittää huomiota sijaintiin. 2000-luvulla taas keskityttiin asunnon kuntoon ja materiaaleihin. Viimeisin trendi ovat palvelut”, Ora selventää.

Oran mukaan esimerkiksi ilmainen verkkoyhteys on opiskelijoille enää vain pikkujuttu. Tärkeämpää ovat esimerkiksi kätevät varausjärjestelmät, kuten saunan tai pesulavuoron varaaminen suoraan sovelluksen avulla.

Viimeisin Hoasin asukkailleen tarjoama palvelu on kiinteistöihin asennettavat postin pakettiautomaatit.

”Opiskelijat voivat tilata omalle kiinteistölleen verkkokauppaostoksia ja jopa ruokaostoksia. Tavoitteemme on, että yhä useampia peruspalveluja saisi omasta asuintalosta”, Ora sanoo.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Matti Tarhio, p. 0400 800 255, matti.tarhio[at]hoas.fi

Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä yli 9 200 kpl ja asukkaita noin 18 000. www.hoas.fi


Radiojuttu: Etäopiskelun suosio kasvaa – nyt opiskelutiloja rakennetaan opiskelija-asuntoihin

Opiskelukulttuuri on murroksessa, ja etäopiskelu kasvaa kovaa vauhtia. Nykyopiskelijat voivat opiskella käytännössä missä tahansa: kun verkko- ja etäopinnot ovat arkipäivää, ja kirjaston kirjatkin löytyvät e-kirjoina, oppilaitokseen ei tarvitse enää aina lähteä paikan päälle.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas aikoo muuttaa ensi vuodesta lähtien kerhohuoneitaan opiskelukäyttöön. Seuraavaksi kuullaan, miten yli sataneliöiset kerhohuoneet muuntautuvat ryhmätyötiloiksi ja hiljaisiksi lukutiloiksi opiskelijoille.

Haastateltavana on Hoasin innovaatio- ja brändijohtaja Tommi Ora.

Radiojutun haastattelijana on Elina Kirvesniemi.

Radiojuttu on radiokanaville vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI.

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Hoasin kanssa.

 

 

 

 


Suomen suurin oppimisen ja liiketoiminnan kehittämisen ekosysteemi kehittyy ja kasvaa merkittävästi

Koulutuskenttä on muuttunut viime vuosina rajusti. Myös ammattitapahtumarintama kokee muutosta ja monet tapahtumaformaatit etsivät omaa paikkaansa. Organisaatioiden on yhä hankalampi löytää oikeaa koulutusta tai verkostoitumispaikkaa.

Suomen merkittävin oppimisen ekosysteemi Oppia.fi on kasvanut muutamassa vuodessa todella kattavaksi oppimisen verkkokaupaksi. Nyt Oppia.fi:tä tukee erittäin vahvasti myös tapahtuma- ja markkinointitoimisto Mowe, joka syntyi Wakaru Oy:n ostaessa Momentti Oy:n tapahtuma- ja mainostoimistoliiketoiminnan. Oppia.fi:n ja Mowen yksinkertainen yhteinen tavoite on tukea entistä paremmin ja laajemmin:

  • yksilöiden kehittymistä ja oppimista ja sitä kautta organisaatioiden kehittymistä
  • organisaatioiden palvelutuotteiden ja koulutusten hankkimista yhdellä klikkauksella
  • organisaatioiden liiketoiminnan kehittymistä ja palvelujen myyntiä
  • organisaatioita, yrityksiä ja yksilöitä kehittymään ja menestymään paremmin.

Oppimisen verkkokauppa Oppia.fi sekä tapahtuma- ja markkinointitoimisto Mowe synnyttävät yhdessä Suomen merkittävimmän ammattilaisille ja organisaatioille suunnatun ammattitapahtuma- ja koulutustarjoaman, jonka vahvinta kärkeä ovat ICT-, projekti-, ja prosessialat. Myös erittäin vahvoina osa-alueina ovat ammattitapahtumat, jotka on suunnattu johdolle, HR:lle ja palvelujohtamisesta vastaaville esimiehille ja ammattilaisille.

Tämän vuoden aikana on jo yli 4000 eri alojen asiantuntijaa, esimiestä, johtajaa, liiketoimintapäättäjää sekä muita ammattilaisia osallistunut fyysisiin ammattitapahtumiin. Tietotaitoa ja osaamista on ollut tapahtumissa jakamassa yli 300 ammattilaista. Näissä ammattitapahtumissa on ollut mukana kumppaneina yli 150 organisaatiota. Oppimisen, verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen määrää ja sen arvoa kehittymiselle ja organisaatioiden liiketoiminnalle on mahdotonta mitata. Kaikki palautteet kuitenkin puoltavat selvästi sitä, että ammattilaisten fyysisille kohtaamiselle, verkostoitumiselle ja tietotaidon jakamiselle on selkeä tarve.

Oppimisen laajin verkkokauppa

Kun Suomen suurimman oppimisen verkkokaupan Oppia.fi:n tarjoamaan lisätään vielä fyysiset ammattitapahtumat ja online-ammattitapahtumat, kokonaisuus saa aivan uudet mittakaavat. Oppia.fi:ssä on tällä hetkellä koulutuksia, valmennuksia, sertifikaatteja, verkkokoulutuksia, webinaareja, e-kirjoja ja paljon muuta. Tarjoajia tällä hetkellä on jo yli 100 organisaatiota. Tarjolla on tällä hetkellä yli 1 000 kurssia.

Mowe-tapahtuma- ja markkinointitoimisto ja Oppia.fi synnyttävät yhdessä Suomen laajimman oppimista ja liiketoimintaa tukevan ekosysteemin ammattilaisille ja organisaatioille.

Lisätietoja:

Wakaru Oy, perustaja Petri Väyrynen, puhelin +358 40 592 4448

Momentti Oy, perustaja Samuli Karjalainen, puhelin +358 440 666 733

www.mowe.fi / www.wakaru.fi / www.momentti.fi


Arvostuksen puute näkyy palkkapussissa

Suomen Lastenhoitoalan Liiton edustajisto kokoontui lauantaina 28.10.2017  ja esittää kannanottonsa ajankohtaisiin varhaiskasvatukseen liittyviin asioihin.

Julkisuudessa käydään paljon keskustelua varhaiskasvatukseen liittyvistä asioista – hyvä, että tärkeästä asiasta puhutaan. Keskustelu on kuitenkin harmittavan yksipuolista – siitä voisi päätellä, että varhaiskasvatuksessa ei työskentele muita kuin lastentarhanopettajia. Puhutaan lastentarhanopettajien työn aliarvostuksesta ja huonosta palkkauksesta. Keskustelussa tulee varsin harvoin esiin varhaiskasvatuksen muut ammattiryhmät, esim. lastenhoitajat, jotka tekevät työtään vielä pienemmällä palkalla kuin lastentarhanopettajat. Työn henkinen ja fyysinen raskaus ja vastuu eivät näy palkkapussissa – arvostuksen puute sen sijaan näkyy – peruspalkka on 1971 € - sillä on varsin haasteellista pärjätä etenkin kasvukeskuksissa.

Lastenhoitaja on varhaiskasvatuksen arjessa se henkilö, joka on läsnä lasten arjessa koko päivän ajan. Lastenhoitajan vastuulle jää suuriakin lapsiryhmiä, lastentarhanopettajan ollessa toteuttamassa suunnitteluun liittyviä tai vastaavia tehtäviä. Lounas- tai kahvitaukoja ei ehditä pitää, vaan ne hoituvat työn lomassa. Moni lastenhoitajana toimiva kokee uupumusta ja riittämättömyyttä, kun ei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Tähän vaikuttavat mm. resurssit, joilla varhaiskasvatusta toteutetaan.  Siinä päiväkodin johtajuus on isossa osassa – kuinka henkilöstöresursseja käytetään. Johtajalla tulee olla riittävästi johtamiskoulutusta sekä lainsäädännön ja noudatettavien sopimusten tuntemusta ja että niitä myös noudatetaan.

Suomen Lastenhoitoalan Liiton edustajisto halusi kiinnittää myös huomiota lastenhoitaja-nimikkeen käyttöön. Lastenhoitajan ammattinimikettä saa käyttää vain koulutettu lastenhoitaja – lyhyillä kursseilla lastenhoito-oppeja opiskellut ei voi lastenhoitaja –nimikettä käyttää, koska se on nimikesuojattu ammattinimike.

Lisätietoja:

Eila Seppälä-Vessari
toiminnanjohtaja, päätoimittaja
Suomen Lastenhoitoalan Liitto

PL 120, 00060 They
p 09 5422 7501
040 5489963
toimisto@slal.fi
www.slal.fi
www.facebook.com/slal.ry
http://www.iesite.fi/slalry/

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten ja alan opiskelijoiden yhteinen järjestö sekä Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille. Tarjoamme koulutusta, ratkomme arjen haasteita, vaikutamme alan tulevaisuuteen ja tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti.

 

 


Prysmian Groupin rekrytointiohjelma lahjakkaille nuorille käynnistyi

Prysmian Group käynnisti seitsemännen kansainvälisen Build the Future -rekrytointiohjelmansa. Maailman johtava energia- ja telekaapelikonserni pyrkii löytämään lahjakkaita nuoria ja kouluttamaan heistä uusia alan ammattilaisia.

Ohjelmaan valitaan 40-50 henkilöä, jotka ovat suorittaneet äskettäin talouden, liike-elämän, tekniikan, fysiikan, kemian tai matematiikan yliopisto- tai korkeakoulututkinnon. Aiempiin ohjelmiin on valittu yhteensä neljä henkilöä Suomesta.

Hakijoilta odotetaan muun muassa yritteliäisyyttä, vahvaa kiinnostusta teknologiaan, muutosvalmiutta sekä halua työskennellä kansainvälisesti Prysmian Groupissa.

Valitut työskentelevät alusta asti toiminnan eri osa-alueisiin liittyvissä projekteissa aidosti osana tiimejä. Tutustumisjaksoa seuraa kahden vuoden kansainvälinen työskentely jossakin yhtiön toimipisteessä, joita on 50 maassa. Tällä hetkellä Prysmianin Pikkalan tehtaalla työskentelee neljä ohjelmassa mukana olevaa henkilöä.

Hakuaika päättyy vuoden lopussa ja lisätietoja saa Prysmian Groupin kotisivuilta.

Lisätietoja toimitukselle: Aija Virtanen, henkilöstöpäällikkö, Prysmian Finland Oy, puh. 010 5661, etunimi.sukunimi(at)prysmiangroup.com

Kuva: Prysmian Group

Prysmian Group tarjoaa markkinoiden laajimman kaapelivalikoiman Suomessa. Prysmian Finland Oy:n henkilöstön määrä on 500, ja sillä on tehtaat Kirkkonummen Pikkalassa ja Oulun Ruskossa. Prysmian- ja Draka-tuotteet ovat luoneet yhtiölle edelläkävijän aseman korkean teknologian kaapeliratkaisujen tarjoajana.

Prysmian Group on maailman johtava energia- ja telekaapeleiden sekä kaapelijärjestelmien toimittaja. Sen liikevaihto vuonna 2016 oli yli 7,5 mrd euroa ja henkilöstön määrä 21.000. Konsernilla on 82 tuotantolaitosta 50 maassa. Prysmian Group on listattu Milanon pörssiin.


Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa suuria puutteita

Suomen Lastenhoitoalan Liiton hallitus on käsitellyt Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekarttaa ja toteaa seuraava:

Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta tällaisenaan esitettynä johtaa tieto- ja osaamispääoman ja -resurssien hukkaamiseen. Vahvan ammatti-identiteetin omaavien lastenhoitajien ammatillinen ja pedagoginen osaaminen sivuutetaan, hiljainen, kokemusperäinen tieto haudataan ja osaaminen ohitetaan. Lastenhoitajat ovat koulutuksessaan saaneet valmiudet, paitsi perheiden kohtaamiseen, myös lämpimään ja lasta tukevaan vuorovaikutukseen.

Odotukset lastenhoitajia kohtaan ovat ristiriitaisia.  Lastenhoitajien toisaalta odotetaan olevan valmiita valvomaan koko suurta lapsiryhmää, mutta toisaalta he eivät kuitenkaan saa olla mukana kaikessa varhaiskasvatuksessa tapahtuvan lapsilähtöisen toiminnan kehittämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tiekarttaan kirjattu lastenhoitajan tehtävä / osaamisprofiili on hyvin suppea. Ammatillinen osaaminen tulisi tunnistaa ja tunnustaa. Tiekartan todetaankin jo aiheuttaneen tarpeetonta vastakkainasettelua ja ammattiryhmien välistä eripuraa.

Perheelle ja vanhemmalle näyttäytyy tärkeänä henkilö, joka osaa kertoa lapsen päivästä kokonaisuutena, henkilö, joka ottaa lapsen ja vanhempien viestit vastaan aamulla, henkilö, joka luovuttaa lapsen illalla kertoen päivän kuulumiset. Lähes aina tämä henkilö on ollut lastenhoitaja. Lastenhoitaja viettää selkeästi eniten aikaa lapsen lähellä ja on tästäkin johtuen asemassa, jossa lapsen oppii parhaiten tuntemaan. On käsittämätöntä, että sitä tietoa, jonka voi saada vain olemalla läsnä ja lähellä lasta, ei hyödynnettäisi esim. vasujen laadinnassa!

Koulutetulla varhaiskasvatuksen henkilökunnalla tulee olla oikeus tehdä työtään, myös lastenhoitajilla. Kaikkien ammattiryhmien korkeatasoinen ammatillinen osaaminen on tärkeää, jokaista tarvitaan.  Koulutustasoja nostamalla ei sisällöllistä laatua paranneta, jos lakeja ei noudateta ja huolehdita riittävästä henkilöstömitoituksesta sekä riittävästä määrästä ammattitaitoista avustavaa ja perustehtävää tukevaa henkilökuntaa ruokapalvelun, puhtaanapidon ja vaatehuollon tehtäviin. Näiden tehtävien tärkeys ja laadun merkitys korostuu erityisesti erilaisten epidemioiden aikana.

Tiekartassa ei näy myöskään se, kun lapsia sijoitetaan päiväkotiin lastensuojelullisin perustein lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena tai, kun sosiaalihuoltolaki on perusteena myönnettäessä/haettaessa lapselle laajennettua (yli 20h) varhaiskasvatusoikeutta. Miten resursoinnissa ja osaamisessa huomioidaan näiden lasten ja perheiden erityistarpeet, jotka ovat enemmänkin sosiaalisia - eivät pedagogisia?  Lapsi, jonka elinolosuhteet kodissa ovat olleet monella tavalla haasteelliset ja vaillinaiset, hoito ja huolenpito puutteellista, ei ole valmis oppimaan ja toimimaan hoivatun lapsen tavoin.

Koska tiekartta on tarkoitettu viitoittamaan ja valaisemaan koko varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tietä, niin herää kysymys, että miksi sen valmisteluun ei ole otettu mukaan edustusta niistä ammattiryhmistä, joita asia koskee, ja, joiden työtä se tulee vahvasti määrittelemään? Selvityksestä puuttui yhteiskuntatieteiden ja terveystieteiden edustus. Sosiaalipedagoginen tarkastelu on jäänyt torsoksi ja perusteet ovat puhtaasti koulutus- ja talouspoliittiset.

Terveysosaaminen ja sen tarve pitäisi tuoda selvityksessä vahvemmin esille. Tieto ja ymmärrys lapsen hyvästä hoidosta ja terveyden edistämisestä ja vaalimisesta tulee edelleenkin näkyä ja kuulua varhaiskasvatuksessa ja alan ammattilaisista, osaajista, osaamisesta ja riittävyydestä tulee pitää huolta.

Osaava esimiestyö on edellytys henkilöstön hyvinvoinnille ja jaksamiselle ja taitava esimies huomioi sen järjestämällä ja kehittämällä henkilökohtaista ammatillista osaamista ylläpitävää ja kehittävää täydennyskoulutusta jokaiselle ammattiryhmälle. Myös esimiesten henkilöstöhallinnollisen osaamisen tasoa tulee nostaa ja esimiesten tietoja työehtoihin ja työympäristöön kuuluvista vastuista ja velvollisuuksista parantaa.

Kaikki päiväkodeissa tapahtuva on varhaiskasvatusta, eikä arjessa tilanteita voi erottaa toisistaan. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassakin mainitaan kokonaisuuden muodostuvan kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta. Näitä toteuttaa henkilökunta, jolla on varhaiskasvatuksen koulutus ja osaaminen. Kasvatushenkilöstön lisäksi tulee olla riittävä ja tehtäviinsä koulutettu avustava henkilökunta. Pelkona on, ettei moniammatillinen yhteistyö tule toteutumaan kuten lain henkeen on kirjattu.

Tiekartalla tunnutaan haluttavan muuttaa työn vaatimuksia vastaamaan nykyistä koulutusta eikä niinkään koulutusta vastaamaan työn vaatimuksiin.

Suomen Lastenhoitoalan Liitto

Helsinki 25.9.2017

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari
040 548 9963
eila.seppala-vessari@slal.fi

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten ja alan opiskelijoiden yhteinen järjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille. Tarjoamme koulutusta, ratkomme arjen haasteita, vaikutamme alan tulevaisuuteen ja tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti.


Kotitalousopetus ja -neuvonta edistävät kotitalouksien varautumista kriiseihin

Arkielämältä odotetaan sujuvuutta, hyvä arki rullaa eteenpäin kuin itsestään. Arkeen osuu kuitenkin pienempiä ja suurempia harmeja. Kuinka kansalainen pärjää poikkeustilanteissa, jos sähkön, lämmön, ruuan tai veden jakeluun tulee häiriö? Kuinka pidetään yhteyttä läheisiin, jos kännykät ja muu tietoliikenne pätkii?  Liikenneyhteydet voivat katketa ja sairastuminen voi nopeasti sotkea arjen turvalliset rutiinit. Kotivara turvaa muutaman päivän ruoat, mutta onko kotona myös paristoilla toimiva radio ja vaihtoehto sähkölämmitykselle?

”Kotien toimintavalmiuteen poikkeustilanteissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Oma ja naapuriapu on oltava käytössä ja lähimmäisistä, erityisesti ikäihmisistä on huolehdittava. Kotitalousopetuksen rooli oman arjen hallintaa sekä perustaitoja lisäävänä oppiaineena on ehdottoman tärkeä ja antaa varautumiseen erinomaisia valmiuksia. Myös monet järjestöt opastavat poikkeustilanteisiin varautumiseen ja täydentävät näin valtion turvallisuustoimintaa. Järjestöjen tekemä varautumistyö on tärkeä osa myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa”, sanoo kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja Sari Tanus (Kd).

”On hyvä muistaa kotitalousopetuksen mahdollisuudet edistää kodin ja arjen turvallisuutta esimerkiksi tapaturmien tai tulipalojen ehkäisyssä. Kotitaloustunneilla kohdataan kaikki peruskoulun yläluokkalaiset, ja monissa kouluissa kotitaloutta on nyt alaluokillakin. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma ja erityisesti ilmiöpohjainen lähestyminen tarjoavat erinomaiset puitteet käsitellä varautumisteemoja”, Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (KOVA) puheenjohtaja Karim Peltonen toteaa.

Kotitalousopetuksessa nuoret oppivat arjen hallintaa ja saavat eväitä kestävään elämään. Poikkeustilanteisiin varautumiseen liittyen keskustelemme mm. kotona säilytettävistä elintarvikkeista, juoma- ja käyttövedestä ja muista tarvikkeista sekä opettelemme käyttämään trangiaa. SPEK:n Kotivara-aineistosta löytyy hyviä vinkkejä, miten toimia, jos sähköt ovat poikki myrskyn jälkeen tai kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi”, sanoo Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja Anneli Rantamäki. Hän työskentelee kotitalousopettajana Riihimäellä Pohjolanrinteen koulussa.

”Nuorten mukana tieto kulkeutuu koteihin ja perheisiin. Jos ihmisellä on arjen taitoja, hän selviää myös poikkeustilanteissa. Kotitaloudet, joilla on vaikeuksia selvitä jo normaalista arjesta, ovat kaikkein haavoittuvimpia poikkeustilanteissa”, Rantamäki huomauttaa.

Valtakunnalliset kotitalousneuvontajärjestöt, kuten Martat, pystyvät välittämään varautumisesta tietoa koko maahan. Järjestöt ovat lähellä avun tarvitsijoita ja voivat toimia tarvittaessa nopeasti ja ilman viranomaisohjausta”, kertoo Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

”Kotitalousneuvontajärjestö koostuu arjen osaajista, joista huomattava osa on joukkomuonitustaitoista ja myös heidän maastotaitonsa, mm. marjastuksen ja sienestyksen ansiosta, ovat hyvät. Naapuriapu ja yhteisöllisyys antavat lisäarvoa koko yhteiskunnan varautumiseen. Jokaisen tulisi huolehtia myös lähimmäisistä ja tarkistaa erityisesti ikäihmisten kotivara säännöllisesti”, Heikkilä sanoo.

Lisätietoja:

Sari Tanus, (09) 432 3176, sari.tanus@eduskunta.fi
Karim Peltonen, 040 169 0996, karim.peltonen@spek.fi
Anneli Rantamäki, 040 510 9045, anneli.rantamaki@riihimaki.fi
Marianne Heikkilä, 50 375 1195marianne.heikkila@martat.fi

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita. Edustettuna tukirenkaassa ovat mm. Opetushallitus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Helsingin yliopisto, Laurea- sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulut, Marttaliitto, ELO-Säätiö, SPEK, Kotitalousopettajien liitto, MTK ja Hotelli- ja ravintolamuseo.


Syntymäpäivälahjaksi 100 000 euroa oppimiseen

Oppia.fi – Oppimisen verkkokauppa käynnisti maanantaina 28.8.2017 loppuvuoden kestävän kampanjan Suomi100tonnia. Oppia-verkosto lahjoittaa yhteensä 100 000 euron edestä koulutuspaikkoja hyviä perusteluja vastaan. Kampanjan tarkoituksena on tarjota jokaiselle mahdollisuutta itsensä kehittämiseen osallistumalla Oppia-verkoston koulutukseen, tapahtumaan tai verkkokurssille. Paikkaa saa hakea kuka tahansa. Kampanjalla juhlistetaan myös 100-vuotiasta Suomea ja sen tärkeintä menestystekijää: korkeatasoista osaamista.

”Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa elinikäisellä oppimisella varmistetaan osaaminen, jolle maamme tulevaisuus rakentuu myös tulevaisuudessa. Osaavat suomalaiset ovat tärkein voimavaramme, jolle hyvinvointi ja elinkeinoelämän menestys perustuvat”, kertoo Petri Väyrynen, mies Suomi100tonnia-idean takana.

”Suomessa on hyvä oppia ja yrittää. Haluamme Suomi100tonnia -kampanjan avulla kiittää satavuotiasta Suomea tämän syntymäpäivälahjan kautta ja tuoda uuden oppimisen mahdolliseksi henkilöille, joilla ei siihen juuri nyt ole mahdollisuutta. Mukana Suomi100tonnia –syntymäpäivälahjassa on lähes 30 eturivin koulutusyritystä Suomesta ja maailmalta. Meitä kaikkia yhdistää halu olla rakentamassa maata, jossa kaikki rakastavat oppimista”, Väyrynen jatkaa.

Yksi Suomi100tonnia-sitoumuksen allekirjoittaneista on Suomen Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen:

”Koulutus luo perustan tasa-arvoiselle elinkeinoelämälle, joka kannattelee Suomen menestystä ja suomalaisten hyvinvointia. Missiomme edistää suomalaista elinkeinoelämää on kantanut meitä jo kohta sata vuotta. Olen ylpeä, että voimme monella tavalla tukea suomalaista koulutusta, osaamista, elinkeinoelämää ja hyvinvointia. Suomi100tonnia on upea hanke koulutuksen kehityksen puolesta.”

Myös Suomen Osto ja Logistiikkayhdistys LOGY ry on hankkeessa mukana:

”Suomi rakentuu monelle sankaritarinalle, joista yksi on korkeatasoinen osaaminen ja koulutus. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGYn valmennuksissa olemme mukana kehittämässä oston ja logistiikan osaamisen sankaritarinoita ja entistä menestyvämpiä yrityksiä Suomeen”, kertoo koulutuspäällikkö Lotte Manninen.

Keväällä 2016 perustettu Oppia.fi - Oppimisen verkkokauppa on kasvanut lyhyenä elinaikanaan merkittäväksi oppijan aarreaitaksi, josta niin yritykset kuin yksityishenkilöt voivat hankkia koulutusta helposti ja luotettavasti saman katon alta. Oppia-koulutusverkostoon kuuluu jo yli 100 koulutuksia, yritystapahtumia ja digitaalista oppimissisältöä tarjoavaa yritystä. Oppia.fi on suomalainen palvelu, jolle on myönnetty avainlippu sekä 100 hyvää Suomesta –tuotemerkki.

”Oppimisen nopeus on tärkein ja pysyvin kilpailuetu niin yrityksille, valtioille kuin yksilöillekin. Oppia.fi tarjoaa oppia yritysten ja henkilöiden johtamiseen, hallintoon, kehittämiseen, projektien johtamiseen, palveluiden johtamiseen, prosessien johtamiseen ja IT:hen. Jokainen voi valita Oppiasta itselleen sopivat tavat oppia: luokkakurssit, työpajat, roolipelit, tapahtumat, verkkokurssit, etäopetuksen, webinaarit, simulaatiopelit, ekirjat, ekirjastot tai muun digitaalisen sisällön. Tervetuloa oppimaan Oppiaan”, kertoo Oppia.fi-palvelua tuottavan Wakaru Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen.

Suomi100tonnia-paikkaa haetaan hyvin perustelulla hakemuksella kurssitoteutuksen sivulta Oppimisen verkkokaupasta. Lisätietoa kampanjan sivuilta: www.suomi100tonnia.fi

Lisätietoja antaa:
Petri Väyrynen
040 592 4448
petri.vayrynen(at)oppia.fi

Suomi100tonnia kumppanisitoumus

Haluamme olla mukana rakentamassa maata, jossa kaikki rakastavat oppimista. Tämän vision innoittamana olemme mukana Suomi100tonnia -kampanjassa.

Valituissa koulutuksissamme on varattu yksi Suomi100tonnia-penkki per koulutus. Me maksamme tuohon penkkiin liittyvät kustannukset koulutuksen, materiaalin, tilojen ja tarjoiluiden suhteen. Me uskomme, että oikeus oppimisen iloon kuuluu kaikille.

Koulutuksemme ovat oppijalähtöisiä ja me hyödynnämme niiden toteutuksessa uutta teknologiaa. Koulutuksemme auttavat oppijaa vastaamaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin.

Kenelle Oppia-paikka myönnetään?

Myönnettävään Oppia-paikkaa ei vaadita tiettyä ikää, työelämän statusta (työtön, työttömyysuhan alla, työssä, opiskelija jne), ihon väriä tai sukupuolta. Uskomme, että kaikki ovat oppijoina yhdenvertaisia. Suomi100tonnia-paikkaa haetaan hyvin perustelulla hakemuksella kurssitoteutuksen sivulta Oppimisen verkkokaupasta. Lisätietoa kampanjan sivuilta: www.suomi100tonnia.fi

Suomia100tonnia –kampanjassa mukana olevat organisaatiot aakkosjärjestyksessä (tilanne 28.8.2017)

Arrow ECS Finland Oy
Arter Oy / Qualitas Fennica
Business Excellence Finland Oy
Careerjoy HR Services Oy
CGI Suomi Oy
Coala Oy
Contribyte Oy
CxO Professional Oy
DOOR Training and Consulting Oy
Equ Pro
Gispo Oy
Good e-Learning
JustIn Group Oy
Knowit Oy
Luotain Consulting Oy
Menestystakomo Oy
Nitor Group Oy
Opiframe Oy
Seita Technologies Oy
Snellman-kesäyliopisto
Suomen Messukeskus
Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry
Suomen Projekti-Instituutti Oy
Wakaru Oy
Wistec Training Oy
XCure Solutions Oy

Oppia.fi – Oppimisen verkkokauppa

Oppia.fi keväällä 2016 perustettu helppokäyttöinen ja turvallinen suomalainen innovaatio, joka yhdistää koulutusta tarjoavat tahot ja koulutusta tarvitsevat samaan verkkokaupan logiikalla toimivaan palvelualustaan. Oppimisen verkkokauppa on kasvanut lyhyenä elinaikanaan merkittäväksi oppijan aarreaitaksi, josta niin yritykset kuin yksityishenkilöt voivat hankkia oppia helposti ja luotettavasti saman katon alta. Oppia-koulutusverkostoon kuuluu jo 100 koulutuksia, yritystapahtumia ja digitaalista oppimissisältöä tarjoavaa yritystä. Palvelun käyttäjiä on jo yli 500:sta organisaatiosta ja kuukausittaisia Oppia.fi-palvelussa vierailijoita on yli 25.000.

 

 

 

 

 


Opiskelijoiden asuntokilpa käynnistyy – vinkit edullisen asunnon löytämiseen

Kilpailu opiskelija-asunnoista on kuumimmillaan lähiviikkoina, kun tieto opiskelupaikoista julkaistaan. Asuntokilvassa pärjää, kun uutta kotia etsii ajoissa ja ennakkoluulottomalla asenteella. Joustavuus asuinalueen ja asumismuodon suhteen tuo parhaat mahdollisuudet asunnon löytämiseen.

Pääkaupunkiseudulle muuttaa vuosittain yli 20 000 nuorta. Suurin muuttopiikki on edessä loppukesästä, kun uudet korkeakouluopiskelijat saapuvat muualta Suomesta uudelle opiskelupaikkakunnalleen.

”Tänä kesänä on odotettavissa ennätysmäärä opiskelija-asuntohakemuksia – jopa 10 000. Opiskelija-asunnot ovat suositumpia kuin yksityiset vuokra-asunnot, sillä ne ovat huomattavasti edullisempia”, kertoo Helsingin opiskelija-asuntosäätiö Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio.

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas keräsi vinkit siihen, miten kuumentuneilla opiskelija-asuntomarkkinoilla saa helpommin asunnon.

Opiskelija, nappaa tästä vinkit opiskelija-asunnon hakuun

1. Ole ajoissa – Asuntohakemus kannattaa laittaa sisään heti, kun tieto opiskelupaikasta on selvillä.
”Hakemuksia saapuu tiheään erityisesti loppukesästä. Jos omansa ehtii saada matkaan ennen elokuuta, mahdollisuudet asunnon saamiseen paranevat merkittävästi”, Tarhio sanoo.

2. Varmimmin opiskelija-asunnon saa jaetusta asunnosta – Yksiö on vuodesta toiseen opiskelijoiden halutuin asumismuoto. Asuntokilvassa pärjää kuitenkin todennäköisemmin se, joka on valmis harkitsemaan myös muita vaihtoehtoja. Varmimmin asunnon saa, kun on valmis vastaanottamaan huoneen jaetusta asunnosta. Halvimmillaan solusta saa huoneen 200 eurolla.

3. Kokeile Kämppis-Tinderiä – Jaettuun asuntoon muuttaminen saattaa tuntua monesta jännittävältä. Hoasin Kämppishaku-palvelun avulla tulevaan kämppäkaveriin voi kuitenkin tutustua jo etukäteen.
”Kämppishaun avulla tulevan asuinkumppaninsa voi valita itse sen sijaan, että vuokranantaja sijoittaisi kaksi toisiaan tuntematonta henkilöä samaan asuntoon”, kertoo Tarhio.

4. Jousta kriteereissäsi
– Helsinkiin muualta muuttavien tietoisuus eri asuinalueista on kasvanut huomattavasti. Ulkopaikkakuntalaisilla on Tarhion mukaan selvät kriteerit siitä, missä päin kaupunkia he mieluiten asuisivat. Suosittuja alueita ovat esimerkiksi Helsingin keskusta, Kallio ja Vallila.
”Asunnon saa nopeammin, jos on valmis asumaan hieman kauempana keskustasta. Mitä vähemmän asuntoa koskevia toiveita hakija esittää, sitä useampia asuntoja hänelle voidaan tarjota”, Tarhio kertoo.

5. Muualta Suomesta muuttavat ovat etusijalla. – Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta muuttavat uudet opiskelijat ovat Hoasin asuntojonossa etusijalla. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuvien kannattaa puolestaan varautua pidempiin jonotusaikoihin.

”Pääkaupunkiseutulaisten kannattaa odottaa pahimman ruuhkan yli. Heinä-elokuussa asunnon saaminen vie noin 2–3 kuukautta, mutta sen jälkeen asunnon löytyminen helpottuu merkittävästi”, Tarhio vinkkaa.

Lisätietoja:
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Matti Tarhio, p. 0400 800 255, matti.tarhio@hoas.fi

Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä yli 9 200 kpl ja asukkaita noin 18 000. www.hoas.fi