Empower on haluttu ja arvostettu työnantaja insinööriopiskelijoiden parissa

Empowerin tavoite on olla houkuttelevin työnantaja alallaan. Empower selvitti laajassa työnantajatutkimuksessa kuinka hyvin se tunnetaan ja mitä odotuksia Empower työnantajana herättää alan opiskelijoissa. Tulokset kertovat, että Empower on kiinnostava työnantaja.

Kansainvälinen tutkimusyritys Universum toteuttaa vuosittain yritysbarometrin, jossa tuhannet yliopisto-opiskelijat ympäri maailman kertovat uratoiveistaan ja odotuksiaan työnantajista. Empower osallistui Unversumin tutkimukseen Suomessa ja Ruotsissa.

Yhteensä lähes kymmenen tuhatta alan opiskelijaa arvioi Empowerin houkuttavuutta työnantajana. Tutkimuksessa kartoitettiin mukana olevien yritysten tunnettuutta, millaisia ominaisuuksia opiskelijat yhdistävät yrityksiin ja muun muassa sitä, voisivatko he ajatella työskentelevänsä kyseisissä yrityksissä.

- Tulos on hyvä, mutta toki haluamme tuoda vielä enemmän esille Empowerin monipuolisia, kansainvälisiä uramahdollisuuksia ja kertoa mielenkiintoisista tehtävistä, sanoo Senior Vice President Kirsi-Marja Heliste, HR, HSE ja Viestintä.

Empoweria verrattiin työnantajana viiteen kilpailijaan sekä Suomessa että Ruotsissa. Tässä kisassa Empower pärjäsi hyvin. Empower rankattiin molemmissa maissa toiselle sijalle sekä tunnettuudessa että haluttavuudessa kilpailijoihinsa verrattuna.

- Empower kilpailee monien muiden yritysten rinnalla insinöörialojen huippuosaajista, joten tunnettuus yrityksenä ja hyvänä työnantajana on meille tärkeää, jotta saisimme jatkossakin alan osaajia Empoweriin, kertoo Kirsi-Marja Heliste.

Inspiroiva ja dynaaminen työympäristö, monipuolisia tehtäviä

Opiskelijoiden mielestä Empower on arvostettu, markkinoilla menestynyt ja sen perustehtävä on inspiroiva. Ihmisiä ja työpaikan kulttuuria pidetään dynaamisena ja työnantajana se arvostaa työntekijöitään. Myös johtajien koetaan tukevan kehittymistä.

- On ilahduttavaa huomata, että olemme varsin tunnettu ja arvostettu työnantaja opiskelijoiden parissa. Empoweriin työnantajana liitetyt asiat ovat monilta osin juuri niitä, joita tulevat osaajat yleisesti arvostavat, Heliste jatkaa.

Insinööriopiskelijoiden mukaan Empower arvioidaan olevan hyvä referenssi tulevan uran kannalta. Opiskelijat olettavat, että Empowerissa työ on haasteellista ja työtehtävät monipuolisia. Lisäksi tiimityöskentely, asiakaslähtöisyys ja se, että saa paljon vastuuta liitettiin Empoweriin.

Lisätietoja: Kirsi-Marja Heliste, Senior Vice President, HR, HSE ja Viestintä, puh. 050 514 3339, kirsi-marja.heliste@empower.fi.

Empowerin työntekijöiden uratarinoita.

Empower on palveluyritys, joka rakentaa ja huoltaa sähkö- ja televerkkoja, kunnossapitää tehtaita ja voimalaitoksia sekä toimittaa tietojärjestelmiä ja palveluratkaisuja energiasektorille. Yhtiö palvelee yli sadalla paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 340 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 2550 henkilöä. www.empower.fi


Insinöörikoulutukseen entistä vähemmän hakijoita - valmistuvat saavat valita työpaikkansa

Kevään yhteishaussa ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutukseen haki noin 1 500 opiskelijaa vähemmän kuin viime vuonna. Luku on hälyttävä, sillä Suomea uhkaa jo nyt insinööripula.

Insinööriopintonsa syksyllä aloittava saa valmistuessaan todennäköisesti kilpailuttaa työpaikkansa. Lähivuosina insinöörejä jää paljon eläkkeelle ja jo nyt työpaikkoja on enemmän tarjolla kuin valmistuvia insinöörejä. Arvion mukaan insinöörejä valmistuu avoimiin työpaikkoihin nähden vuosittain yli 200 liian vähän.

Varman työpaikan lupauksesta huolimatta kevään yhteishaussa hakijoita oli insinöörikoulutukseen hieman alle 17 000, joka on noin 1 500 hakijaa vähemmän kuin viime keväänä.

- Hakijamäärä on pettymys, koska odotimme selkeää nousua. Vetovoimaan vaikuttaa varmasti se, että edelleen insinöörikoulutusta pidetään puhtaasti matemaattisena alana ja laskemisena, sanoo oppimisjohtaja Tapani Martti Metropolia Ammattikorkeakoulusta.

- Todellisuudessa insinöörityö on soveltamista ja ongelmien ratkaisemista. Laskeminen on hyvin pieni osa työtä ja siitäkin tietokoneet hoitavat suurimman osan, Martti lisää.

Hakijamäärän kokonaislaskusta huolimatta esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin hakijoita oli viime vuotta enemmän sähkö- ja automaatiotekniikkaan, rakennustekniikkaan sekä energia- ja ympäristötekniikkaan.

Digiosaajista tarvetta myös insinöörialoilla

Martin mukaan kovaa vauhtia kehittyvä digitalisaatio on kasvattanut digiosaajien kysyntää myös perinteisillä insinöörialoilla. Wärtsilän energiaratkaisuliiketoiminnan henkilöstöjohtaja Minna Blomqvist vahvistaa kehityksen.

- Vaikka Wärtsilä edustaa raskasta teollisuutta, digitalisaatio avaa uudenlaisia mahdollisuuksia ja sen alan osaajia tarvitsemme tulevaisuudessa ehdottomasti lisää, Blomqvist sanoo.

Mielikuva insinööristä yksin tekemässä laskelmia onkin jäämässä historiaan.

- Kommunikaatio- ja yhteistyötaidot sekä johtaminen nousevat yhä enemmän esiin myös perinteisissä insinööritöissä, Blomqvist linjaa.

Blomqvist toivoo, että erityisesti naiset innostuisivat hakemaan alalle aikaisempaa innokkaammin.

Lisätietoja:
Tapani Martti
Oppimisjohtaja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
P. 040 771 9160
S-posti: tapani.martti@metropolia.fi


Eduskunnan kotitalouden tukirengas: Kotitalousala tuottaa kestävää hyvinvointia – koulutukseen tarvitaan riittävät voimavarat

Kotitalousalan tuottaman kestävän hyvinvoinnin merkitys on suuri suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotitaloudellista osaamista tarvitaan tämän päivän maailmassa, koska tiedot ja taidot eivät enää entiseen tapaan siirry perheissä seuraaville sukupolville. Yhteiskuntaa uhkaa kahtia jakautuminen myös kotitaloustaitojen suhteen. Eduskunnan kotitalouden tukirengas on huolissaan kotitalouden tieteenalan, kotitalousopettajan koulutuksen ja tätä kautta koko kotitalousopetuksen tasosta ja jatkuvuudesta tämänhetkisissä yliopistojen muutoksissa ja koulutuksen murroksessa.

Kotitaloustiede ja kotitalouspedagogiikka vahvistavat yhteiskunnallista osaamista ja osallisuutta. Kotitalousopetus edistää yhteiskuntaa, joka on ihmisiä ja koteja varten.
Monipuolinen yleissivistys, jossa on mukana käytännön harjoittelua, auttaa ymmärtämään valintojen seuraukset pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee kotitaloustiedettä ja kattavaa kotitalousopettajan pedagogista koulutusta. Kotitalous on monitieteinen, laaja-alainen tieteenala. Kotitalousopettajan yliopistokoulutukseen sekä kotitaloustieteen jatkuvuuteen tarvitaan riittävät resurssit.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kotitaloudelle nimetään kolme keskeistä sisältöaluetta: ruokaosaaminen ja kulttuuri, asuminen ja yhdessä eläminen sekä kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa. Nyky-yhteiskunnassa voimakkaasti korostuvaa kuluttaja- ja talousosaamista opetetaan nimenomaan kotitalouden oppiaineessa. Kotitalousopetuksen ja kotitaloudellisen osaamisen jatkumo ala- ja yläkoulusta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä edelleen korkea-asteelle ja kolmannen sektorin neuvontatyöhön on turvattava.

Kotitalous pysyy ihmisen elämän perustana riippumatta yhteiskunnallisesta tai poliittisesta järjestelmästä. Kotitalousopetus on lähtökohdiltaan ongelmia, syrjäytymistä sekä sukupuolten välistä segrekaatiota ennalta ehkäisevää. Kotitalous on elämää ja arkea eheyttävä voima, joka tuottaa valmiuksia kestävälle ja turvalliselle arjelle. Kotitalous on palvelujen tuottamista ja myös väylä yrittäjyyteen sekä luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.

Miksi tarvitsemme kotitalouden asiantuntijuutta juuri nyt? Uutisista kuulemme hupenevista luonnonvaroista sekä talouden hallinnan ja velkaantumisen kriiseistä. Maahanmuutto ja kotouttaminen tuovat omat haasteensa. Kotitalouksien arki on haasteellista digitalisoituvassa ympäristössä ja monella ovat arjen rytmit sekä rutiinit hukassa.
Arki on nyky-yhteiskunnassa aiempaa monimutkaisempaa, kuormittavampaa, epävarmempaa ja vaikeammin hallittavaa. Monimutkaistuvassa maailmassa joudumme koko ajan tekemään valintoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Kasautuessaan huonot valinnat voivat johtaa osattomuuteen ja syrjäytymiseen. Ihmiset ja perheet kaipaavat tukea elämän hallintaan. Tarvitsemme nyt kotitalousosaamista enemmän kuin koskaan.

Kotitalous on investointi tulevaisuuteen, arjen viisautta ja yhteistä pääomaa – pitäkäämme siitä huolta!

Lisätietoja:
Anne Kalmari, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja, anne.kalmari@eduskunta.fi, p. 09 432 3073
Anne Kalmarin avustaja Tuula Leinonkoski, tuula.leinonkoski@eduskunta.fi, p. 09 432 4073
Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto sekä sihteeri, Eduskunnan kotitalouden tukirengas, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316
Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry, anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita.


Tabletkoulu yhdistää voimansa Bomberbotin kanssa ja tuo ohjelmoinnin suomalaisiin luokkahuoneisiin

Helsingissä sijaitseva digitaalisen oppimateriaalin kustantaja Tabletkoulu on yhdistänyt voimansa hollantilaisen ohjelmointikustantajan Bomberbotin kanssa tarjotakseen ratkaisun koulujen ohjelmoinnin opetukseen. Tabletkoulun toimitusjohtajan Oskari Lehtosen mukaan yhteistyö Bomberbotin kanssa toteuttaa hyvin Tabletkoulun suunnitelmaa, jonka tavoitteena on tarjota parasta digitaalista oppimateriaalia käyttäjilleen, sekä opettajille että oppilaille.

Tabletkoulun ratkaisu korvaa perinteiset oppimateriaalit ja materiaaleja on tarjolla laajasti alakoulusta lukioon. Tabletkoulun koko konsepti on suunniteltu erityisesti pedagogisista lähtökohdista ja siten, että se soveltuu tietokoneille, tableteille ja jopa kännyköille. “Vaikka meillä on yli 200 kirjailijaa tuottamassa oppimateriaaleja, meiltä puuttui ratkaisu ohjelmoinnin opetukseen alakouluissa. Siksi on hienoa, että löysimme toisemme Bomberbotin kanssa ja voimme näin tarjota käyttäjillemme laadukkaan materiaalin siihenkin.” kertoo Lehtonen.

Uusien kansallisten opetussuunnitelmien muutosten myötä ohjelmointi ja tietotekninen ajattelu ovat tulleet osaksi opetussuunnitelmaa, joka otetaan alakouluissa käyttöön seuraavan lukuvuoden alkaessa syksyllä 2016. On arvioitu, että EU:n alueella tulee vuoteen 2020 mennessä olemaan vaje noin 900 000 ITC-ammattilaisesta. Suomi on yksi niistä maista, jotka ovat aloitteellisesti alkaneet valmistella uusia sukupolvia tulevaan ja ottaneet koulujen opetussuunnitelmiin tieto- ja viestintäteknologiset taidot.

Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto on koulujen vastuulla. Koulut ovat haasteen edessä, koska suurella osalla opettajista ei ole kokemusta ohjelmoinnista. He tarvitsevat tukea, jotta voivat opettaa ohjelmointia oppilailleen, ja tämä on syy siihen, miksi Tabletkoulu ja Bomberbot ovat alkaneet toimia yhdessä asian hyväksi.

Bomberbot on kehittänyt kaksivuotisen ohjelmoinnin opintosuunnitelman, jota käyttää Alankomaissa jo yli 500 koulua. Muutamissa suomalaiskouluissa Bomberbot on parhaillaan kokeilussa. Markus Humaloja Veromäen koulusta Vantaalta kommentoi uutta oppimisalustaa näin: "Bomberbotin avulla kuka vain pystyy opettamaan ohjelmointia, eikä aiempaa kokemusta ei tarvita. Tunnit ovat opettajalle hyvin selkeitä, ja lapset motivoituvat hauskasta pelistä."

Bomberbot tarjoaa opettajille alustan, josta löytyvät tuntisuunnitelmat ja esitykset, sekä verkkopeli, jonka avulla oppilaat oppivat ohjelmoinnin käsitteitä. Opettajilla ei tarvitse olla aiempia taitoja tai ITC-tietämystä, jotta ohjelmointia voi opettaa Bomberbotilla. Verkossa olevat Opettajan oppaat tarjoavat askel askeleelta etenevät tuntisuunnitelmat jokaiseen ohjelmoinnin aihealueeseen. Oppilaat oppivat hallitsemaan ohjelmointitaidot ratkaisemalla erilaisia haasteita verkkopelin tehtävissä. Opettajat pystyvät seuraamaan oppilaiden etenemistä ja mukauttamaan oppitunteja oppilaiden kehityksen mukaan.

Tietoa Bomberbotista

Teknologian merkitys arjessamme kasvaa jatkuvasti. Bomberbotin avulla oppilaat eivät opi pelkkää ohjelmointia, vaan myös ajattelua ohjelmoinnin takana. Hollantilainen startup-yritys Bomberbot auttaa opettajia pitämään ohjelmoinnin oppitunteja yksinkertaisella ja leikkimielisellä tavalla, ilman aiempaa kokemusta ohjelmoinnista. Bomberbot tarjoaa helposti seurattavan opetusohjelman, johon sisältyvät havainnollistavat esitykset oppituntien aiheista. Bomberbotin avulla lapset oppivat tärkeitä taitoja, kuten tietoteknistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja yhteistyötaitoja, jotka ovat välttämättömiä ominaisuuksia tulevaisuuden maailmassa. Bomberbot nostettiin äskettäin Business Insiderin listalle ’50 startup-yritystä, jotka todella muuttavat
ma
ailmaa’. Bomberbot on ollut jo yli 10 000 oppilaan käytössä alakouluissa. Lisätietoa saa yrityksen sivuilta www.bomberbot.com.

Tietoja Tabletkoulusta

Tabletkoulu on suomalainen sähköisten oppimateriaalien kustantamiseen erikoistunut yritys. Tabletkoululla on materiaaleja tarjolla alakouluun, yläkouluun ja lukioon. Materiaaleja voi käyttää kaikilla laitteilla (tietokoneet, tabletit ja vaikka kännykät). Materiaalien laadintaan osallistuu yli 200 kirjailijaa ympäri Suomen. Materiaali myös kehitetään jatkuvasti ja opettajat voivat opetuksen ohella liittää Tabletkouluun omia materiaalejaan ja jakaa niitä keskenään. Lisätietoja Tabletkoulusta www.tabletkoulu.fi.

Yhteystiedot
Tabletkoulu Oy
Oskari Lehtonen
+358 400 79 44 58
oskari.lehtonen@tabletkoulu.fi

Bomberbot
Petra Raivonen
+358 4435 7860
petra@bomberbot.com


Ministeri huolissaan: Insinööripula uhkaa Suomea

Alalla kipeä tarve uusille opiskelijoille

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on huolissaan Suomea uhkaavasta tekniikan ja teknologia-alojen työvoimapulasta. Ministeri ehdottaakin insinöörikoulutuksen paikkojen lisäämistä ammattikorkeakouluissa.

”Esimerkiksi tekniikan ja liikenteen aloille on välttämätöntä kouluttaa ammattikorkeissa lisää osaajia, sillä työmarkkinat mullistuvat globalisaation ja teknologian kehityksen edetessä. Jopa puolet nykyisistä ammateista voi kadota ja tulevaisuudessa tarvitaan aivan uudenlaista osaamista”, Grahn-Laasonen linjaa.

Vakaat työllisyysnäkymät, muhkea palkkataso

Insinööriliiton tekemän tuoreen selvityksen mukaan tekniikan ala kouluttaa tällä hetkellä viisi prosenttia liian vähän uusia insinöörejä verrattuna tarjolla olevien työpaikkojen määrään.

”Ensi vuosikymmenellä insinööreille on suurta tilausta, sillä alalta eläköityy suuri joukko ihmisiä. Ennen kaikkea Suomi tarvitsee uudenlaista osaamista, sillä työtehtävät muuttuvat tekniikan kehityksen myötä huomattavasti. Kiperin työvoimapula on näköpiirissä kone-, sähkö- ja rakennustekniikan aloilla. Tulevaisuuden osaajia tarvitaan myös terveys- ja ympäristöteknologiassa sekä energiatekniikassa ja automatisaatiossa”, ennakoi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen tekniikan alan työryhmän jäsen Tauno Kekäle.

Tekniikan alan palkkataso on keskivertoa selvästi korkeampi. Insinöörikunnan keskipalkka on 4175 euroa kuussa, kun suomalaisen keskimääräiset kuukausiansiot ovat 3308 euroa.

Insinöörille siistiä sisätyötä – tai seikkailua

Myös suomalainen elinkeinoelämä jakaa ministerin ja ammattikorkeakoulujen toiveen insinöörikoulutuksen kasvattamisesta.

”Wärtsilällä on tulevaisuudessa huutava pula insinööreistä. Tarvitsemme vientikelpoisia insinöörejä, jotka pystyvät yhtä mallikkaasti siisteihin sisätöihin kuin seikkailuihin laivoilla tai voimalaitosprojekteissa”, kuvailee merenkulun ja energiamarkkinoiden voimaratkaisuihin erikoistuneen Wärtsilän energiaratkaisujen henkilöstöjohtaja Minna Blomqvist.

Wärtsilä työllistää kansainvälisesti noin 19 000 osaajaa, joista viidesosa eli 3800 Suomessa. Heistä noin 2500 toimii teknisen alan tehtävissä Vaasassa, Helsingissä ja Turussa.

”Palkkaamme Suomessa joka kesä 500 opiskelijaa ja todella moni heistä jatkaa valmistumisensa jälkeen meillä vakituisena työntekijänä”, Blomqvist kertoo.

Sanni Grahn-Laasonen, Tauno Kekäle ja Minna Blomqvist puhuivat insinöörialan mediatapahtumassa Helsingin Rautatientorin jääpuistossa maanantaina 21.3.2016.

Kuvia 21.3. tapahtumasta: (Kuvaaja Visa Stenvall): http://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Insinoorit/

Lisätietoja:
Tauno Kekäle
Arene ry
p. 040 076 1619
tauno.kekale@vamk.fi
www.arene.fi

Arene ry on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, jonka toiminnan tarkoituksena on ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittäminen, ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen sekä yhteisen keskustelufoorumin muodostaminen ammattikorkeakouluille.


Aineopettajaliiton kannanotto suunnitteilla olevaan lukion reaaliaineiden tuntijakokokeiluun

Lukion kehittäminen ja kokeilut sinänsä toivottavia
Aineopettajaliitto kannattaa lukion kehittämistä yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana oppilaitoksena. Opiskelijoiden mahdollisuus valita opintojaan ohjatusti saattaa lisätä heidän opiskelumotivaatiotaan, mutta voi huonosti toteutettuna lisätä eri lukioiden kurssitarjonnan eriarvoistumista sekä eri sukupuolten kurssivalintojen segregaatiota.

Kokeilun ajankohta valittu hätäisesti

Meneillään on lukioiden opetussuunnitelmatyö ja ylioppilastutkinnon sähköistäminen. AOL ehdottaa suunnitteilla olevan tuntijakokokeilun siirtämistä aikaisintaan syksyyn 2017.

Huoli valintojen yksipuolistumisesta

AOL on huolestunut alueellisen tasa-arvon ja erikokoisten lukioiden välisen tasa-arvon säilymisestä. Opiskelijoille tulee taata mahdollisuus opiskella kaikkia "koreihin" kuuluvia oppiaineita kontaktiopetuksessa. Tätä varten kokeiluun tulee varata tarvittava rahoitus.

Lisäksi AOL on huolestunut siitä, että opiskelijoiden valinnat reaaliaineiden “korien” sisällä eivät tulisi olemaan riittävän laaja-alaisia ja yleissivistäviä. Huolta on myös herättänyt se, millä tavoin opiskelijat valitsisivat niitä oppiaineita, joita ei opeteta peruskoulussa. Opiskelijoille on taattava pätevät aineenopettajat ja riittävästi opinto-ohjausta.

Opiskelijoiden tasa-arvo jatko-opintoihin pyrittäessä taattava

Kokeilu voi johtaa jatko-opintojen kannalta epäsuotuisiin kurssivalintoihin. Toivottavaa on, että tuntijako laaditaan siten, että opiskelija voi turvallisesti valita opintonsa niin, että lukioista valmistuneille taataan tasapuoliset jatko-opintomahdollisuudet.

Anneli Rantamäki
Aineopettajaliiton puheenjohtaja

aihetta koskeviin kysymyksiin vastaa
Jaakko Lindfors
Aineopettajaliiton lukiotoimikunnan puheenjohtaja
puh. 040 7751230


Vuoden kotitalousopettajaksi KT, rehtori Kaisa Isotalo Seinäjoelta

Kotitalousopettajien liitto on valinnut Vuoden kotitalousopettajaksi Kaisa Isotalon. Valinta julkistettiin Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa, Opettajan olohuoneen lavalla lauantaina 30.1.2016.
Kaisa Isotalo valmistui ylioppilaaksi Oulun normaalikoulusta vuonna 1979. Hän valmistui Helsingin yliopiston kasvatustieteen osaston kotitalousopettajan koulutuslinjalta kasvatustieteen maisteriksi ja kotitalouden opettajaksi 1984. Hän on työskennellyt kotitalousopettajana Oulun ammatillisessa kurssikeskuksessa, Helsingin toisessa normaalikoulussa, Vantaalla Korson yläasteella, Vaasassa Kirkkopuistikon yläasteella, Vuorikadun yläasteella ja Vanhan Vaasan yläasteella. Vuoden 1999 syksystä lähtien hän on toiminut Seinäjoen lyseon rehtorina sekä kotitalouden opettajana. Kaisa on ottanut haasteen vastaan opettamalla kotitaloutta osittain englannin kielellä, CLIL-menetelmällä. Rehtorina hän on kuunteleva ja toiset huomioiva, jämpti, päättäväinen sekä erityisen ahkera. Hän toimii myös hyvin haastavissakin tilanteissa ja luotsannut lyseolaisia läpi vaikeiden aikojen.

Vuodet 1993–1999 hän toimi Vaasan kaupungin OPS-koordinaattorina ja yrittäjyyskasvatuksen projektijohtajana. Yrittäjyyskasvatusta hän koordinoi myös Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa vuosina 1997–1999. Hän on johtanut vuosien mittaan monia kansainvälisiäkin projekteja joista viimeisin, Get Inspired by Food, toteutui yhteistyössä Italian Lombardian alueen edustajien kanssa. Kaisa Isotalo on käynyt myös luennoimassa suomalaisesta kouluruokailusta sekä koulujärjestelmästä ulkomailla.

Kaisa Isotalo väitteli tohtoriksi kasvatustieteestä 2014 aiheenaan ”Pedagoginen synkronointi, vaikeus johtamispäätöksissä yläkoulunrehtorien kokemana”.

Hän on toiminut aktiivisena jäsenenä kotitalousopettajien paikallisissa yhdistyksissä Vaasassa sekä Seinäjoella. Hän oli myös Kotitalousopettajien liiton hallituksen jäsenenä 1998–2004 ja Suomen rehtorit ry:n hallituksen varajäsenenä vuodesta 2003 alkaen ja varsinaisena jäsenenä vuonna 2014. Hän on oppikirjakirjailija sekä Kotiruoka-kirjan toinen tekijä.

Kaisa on hyvin aktiivinen ja idearikas ihminen, harrastaa ruokakulttuuria ja löytää aikaa myös maratonien juoksemiseen niin koti- kuin ulkomailla.

Lisätietoja:
Kaisa Isotalo, kaisa.isotalo@seinajoki.fi, puh 040 7748282
Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry, anneli.rantamaki@riihimaki.fi,
puh. 040 5109045
Kuvapyynnöt (painokelpoiset kuvat): Aira Kuvaja, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, puh. 040 500 8316


Atria Oyj lahjoitti 60 000 euroa suomalaisille yliopistoille ja Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulusäätiölle

Atria Oyj lahjoitti yhteensä 60 000 euroa kahdelle suomalaiselle yliopistolle ja yhdelle korkeakoulusäätiölle. Lahjoituksia saavat Itä-Suomen yliopisto 20 000 €, Vaasan yliopisto 20 000 € ja Etelä-Pohjanmaan Korkeakoulusäätiö 20 000 €.

- Elintarvike- ja ravitsemustiede ovat tärkeitä osa-alueita Atrialle. Näiden osa-alueiden yhdistäminen luontevasti suomalaisen kuluttajan arkeen on yksi isoista haasteista koko elintarviketeollisuudelle. Haluamme tukea monipuolisesti eri tieteenaloja, toteaa Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn.

- Atrian näkökulmasta on tärkeää, että Suomessa toimii alueellisesti elinvoimaisia yliopistoja ja korkeakouluja. Atria haluaa tukea sekä koko Suomen että alueiden kilpailukykyä, jota yliopistot omalta osaltaan vahvistavat, kertoo Juha Gröhn.

Lisätietoja antaa Atria Oyj:n toimitusjohtaja Juha Gröhn, p. 0400 684 224.

Atria Suomi on osa kasvavaa ja kansainvälistä elintarvikealan yritystä Atria Oyj:tä. Atria on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa,Venäjällä ja Baltian alueella. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2014 noin 1 426 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on lähes 5 000 henkilöä. Atria Suomen tuotantolaitokset sijaitsevat Nurmossa, Kuopiossa, Kauhajoella, Forssassa, Sahalahdella ja Jyväskylässä. Atrian juuret ulottuvat vuoteen 1903,jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta. Atria Oyj:n osakkeet listataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä.

Lisätietoja:
www.atria.fi
www.kokkaamo.fi
www.atriablogi.fi
www.atriagroup.com