Lammas on tutkittu ja turvallinen pääsiäisherkku – kunhan muistaa oikean käsittelyn

Pääsiäispöydässä tarjottava lammas on ennen herkuttelua kulkenut pitkän laadunvalvontamatkan. Elintarvikkeiden käyttöturvallisuuteen voivat kuluttajat vaikuttaa paljon matkalla kotiin ja keittiössä.

Lampaan matka pääsiäisherkuksi kulkee monen käden kautta, laadunvalvontaketju on aukoton laitumelta ruokapöytään asti.  Laadunvalvontaa tekee tuottaja itse, eläinlääkäri, elintarvikealan yritys, terveystarkastaja ja kauppa. Tukipalveluna kaikille edellisille laadunvalvontaa tekevät lisäksi tutkimuslaboratoriot.

Laadunvalvontamatka alkaa lampolasta. Lampaan ulostenäytteitä tutkitaan muun muassa salmonellan varalta. Lampaan teurastuksen yhteydessä varmistetaan satunnaisotoksilla, että laatu on hyvää.

”Pyrimme aloittamaan lihanäytteiden analysoinnin jo samana päivänä. Etenkin jauheliha on saatava tutkittavaksi viimeistään jauhamispäivää seuraavana päivänä.”, mikrobiologi Meija Kivisaari KVVY Tutkimuksesta kertoo.

Lainsäädäntö määrittää kuinka paljon tutkimuksia tehdään ja näytteitä otetaan. Lampaista poiketen sikojen trikiinitutkimukset kohdistetaan jokaiseen eläimeen. Sioilla vakavaa sairautta aiheuttava parasiitti on tutkittava teurastamoissa kaikista sioista.

Näytteenotto ja säilytys ovat kriittisiä

Huolellinen näytteenotto koko tuotantoketjun matkalla on edellytys luotettaville analyysituloksille.  Tuotannossa elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiä ovat eläimen kasvuolosuhteet, teurastushygienia ja muu tuotantohygienia. Kuluttajan käsittelyssä oleellisia ovat oikeat säilytysolosuhteet ja kypsennys, omat toimet voivat tehdä riskin tuoteturvallisuudelle.

”Hyvin hoidettu hygieniaketju lampolasta kauppaan menettää merkityksensä, jos kuluttaja käsittelee ja säilyttää lampaanlihaa väärin”, Meija Kivisaari painottaa.

Kuluttajan tulee huomioida, katkeaako elintarvikkeen kylmäketju matkalla kaupasta herkutteluun.  Huomionarvoista on, kuinka kauan lampaanliha on kassissa, säilytetäänkö lihaa tarpeeksi kylmässä, kuumennetaanko sitä riittävästi, kuinka pitkään jäähdytetään ja kuinka pian syödään.

”Huonosti kypsentäminen on riski. Lampaanlihaa on kypsennettävä kaksi minuuttia vähintään 70 asteisena, jotta listeria ja salmonella ovat kuolleet. Jauheliha on paistettava pannulla ihan läpikypsäksi.”

Tärkeä vaihe liharuoan valmistuksessa on valmistuksen jälkeinen jäähdytys. Ruoka pitää jäähdyttää mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi kylmävesihauteessa tai ulkona hyvin peiteltynä, ja vieläpä kannen kanssa, jottei astiaan pääse bakteereja. Usein valmistetut ruoat unohdetaan jäähtymään liesituulettimen alle liian pitkäksi aikaa.

Mikrobiologi Kivisaaren mukaan kuuluisi jopa kansalaistaitoihin tietää, miten elintarvikkeita tulisi käsitellä.

”Nuoremmat sukupolvet ovat onneksi opiskelleet elintarvikkeiden käsittelyä jo koulussa. Hygieniapassin voi saada jo kouluopetuksessa”, Kivisaari iloitsee.

Tutkimuksella turvataan turvallisuus käyttäjälle

Elintarvikkeita tutkitaan ympäri vuoden pellolta pöytään eli alkutuotannosta valmiisiin elintarvikkeisiin.

Työn tavoitteena on turvata elintarvikkeen turvallisuus käyttäjälle ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi ruokamyrkytysten ehkäisemiseksi.

KVVY Tutkimus tekee tutkimuksia etenkin ruokateollisuudelle, leipomoille ja teurastamoille. Yritys toteuttaa muun muassa elintarvikkeiden valmistukseen käytettävien raaka-aineiden ja valmistuksenaikaisten tuotantolinjojen puhtauteen liittyviä tutkimuksia. Lisäksi tutkitaan valmiita elintarvikkeita, jotta ne voi käyttää turvallisesti viimeiseen käyttöpäivään asti. Tarkastelun alla ovat salmonella ja muut tautia aiheuttavat bakteerit, hygieniasta kertovat bakteerit, työskentelypintojen ja ilman tuotantohygienia sekä tuotantoprosessissa käytetty vesi.

Laadunvalvontatyötä eniten vaativista elintarvikkeista isoin ryhmä on liha- ja kalavalmisteet, sillä niillä on tarkat säilymisajat. Maito- ja maitovalmisteet ovat seuraavaksi tutkituimpia. Kasviksiin liittyy paljon riskejä. Pilkottuina kasviksissa on paljon pinta-alaa, joka on hyvä kasvualusta bakteereille. Myös maaperäbakteerit saattavat jäädä kasviksiin kasvamaan.

Elintarviketurvallisuus on Suomessa huipputasolla, ja kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita voi huoletta syödä. Suomessa on esimerkiksi erikoisluvalla muita maita tiukempi salmonellavalvonta. Eläimiä ei Suomessa pääsääntöisesti lääkitä antibiootein, eikä lihantuotantoon liity hormonien käyttö. Ulkomaisen lihan tuotantoketjua voi olla erilainen, mutta kaikissa maissa on elintarvikehygieniaa ja -valvontaa.

”Luotan elintarvikealan yritysten omavalvontaan, joten kuluttajat voivat huoletta nauttia myös ulkomaista lammasta pääsiäisenä”, Meija Kivisaari sanoo.

KVVY Tutkimuksella on Avainlippu osoituksena suomalaisesta työstä ja Suomessa tuotetuista palveluista. Yritykselle on myönnetty myös Yhteiskunnallinen Yritys -merkki. KVVY Tutkimuksen tuotot palaavat yhdistyksen kautta suomalaisen puhtaan ympäristön hyväksi tehtävään työhön kaikkien hyödyksi. Yrityksen toiminnan laajuus, liikevaihto ja henkilöstön määrä ovat yli kaksinkertaistuneet viime vuosien aikana useiden kotimaisten toimijoiden fuusioiduttua KVVY Tutkimus Oy:öön.

Vinkit kaupasta keittiöön:

  • Ota kylmäkassi kauppareissulle mukaan ja ole tarkka keittiöhygieniasta.
  • Käytä eri leikkuulautoja lihalle ja kalalle. Samoilla välineillä ei voi käsitellä salaatteja.
  • Säilytä lampaanliha ja muut lihatuotteet alle viidessä asteessa, kala alle kolmessa asteessa.
  • Huomioi jääkaappisi sisäiset lämpötilaerot säilytyksessä. Useimmiten jääkapissa lähellä takaseinää on kylmintä ja lämpimintä ovessa.
  • Kypsennä lihaa yli 70-asteisena useita minuutteja. Jauheliha on paistettava läpikypsäksi.
  • Jäähdytä nopeasti esimerkiksi vesihauteessa, äläkä unohda liesituulettimen alle pitkäksi toviksi.

Lisätietoja:

Meija Kivisaari
Mikrobiologi
KVVY Tutkimus Oy
03 246 1273

meija.kivisaari@kvvy.fi

 

Valokuvat median käyttöön:

https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Suomalaisen+Ty%C3%B6n+Liitto/KVVY/


Kordelinin Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnot jaettu

Kordelinin Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnot, yhteensä 12 000 euroa, jaettiin keskiviikkona 14.3.2018 Gastro Helsinki -ruoka- ja ravintola-alan ammattitapahtumassa. Palkinnon saivat ELO-säätiö, Kolatun Juustola Oy, sallalainen yrittäjä, poromies Hannu Lahtela sekä Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.

”Tämän vuoden palkitut ovat vahvasti edistäneet suomalaista ruokakulttuuria. He kaikki ovat ruokakulttuurin vetureita, jotka ovat sitkeällä työllään luoneet uutta ja vakuuttaneet alan ammattilaiset sekä kuluttajat suomalaisista raaka-aineista ja elintarvikkeista", toteaa Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen.

Palkinnonsaajat valitsi raati, johon kuului Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen ja jäsen Kirsi Kolmonen, toimitusjohtaja Erik Båsk Alfred Kordelinin säätiöstä, toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:stä, kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitto ry:stä, toiminnanjohtaja Aira Kuvaja Kotitalousopettajien liitto ry:stä sekä keittiömestari Kim Palhus Suomen Gastronomien Seura ry:stä. Raati luonnehtii palkinnonsaajia seuraavasti:

ELO-säätiö − yhdisti ruoka-alan toimijat itsenäisyyden juhlavuonna, 3 000 €

ELO-säätiö onnistui innostamaan ruoka-alan toimijat yhteistyöhön ja kannustamaan suomalaisia syömään yhdessä Suomi 100 -juhlavuonna. Säätiö on vahvistanut myös suomalaista villiruokaosaamista sekä yhdistänyt kouluruokatoimijoita viestimään kouluruokailumme ainutlaatuisuudesta. Säätiö on nostanut esiin myös suomalaisten ravintola-ammattilaisten osaamista organisoimalla vuosittain kokki- ja tarjoilijakilpailut sekä vastaamalla Suomen osallistumisesta Bocuse d’Or -kokkien maailmanmestaruuskilpailuun.
Kolatun Juustola Oy − suomalaisten pienjuustoloiden edelläkävijä, 3 000 €

Somerolainen yrittäjäpariskunta, Outi Kolattu-Tolvi ja Janne Tolvi, on luotsannut perustamaansa Kolatun Juustolaa yli 20 vuotta. Juustolan alkutaipaleella he vakuuttivat ensimmäiseksi ravintoloiden keittiömestarit ja ravintola-asiakkaat laadukkailla juustoillaan.  Myöhemmin he lunastivat kauppojen sisäänostajien ja kuluttajien arvostuksen. Samalla he raivasivat tietä myös muille suomalaisille pienjuustoloille. Työllään ja tuotteillaan he ovat vahvasti edistäneet suomalaisen juustokulttuurin ja pienjuustola-alan kehittymistä ja arvostusta. 

Hannu Lahtela – poroelinkeinon keulakuva, 3 000 €

Hannu Lahtela on pitkän linjan poromies edustaen Pohjois-Sallan paliskuntaa. Alueella poroja ei tarhata eikä ruokita. Ne tulevat luonnossa toimeen omillaan. Lahtela on luonut kuuluisan Sallan villiporo -brändin tuottamalla korkealaatuisia poronlihanjalosteita. Suomen johtavat keittiömestarit ovat tulleet Lahtelalle tutuiksi, kun poron ruhosta on haettu gourmet-raaka-aineita. Hän onkin Suomen parhaimpien ravintoloiden ykkösporonlihatuottaja. Lahtela on luonut valtakunnalliset verkostot poroelinkeinon toimijoiden, keittiömestarien ja pk-elintarvikesektorin kanssa. Hän jakaa mielellään tietouttaan, kouluttaa alan toimijoita ja puhuu laadukkaan poronlihan puolesta. Hän on poroelinkeinon rohkea edelläkävijä ja uudistaja.

Simo Moisio − luonnontuotealan visionääri ja kehittäjä, 3 000 €

MMM, eMBA Simo Moisio on Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtajana nostanut luonnosta saatavat antimet, marjat, sienet ja luonnonyrtit, siihen asemaan, mikä niille kuuluu. Moisio on visionääri ja yhteistyöverkostojen luoja. Hän on sitkeästi puhunut luonnonantimien puolesta, korostanut niiden terveellisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Hän on kehittänyt useita luonnonantimiin liittyviä tempauksia ja kampanjoita, joista monet kampanjat ovat kohdistuneet päiväkoti- ja kouluikäisiin lapsiin. Myös suurkeittiöt ovat saaneet kaipaamiaan sieni- ja marjaruokaohjeita käyttöönsä. Reseptikilpailuilla Moisio on aktivoinut ja kannustanut kuluttajia ideoimaan niin sienistä kuin marjoistakin herkullisia ruokia. Simo Moisio on tehnyt myös useita luonnonmarjoja, -sieniä ja yrttejä käsitteleviä julkaisuja.

Alfred Kordelinin säätiö on yksi Suomen vanhimmista suomenkielisistä kulttuurisäätiöistä. Se on jakanut apurahoja keskeytyksettä vuodesta 1920. Vuonna 2018 säätiö jakaa apurahoina yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Jaakko Kolmosen rahasto on yksi viidestätoista Alfred Kordelinin säätiön erillisrahastosta.

Lisätiedot

Petri Kolmonen
Jaakko Kolmosen rahaston asiamies
0500 433 383

Erik Båsk
Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja
040 825 8071

Outi Kolattu
yrittäjä
Kolatun Juustola Oy
p. 050 521 6672

Seija Kurunmäki
luova johtaja
Elo-säätiö
p. 0400 460 894

Hannu Lahtela
yrittäjä, poromies
Maltiolan Jaloste Oy
p. 0400 271 007

Simo Moisio
toiminnanjohtaja
Arktiset Aromit ry
p. 040 580 1186


Radiojuttu: Kuutio tuo metsän kotisohvalle

Suomen pinta-alasta kolme neljäsosaa on metsää. Suurin osa Suomen metsistä on yksityisessä omistuksessa. Yksityisiä metsänomistajia on reilusti yli puoli miljoonaa koko maassa.

Metsä voi olla merkittävä tulonlähde, jos hoitaa metsäänsä hyvin. Yhä useampi metsänomistaja on kuitenkin etämetsänomistaja, joka asuu kaukana metsätilastaan.

Seuraavana kuullaan, miten metsänomistaja voi aloittaa metsänhoidon ja hyötyä omistuksestaan. Haastateltavina ovat Suomen Puukaupan toimitusjohtaja Aku Mäkelä ja etämetsänomistaja Juha Soilu.

Radiojutun haastattelijana on Elina Kirvesniemi.

Haastattelusta on editoitu noin 3- ja 5-minuuttiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI.

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Kuution kanssa.


Radiojuttu: Virkistysalueidenkin metsät kaipaavat harvennusta – miten hakkuut vaikuttavat retkeilijään?

Moni lähtee ympäri vuoden metsään retkeilemään. Virkistysalueiden metsät ovat suosittuja ulkoilukohteita. Seuraavaksi kuullaan, mitä retkeilijän tulee ottaa huomioon, jos hän sattuu kulkemaan metsäalueella, jossa on hakkuut käynnissä.

Jutussa kuullaan myös retkeilyalueiden metsien harvennusten hyödyistä ja siitä, miten metsän erityispiirteet huomioidaan hakkuissa.

Haastateltavana on Metsähallituksen suunnittelija Antti Saari.
Haastattelijana on Elina Kirvesniemi.

Haastattelusta on editoitu noin 3-minuuttinen radiojuttu. Se on radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI.
Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa.


Topi Salmi -palkinto 2016 ympäristöhygienian professori Marja-Liisa Hänniselle

Bakteriologian tutkija ja opettaja, eläinlääketieteen tohtori, Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ympäristöhygienian professori, emerita Marja-Liisa Hänninen sai Eläinlääkäriliiton tiedepalkinnon Eläinlääkäripäivillä 30.11.2016.

Marja-Liisa Hännisen tieteellinen tutkimustyö on keskittynyt yhteen eläinlääketieteen merkittävimpään osa-alueeseen eli zoonoottisten bakteereiden epidemiologiaan, genetiikkaan ja diagnostiikkaan. Hän on myös käsitellyt laajasti mikrobien lääkeaineresistenssiä, mikä on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma.

Topi Salmi -palkittavat ovat suomalaisia eläinlääketieteen tutkijoita, joiden työllä on kansainvälistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Palkittavan osallistumista nuorten tutkijoiden koulutukseen arvostetaan erityisesti. Hänninen on ollut myös tässä aktiivinen ohjaamalla 20 väitöskirjatyötä, lukemattoman määrän lisensiaatin tutkielmia ja vastaamalla 12 vuoden ajan ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkärien koulutuksesta.

Palkitun tutkimus on käsitellyt laajasti kampylobakteerien epidemiologiaa ja erityisesti eri tartuntalähteiden merkitystä. Hännisen ryhmä on merkittävästi kehittänyt työvälineitä, joiden avulla genomiikkaa voidaan käyttää epidemioiden selvittämisessä. Kampylobakteerit ovat kehittyneissä yhteiskunnissa merkittävin ihmisten bakteeriperäisen mahasuolikanavan infektioiden aiheuttaja. Tutkimus on luonut mahdollisuuksia torjuntatoimenpiteiden tehokkaaseen kohdistamiseen.

Hänninen on tutkinut laajasti myös lääkeaineresistenssiä, joka on kasvava globaalinen ongelma. Esimerkiksi fluorokinolonien laajamittainen käyttö eläintuotannossa on aiheuttanut resistenssin lisääntymistä. Hänninen toimi asiantuntijana, kun Yhdysvaltojen eläinlääkkeiden hyväksymisestä vastaava virasto esitti, että siipikarjalle käytetyn enrofloksasiinin myyntilupaa ei jatketa. Samoin palkittu on ollut asiantuntijana WHO/ FAO-työryhmässä, jossa valmisteltiin ensimmäinen riskinarvioitiraportti broilereiden merkityksestä kampylobakteeri-infektioissa.

Alkueläinten, kuten giardian ja kryptosporidien, aiheuttamat taudit ihmisissä ovat myös usein zoonoottisia. Hännisen tutkimusryhmä aloitti Suomessa tutkimuksen, jossa selvitettiin näiden organismien esiintymistä vesi- ja muussa ympäristössä. Kehitettyä diagnostista osaamista on käytetty ainakin Nokian vesiepidemian ja elintarvikeperäisen epidemian selvittämisessä.
Eläinten helikobakteereja ei ole tutkittu kovinkaan monessa laboratoriossa maailmalla niiden huonon viljeltävyyden takia. Hänninen on tutkimusryhmänsä kanssa tuonut uutta tietoa eläinten helikobakteerien luokittelusta ja mahdollisesta zoonoottisuudesta ja merkityksestä eläinten ja ihmisten infektioissa.

Hännisen tutkimusryhmä yhdessä neljän muun eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmän kanssa nimettiin Suomen Akatemian kansalliseksi huippuyksiköksi vuosiksi 2008–2013 (Mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden huippuyksikkö).

Lisätietoja:
Palkintolautakunnan puheenjohtaja Kirsi Sario, puh. 050 911 9117
Palkittu, professori emerita Marja-Liisa Hänninen, puh. 040 187 1703 Huom! lähetä soittopyyntö tekstiviestillä tai marja-liisa.hanninen@helsinki.fi, jos aikataulu on joustava
Suomen Eläinlääkärilehden 9/16 artikkeli kokonaisuudessaan (lehti ilmestyy 22.12.2016) saatavissa paikan päällä ja pyynnöstä

Topi Salmi -palkinto
Palkinto jaetaan kolmen vuoden välein. Palkittavat ovat suomalaisia eläinlääketieteen tutkijoita, joiden työllä on kansainvälistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkijan osallistuminen nuorten tutkijoiden koulutukseen katsotaan eduksi. Merkittävä yksittäinenkin tutkimuslöydös voidaan katsoa palkinnon arvoiseksi.

Vuoden 2016 palkintotoimikunnan puheenjohtajana toimi Suomen Eläinlääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Kirsi Sario. Toimikuntaan kutsuttiin eläinlääkäriedustajat Antti Sukura Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta, Kristiina Asplund Suomen eläinlääketieteen säätiöstä, Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä ja Matti Aho Evirasta. Sihteerinä toimi Suomen Eläinlääkäriliiton toiminnanjohtaja Marjatta Vehkaoja.

Aiemmat Topi Salmi -palkitut ovat professori Hannu Korkeala vuonna 2007, professori Satu Pyörälä vuonna 2010 ja professori Liisa Sihvonen vuonna 2013.
Tietoa palkinnosta ja Topi Salmesta on liiton verkkosivuilla: www.sell.fi/elainlaakariliitto/elainlaakariliiton_palkinnot/topi_salmi_palkinto

Suomen Eläinlääkäriliitto järjestää vuotuiset Eläinlääkäripäivät, alan suurimman täydennyskoulutustapahtuman. www.elainlaakaripaivat.fi ja www.sell.fi


Eläinlääkäripäiviltä: Ihmisten ja eläinten yhteiset loiset: Kuinka ne päätyvät ruokaan?

Salaatin pinnalla tai lihapalassa voi olla loisia, jotka voivat tarttua myös ihmisiin. Maailman terveysjärjestö WHO on nostanut ruuan välityksellä tarttuvat ihmisten ja eläinten yhteiset loiset perustellusti valokeilaan Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Alankomaissa on arvioitu, että toksoplasmaloinen aiheuttaa suuremman tautitaakan kuin listeria, salmonella tai kampylobakteeri. Suomesta vastaavaa vertailua ei valitettavasti ole olemassa.

Ruuan kautta tapahtuvien loistartuntojen ehkäisemistä on syytä tarkastella koko pellolta pöytään tuotantoketjussa: monet loisista oleskelevat elämänkiertonsa aikana sekä ympäristössä että isäntiensä kudoksissa. Tämä on ajankohtaista, koska ympäristö- ja eläinystävällisemmät tuotantomuodot voivat olla myös loisystävällisempiä. Eläinten liikkuvuus ja maailmanlaajuiset ruokamarkkinat voivat tuoda uusia loishaasteita ihmisille ja eläimille. Tautitaakka-arvioissa keskitytään ihmisiin, mutta ihmisten ja eläinten yhteiset loiset voivat aiheuttaa sairastumisia myös eläimille.

Esimerkki: näin toksoplasma voi siirtyä pellolta pöytään

Toksoplasmatartunta aiheuttaa ihmisille yleensä vain lieviä oireita, mutta pahimmillaan esimerkiksi sikiövaurioita tai näköä uhkaavan silmäsairauden. Toksoplasmatartunnan voi saada syömällä loisen ympäristömuotoja tai loista kantaneen eläimen kudoksia, esimerkiksi lampaan lihaa, riittämättömästi kypsennettynä. Toksoplasmaa ei voi havaita lihasta paljain silmin. Lihantarkastuksessa sitä ei edes yritetä todeta, ja pellolta pöytään -tuotantoketjun kontrollipisteenä lihantarkastus olisi joka tapauksessa myöhäinen.

Toksoplasmaloista kudoksissaan kantanut lammas oli saanut toksoplasmatartuntansa todennäköisesti loisen ympäristömuodoista. Lampaan elinympäristö, laidun, rehu tai juomavesi oli siis ollut saastunut toksoplasmatartunnan saaneen ja ympäristömuotoja erittäneen kissan ulosteella. Ulosteperäisen tartuntareitin katkaisu oli kyseisen lampaan kohdalla epäonnistunut. Lampaalla saattoi olla oireita tartunnasta, esimerkiksi kuumetta. Sen ympäristömuotoja erittäneen kissan kohdalla toksoplasmatartunnan ehkäiseminen sekä kissanulosteiden asiallinen hävittäminen olivat epäonnistuneet, ja kissakin saattoi sairastua tartunnasta.

Kun kissalle ei anneta raakaa lihaa eikä sen anneta metsästää pikkueläimiä, se on hyvin suojassa toksoplasmatartunnoilta. Kissanulosteet kuuluvat sekajätteeseen, eivät kotieläinten ympäristöön, rehuun ja juomaveteen.

Suomessa noin puolella kissoista ja neljäsosalla lampaista on vasta-aineita toksoplasmaloista vastaan.

Kuluttajan kannattaa huuhdella ja kypsentää

Mahdolliset loiset kannattaa huuhtoa pois esimerkiksi salaatista ja lihapala kypsentää kunnolla ennen syömistä. Se on kuitenkin aivan viimeinen mahdollisuus katkaista tartuntaketju ennen ihmisen elimistöön päätymistä.

Lisätietoa:
Eläinlääketieteen tohtori ja zoonoosiparasitologian dosentti Pikka Jokelainen, puh. 050 4050 465, pikka.jokelainen@fimnet.fi
Jokelainen on eläinlääketieteen tohtori ja zoonoosiparasitologian dosentti, jonka tutkimusinnostuksena ovat sekä ihmisiin että eläimiin tarttuvat loiset, etenkin toksoplasma. Hän tutkii ihmisten ja eläinten loistartuntoja Tanskassa (Statens Serum Institut), Virossa (Eesti Maaülikool) ja Suomessa (Helsingin yliopisto).

www.elainlaakaripaivat.fi ja www.sell.fi

Maailman terveysjärjestön arvio http://www.who.int/foodsafety/publications/mra_23/en/
Tautitaakka-arvio Alankomaista https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22541392
Suomalaisten kissojen toksoplasmatartunnoista https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23012380
Suomalaisten lampaiden toksoplasmatartunnoista https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20434266

Suomen Eläinlääkäriliitto järjestää vuotuiset Eläinlääkäripäivät, alan suurimman täydennyskoulutustapahtuman. www.elainlaakaripaivat.fi ja www.sell.fi


Eläinlääkäriliitto 125 vuotta – konitohtoreista kansanterveyden edistäjiksi

Suomen Eläinlääkäriliitto juhlii itsenäisyytemme juhlavuonna 125-vuotista taivaltaan. Suomessa oli 1800-luvun lopulla parikymmentä eläinlääkäriä, jotka olivat opiskelleet ulkomaisissa korkeakouluissa. Harvaan asutussa maassa eläinlääkärien kesken oli tarve luoda yhtenäisiä hoito- ja valvontakäytäntöjä muun muassa maidon- ja lihantarkastukseen.

Ammattikunnan sisäiselle keskustelulle ja suomalaisen eläinlääkintätavan kehittämiselle oli myös suuri tarve. Vuonna 1892 perustettu Eläinlääkäriyhdistys, myöhemmin Eläinlääkäriliitto vastasi näihin tarpeisiin.

Aluksi eläinlääkärit hoitivat lähinnä hevosia. Maatöiden lisäksi hevosia käytettiin myös kaupungissa työhevosina. Kaikki kaupungin tavara- ja henkilökuljetukset ajettiin hevosilla. Hevosia oli paljon ja tarve niiden eläinlääkintään oli suuri. Erityisesti sotien aikana hevosen hoito ja lääkintä oli välttämätöntä sotaponnistelujen kannalta. Hevosilla esiintyi sisällissodan aikana myös ihmisille hengenvaarallista tautia, räkätautia. Eläinlääkärit tutkivat oman terveytensä uhalla sotien aikana kymmeniä tuhansia hevosia räkätaudin varalta. Suuri määrä hevosia lopetettiin ja tauti saatiin viimein hävitettyä Suomesta vuonna 1941.

Hevosten määrä väheni sotien jälkeen, kun kuljetukset alettiin hoitaa moottoriajoneuvoilla. Maataloustuotanto oli samaan aikaan siirtynyt viljanviljelystä lypsykarjatalouteen. Eläinlääkärit keskittyivät enemmän nautojen eläinlääkintään. Naudoilla oli myös tauteja, jotka tarttuivat ihmisiin. Tyypillisiä saastuneen maidon välityksellä leviäviä tauteja olivat tuberkuloosi, angiina, tulirokko ja lavantauti. Tautien hävittämiseksi eläinlääkärit kehittivät maidon tarkastuksen ja pastöroinnin sekä lihantarkastuksen. Toimenpiteillä saatiin nautatuberkuloosi ja muut maidon välityksellä tarttuvat taudit hävitetyksi. Maidon pastörointi ja lihantarkastus vähensivät ihmisten sairastumista vakaviin eläimistä siirtyviin tauteihin. Lisäksi lihantarkastuksella parannettiin merkittävästi lihan laatua.

Lyhyt on kuitenkin ihmisen muisti. Edelleen noin 70 prosenttia ihmisillä viime vuosikymmeninä havaituista uusista taudeista on lähtöisin eläimistä. Taudit ja niiden tarttumisreitit ovat jonkin verran muuttuneet. Monet vanhat eläinten ja ihmisten yhteiset taudit on hävitetty Suomesta. Uusia tauteja on tullut tilalle. Tautipaine on juuri nyt poikkeuksellisen suuri: idästä ja etelästä uhkaa sikatalouttamme Afrikkalainen sikarutto ja lännestä lintuinfluenssa. Nykyisin raakamaidosta voi saada hengenvaarallisen sairauden. Lisäksi muualta Euroopasta tuotujen katu- ja koiratarhakoirien mukana tulee Suomeen täältä jo hävitettyjä tauteja. Lemmikkeinä yleisesti pidetyt eläimet levittävät yli sataa zoonoosia, kuten rabiesta.

Maltillisen antibioottipolitiikan vuoksi Suomessa antibioottiresistenssin esiintyminen on eurooppalaisittain vähäistä. Suomessa eläimiä lääkitään yksilöllisesti ja penisilliini on edelleen tepsivä lääke. Pohjoismaissa tuotantoeläimiä lääkitään merkittävästi vähemmän antibiooteilla kuin muissa Euroopan maissa. Suomalainen elintarvike on siltä osin turvallisempaa.

Eläinlääkäriliitto juhlii ensi vuonna monin tavoin. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan eläinlääkärien ja eläinlääkinnän historiankirja. Sen on kirjoittanut eläinlääkäri, FT Katri Helminen. Kirja valottaa erinomaisesti eläinlääkärien mittavaa työtä suomalaisten eläinten ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Keväällä liitto järjestää Yhteinen terveys -teemalla yleisötilaisuuden Helsingissä. Tilaisuudessa käsitellään eläinten ja ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Kesällä liitto juhlii yhteistä yli sata vuotta kestänyttä taivaltaan suomenhevosen kanssa Mikkelissä ST Michel raveissa, joissa ravataan Eläinlääkäriliiton juhlalähtö. Tämä on osa Suomi 100 -ohjelmaa.

Eläinlääkärit toimivat tiiviisti ennaltaehkäisevässä kansanterveystyössä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Nyt valmisteltavassa hallinnonuudistuksessa onkin tärkeätä säilyttää ympäristöterveydenhuollon ja sen mukana eläinlääkinnän yhteys perusterveydenhuoltoon. Eläinlääkäriliiton tavoitteena on säilyttää ympäristöterveydenhuolto yhtenä kokonaisuutena ja itsenäisenä yksikkönä maakunnissa. Tavoitteena on myös turvata kaikkien kotieläinten ympärivuorokautinen eläinlääkintä koko maassamme. Tavoitteen toteutuminen turvaa parhaiten eläinten terveyden ja hyvinvoinnin.

Lisätietoja: Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario puh. 050 911 9117

Suomen Eläinlääkäriliittoon kuuluu yli 85 prosenttia Suomessa laillistetuista eläinlääkäreistä ja merkittävä osa opiskelijoista. Lue lisää www.sell.fi.


Mikrobilääkeresistenssi globaalina uhkana: antibioottien käyttöä vähennettävä

Antibioottiresistenssin aiheuttama terveysuhka voidaan voittaa vain antibioottien käyttöä vähentämällä.

Eläinten kasvatukseen ja niiden tautien hoitamiseen arvioidaan käytettävän maailmassa yli puolet valmistettavista antibiooteista. On arvioitu, että Yhdysvalloissa määrä olisi jopa yli 80 prosenttia. Osa, ehkä jopa puolet, antibiooteista käytetään eläinten kasvun lisäämiseen eikä lainkaan tautien lääkitsemisen.

Antibioottiresistenssiä pidetään yhtenä suurimmista terveysuhkista. Tänä vuonna ilmestyneessä brittiläisessä O'Neilin komitean raportissa todetaan, että vuonna 2050 antibioottiresistenssistä aiheutuu enemmän potilaskuolemia kuin syövästä ja diabeteksesta yhteensä.

Antibiootit ovat välttämättömiä paitsi bakteerien aiheuttaminen infektiosairauksien hoidossa, myös monien kirurgisten toimenpiteiden ja syöpähoitojen yhteydessä. Antibioottien käyttö aiheuttaa aina sekä tautibakteerien että ns. hyvien bakteerien muuttumista resistenteiksi. Se tekee kyseisestä antibiootista käyttökelvottoman. Antibiootin vaihtaminen toiseen auttaa vain rajallisesti, koska bakteerit muuttuvat jälleen vastustuskykyisiksi. Uusia antibioottilääkkeitä ei ole pystytty kehittämään useisiin vuosikymmeniin.

Ainoa keino pelastaa antibioottien käyttökelpoisuus on vähentää niiden käyttöä globaalisti. Eläinten bakteeritauteja pystytään torjumaan suurelta osin esimerkiksi hyvällä hygienialla ja rokotuksilla. Kasvunlisäykseen antibiootteja ei tarvita lainkaan: EU:ssa antibioottiset lisäaineet eläinten rehussa kiellettiin 20 vuotta sitten kovan taistelun jälkeen. Suomen rooli lisäainekiellossa oli keskeinen. Se osoitti, että pienikin maa voi vaikuttaa tärkeissä asioissa EU:n päätöksissä.

Suomalaiset asiantuntijat ovat olleet luomassa vertailukelpoista eläinten antibioottiresistenssin seurantaa EU:ssa. Omat asiantuntijamme ovat pystyneet vaikuttamaan siihen, että kaikkia antibiootteja ei käytetä eläimille lainkaan vaan niin sanotut kriittiset antibiootit pyritään säilyttämään ihmisille.
Suomi on EU:ssa yksi suhteellisesti vähiten antibiootteja eläimille käyttävistä maista. Myös Suomen resistenssitilanne on vielä melko hyvä.

Eläinlääkäripäivien 2016 yleisteema on mikrobilääkkeiden hallittu käyttö.

ELT Tuula Honkanen-Buzalski toimi eläkkeellä jäämiseensä saakka Eviran tutkimus- ja laboratorio-osaston johtajana sekä siihen liitetyn Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelan ylijohtajana.

Lisätiedot: eläinlääketieteen tohtori Tuula Honkanen-Buzalski, puh. 050 382 7996

Suomen Eläinlääkäriliitto järjestää vuotuiset Eläinlääkäripäivät, alan suurimman täydennyskoulutustapahtuman. www.elainlaakaripaivat.fi ja www.sell.fi


Kutsu: Tervetuloa Eläinlääkäripäiville 30.11.−2.12., Helsingin Messukeskus

Eläinlääkärien täydennyskoulutuspäivien 2016 teema on mikrobilääkkeiden hallittu käyttö. Tästäkin aiheesta kerrotaan lehdistötilaisuudessa keskiviikkona 30.11. klo 10.15 – noin 11.15. Tilaisuudessa on esillä neljä teemaa. Sen jälkeen on mahdollista haastatella puhujia erikseen. Toimittajat voivat akkreditoitua päiville etukäteen verkossa.

Toimittajien lehdistötilaisuuden aiheet 30.11. klo 10.15 ovat:

- Mikrobilääkeresistenssi globaalina uhkana, aiheesta puhuu eläinlääketieteen tohtori Tuula Honkanen-Buzalski. Hän toimi Eviran tutkimus- ja laboratorio-osaston johtajana sekä siihen liitetyn Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eelan ylijohtajana. Hän valaisee kytköstä eläinten mikrobilääkkeiden käytön ja ihmisten sairauksien hoidon välillä.
- Tiedepalkinto Topi Salmi. Palkinnon saaja on perehtynyt zoonoottisten bakteereiden epidemiologiaa, genetiikkaa ja diagnostiikkaa. Zoonoosit ovat taudinaiheuttajia, jotka ovat yhteisiä ihmisille ja eläimille. Työn kansainvälistä ja yhteiskunnallista merkitystä korostava palkinto julkistetaan 30.11. klo 17. Palkittu kertoo työstään.
- Eläinlääkäriliitto täyttää 125 vuotta: kuinka konitohtoreista tuli kansanterveystyön tekijöitä. Ja mitä tehdään seuraavat sata vuotta… Aiheesta kertoo liiton (väistyvä) puheenjohtaja, Kirsi Sario.
- Ihmisten ja eläinten yhteiset loiset – uusia haasteita? eläinlääketieteen tohtori, zoonoosiparasitologian dosentti Pikka Jokelainen

Torstaina 1.12. on Tuotantoeläinten nauta-osiossa paneelikeskustelu laajakirjoisten antibioottien käytöstä suomalaisten nautojen hoidossa alkaen klo 15.45. Keskustelun alustaa ylitarkastaja, ELT Liisa Kaartinen Evirasta. Keskustelun juontaa ELL Heidi Hiitiö. Panelistit ovat ELT Heli Simojoki, ELTDK, HY; ELT Reijo Junni, ELTDK, HY; ELL Leena Suojala, MTK; ELL Tuomas Herva, Atria Oyj; ELL Kristiina Sarjokari, Valio Oy, ELK Noora Mölsä ja ELL Virve Korhonen, lehmälääkärit.com. Panelistit ovat lupautuneet vastaamaan myös toimittajien kysymyksiin keskustelun jälkeen hiukan pidempään kuin ohjelmassa on varattu aikaa. Pyydämme aikataulun takia ilmoittamaan tulostasi tähän tilaisuuteen.

Päivillä julistetaan uusi Eläinlääkärit. Joka päivä. -esite. Se valottaa yhdentoista erilaisen eläinlääkärin urapolkua. Esite tulee tuolloin myös liiton verkkosivuille.

Päiville tuleva toimittaja voi akkreditoitua etukäteen verkossa
osoitteessa
https://ssl.eventilla.com/elp2016_media
ja näyttää lehdistökortin tullessaan ilmoittautumaan luennoitsijoiden ilmoittautumistiskille. Ilman lehdistökorttia ja sillä saatavaa tapahtuman lippua ei alueella pääse kulkemaan. Paikalla akkreditoituminen tapahtuu paperilomakkeella ja lehdistökortilla, ilmoittautuminen tällöinkin luennoitsijoiden ilmoittautumistiskillä.

Päiville odotetaan lähes puolet Suomessa laillistetuista eläinlääkäreistä (= noin 1 200) ja lisäksi eläintenhoitajia ja apteekkihenkilökuntaa. Eläinlääkäreille on tapahtumassa kymmenen eri aihepiirin täydennyskoulutusseminaaria ja muuta ohjelmaa. Päivien tiedot ovat osoitteessa www.elainlaakaripaivat.fi, liiton etusivun www.sell.fi kuvake vie samaan paikkaan.

Suomen Eläinlääkäriliitto järjestää päivät apunaan omistamansa koulutusyhtiö Fennovet Oy. Tapahtumapaikka on Helsingin Messukeskuksen kokoustamo, Rautatieläisenkatu 3.

Terveisin,
tiedottaja Anna Parkkari p. (09) 7745 4817 anna.parkkari@sell.fi
Suomen Eläinlääkäriliitto ry, www.sell.fi


Suomen paras puunkuormaaja 2016: Jari Sarajärvi Kuusamosta

Jämsässä tänään käydyn Puunkuormauksen Suomen mestaruuskilpailun voitti rauhallisesti kisannut Jari Sarajärvi Kuusamosta ajalla 6.02.

Hopealle kipusi Jari Asikainen ajalla 6.06. Pronssimitalin saavutti Tommi Matikainen ajalla 6.27.

Puunkuormauksessa kilpaillaan tukkikuorman kuormaamisesta puutavara-autoon. Paremmuuden ratkaisee tehtävään käytetty aika ja kuormaamisen virheettömyys.
Loppuottelua edelsi 20 karsintakilpailua, joihin osallistui 1 030 osanottajaa eri puolilta Suomea. Alkukilpailutulosten perusteella loppukilpailuun pääsi 12 osanottajaa, joista viisi lääninsä mestarina ja seitsemän aikojen perusteella.

Nimi, lääni, loppuaika

Sarajärvi Jari, Oulun lääni, 06.02
Asikainen Jari, Itä-Suomi, 06.06
Matikainen Tommi, Etelä-Suomi, 06.27
Simpanen Saku, Itä-Suomi, 06.37
Tukiainen Timo, Itä-Suomi, 06.41
Kuulasmaa Niilo, Länsi-Suomi, 06.44
Heinonen Kari, Itä-Suomi, 07.20
Siren Kai, Etelä-Suomi, 07.26
Kotola Lauri, Itä-Suomi, 07.28
Pitkänen Janne, Oulun lääni, 07.43
Kaarakainen Jari, Itä-Suomi, 08.50
Lampela Markus, Lapin lääni, 11.44

Alkukilpailujen perusteella ratkottiin veteraani- ja naistensarjojen voittajat. Veteraanisarjan voitti Leo Koikkalainen. Naistensarjan paras oli Maija Hakanpää.

Puunkuormauksen Suomen mestaruuskilpailu käytiin perjantaina 2.9.2016 Jämsässä FinnMetko näyttelyn yhteydessä. Kilpailukiertueen pääjärjestäjiä olivat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Cargotec Finland Oy ja Volvo Finland ab.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Kari Palojärvi, Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry, puhelin 0500 376 618

Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry on raakapuutavaraa kuljettavien yrittäjien ja yritysten valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n jäsenyhdistys.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on maanteiden tavaraliikenteen ja logistisia palveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö. SKAL:n jäsenkuntaan kuuluu noin 5 600 kuljetus- ja logistiikka-alan yritystä. www.skal.fi