Vuoden eläinlääkäri 2016 on tarkastuseläinlääkäri Kristiina Törmä

Vuoden eläinlääkäri 2016 on johtava tarkastuseläinlääkäri, Tarkastuseläinlääkäriyhdistyksen puheenjohtaja ja luottamusmies Kristiina Törmä. Hän on syvällinen osaaja, joka on kiinnostunut lihantarkastuksen ja teurastamoiden valvonnan kehittämisestä.

”Kristiina Törmä tunnetaan vastuullisena ja yhteistyökykyisenä henkilönä sekä aktiivisena vaikuttajana työyhteisössä ja ammattikunnassa”, kertoo Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario. Kristiina Törmä on työskennellyt viisitoista vuotta siipikarjateurastamossa broilereiden parissa, vuodesta 2007 johtavana tarkastuseläinlääkärinä. Tarkastuseläinlääkäriyhdistyksen puheenjohtajana hän toimii Suomen noin 30 tarkastuseläinlääkärin edunvalvonnan keulassa.

Palkinnon antoi Suomen Eläinlääkäriliitto 11. toukokuuta Helsingissä.

”Tarkastuseläinlääkärien työ on pääosassa valvontaa ja osaksi toimimista asiantuntijana teurastamolla. Monipuolisen työnkuvan vuoksi työnantajan tuki on tärkeä. Tarkastuseläinlääkärien työnantaja on elintarviketurvallisuusvirasto Evira”, sanoo puheenjohtaja Kirsi Sario.

Tarkastuseläinlääkärin työ on viranomaisena valvoa teurastamossa, että elävää eläintä varjellaan vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Valvontaa tehdään eläinten käsittelyn, säilytyksen, tainnutuksen ja verenlaskun aikana. Lihantarkastuksessa eläinlääkäri varmistaa, että liha on turvallista ja ihmisravinnoksi sopivaa. Yrityksellä, toiminnan harjoittajalla, on vastuu lainsäädännön noudattamisesta. Tarkastuseläinlääkärillä on merkittävä rooli ja iso vastuu eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa ja elintarvikehygienian varmentamisessa. Tarkastuseläinlääkärit valvovat viranomaisena eläinten kuljetuksia teurastamon alueella ja eläinten käsittelyä teurastamolla. Elävän eläimen käsittely päättyy sen verenlaskuun, sitten siitä tulee elintarviketta.

Suomessa teurastetaan noin 68 miljoonaa eläintä vuodessa. Jo vuonna 1892 Suomen Eläinlääkäriyhdistyksen perustamiskokouksessa oli esillä teurastuksen siirtäminen varta vasten suunniteltuihin teurastamoihin. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden hallittu tuotanto ja turvallisuus ravintona ovat yhä tärkeitä syitä kouluttaa eläinlääkäreitä. Teurastamolla eläinlääkäri tarkistaa eläinten terveyden ja antaa palautetta tilalle, mikäli eläinten kunnossa on huomautettavaa. Hän valvoo, että teurastamo noudattaa elintarvike-, sivutuote-, eläintauti- ja eläinsuojelulainsäädösten vaatimuksia

Vuoden eläinlääkäri Törmä on kiinnostunut lihantarkastuksen, erityisesti siipikarjan lihantarkastuksen ja teurastamoiden valvonnan kehittämisestä. Hän suorittaa elintarviketuotannon hygienian erikoiseläinlääkäritutkintoa Helsingin yliopistossa. Erikoistumistyönä tehty selvitys pienteurastamoissa käytettävistä ja tarvittavista joustoista lainsäädännön vaatimuksiin valmistui juuri. Nyt isoilla ja pienillä teurastamoilla noudatetaan samoja säädöksiä.

Palkittu on myös luottamusmies työpaikallaan Evirassa, jossa on palkattuna noin 40 vakituista ja noin 60 osa-aikaista tarkastuseläinlääkäriä. Tarkastuseläinlääkärit työskentelevät eri puolilla maata toimivissa yrityksissä yleensä yksin tai kaksin.

Tiedotteen lopussa on tietoja palkitun urasta ja lista tarkastuseläinlääkärin työstä

Lisätietoja:
- Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario, puh. 050 911 9117, tavoitettavissa 9.5. lähtien
- Vuoden eläinlääkäri 2016 Kristiina Törmä, puh. 050 410 6103, soittopyynnöllä sähköpostiin tavoittaa varmemmin, työn takia puhelimeen ei voi aina vastata, kristiina.torma@evira.fi
- Tiedottaja Anna Parkkari (henkilökuva, käytännön järjestelyt), puh. 09 7745 4817, anna.parkkari@sell.fi.
www.sell.fi

Tietoruudut

’KRISTIINA TÖRMÄ, OS. KÄHTÄVÄ
• Syntynyt Alavieskassa, ylioppilaaksi vuonna 1981 Ylivieskan lukiosta.
• Eläinlääketieteen lisensiaatiksi Helsingissä vuonna 1987, Eläinlääketieteellinen Korkeakoulu, nyt Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta
• Tarkastuseläinlääkärin tutkinto vuonna 1988, elintarvikehygieenikon tutkinto 1990, nyt käynnissä erikoiseläinlääkärin opinnot
• Valmistumisen jälkeen kunnaneläinlääkärin ja tarkastuseläinlääkärin sijaisuuksia Kangasalan ympäristössä
• Toijalan Eläinlääkäriasema Oy:n eläinlääkärinä vuosina 1991–1994, josta osan ajasta Toijalan vs. kaupungineläinlääkärinä
• Oma pieneläinvastaanotto Kangasalla vuosina1994–2002. Myi vastaanoton, ja se on yhä toiminnassa
• Tarkastuseläinlääkäri siipikarjateurastamossa vuodesta 2001. Johtava tarkastuseläinlääkäri vuodesta 2007
• Suomen Tarkastuseläinlääkäriyhdistyksen hallituksessa vuodesta 2008, sihteerinä 2009–2013 ja puheenjohtajana vuodesta 2013
• Evirassa JUKO:n, käytännössä tarkastuseläinlääkärien, luottamusmies vuodesta 2015
• Suomen Eläinlääkäriliiton Valtion valiokunnan jäsen vuodesta 2014
• MMM:n elintarvikelainsäädännön ja valvonnan jaosto liha- ja lihantarkastusasiantuntijaryhmän jäsen

TARKASTUSELÄINLÄÄKÄRIN TYÖHÖN KUULUU MUUN MUASSA:
• Varmistaa, että yleiseen kulutukseen teurastamolta tuleva liha ja elintarvikkeet ovat turvallisia ja ihmisravinnoksi soveltuvia.
• Valvoa paikallisena eläinsuojeluviranomaisena lainsäännön noudattamista: että eläimiä käsitellään teurastamossa hyvin, että niille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä, tuskaa tai kipua. Valvoa eläinkuljetusta teurastamolla. Antaa palautetta kasvatustillalle teurastamolle huonokuntoisina tulevista eläimistä.
• Suorittaa teurastamossa eläintautivalvontaa, sivutuotevalvontaa, vientivalvontaa, vierasainevalvontaa ja ensisaapumisvalvontaa.
• Tehdä raadonavaus matkalla kuolleille eläimille kuolinsyyn selvittämiseksi.
• Ottaa näytteitä eläintautien toteamiseksi.
• Kouluttaa tarvittaessa teurastamon henkilökuntaa eläinsuojeluun ja elintarvikehygieniaan liittyvissä asioissa.
• Järjestää viranomaispalavereita teurastamolla.
• Opastaa eläinlääketieteen opiskelijoita heidän teurastamoharjoittelussaan.
• Perehtyä uuteen lainsäädäntöön


Vuoden eläinlääkärin 2016 -julkistus 11. toukokuuta klo 10.30, Helsinki

Suomen Eläinlääkäriliitto julkistaa Vuoden eläinlääkärin 2016 toukokuun 11. päivä.
Julkistustilaisuus toimittajille pidetään alkaen klo 10.30 Helsingissä, Hotelli Seurahuoneella, Kaivokatu 12.

Palkinto jaetaan merkittävän eläinlääketieteen, eläinlääkinnän tai eläinlääkärikunnan hyväksi tehdyn työn perusteella. Tämän vuoden palkittava työskentelee merkittävässä solmukohdassa tuotantoeläinten kasvatuksesta ihmisille turvalliseksi elintarvikkeeksi. 

Aineistoa on jo saatavissa embargolla. Embargo on 11.5. klo 00.01.

Tarjolla juomaa ja pientä suupalaa.

Terveisin,

tiedottaja Anna Parkkari puh. 09 7745 4817

www.sell.fi

Suomen Eläinlääkäriliitto on perustettu vuonna 1892. Liittoon kuuluu lähes 90 prosenttia Suomen eläinlääkäreistä ja merkittävä osa opiskelijoista. Liitto on eläinlääkärien ammattijärjestö ja edunvalvoja.


Altian koko rehunjalostusliiketoiminta A-Rehulle

Altia Oyj ja A-Rehu Oy ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan koko Altia Oyj:n rehunjalostuksen liiketoiminta siirtyy A-Rehu Oy:lle 1.4.2016 alkaen. Kauppa turvaa osaltaan kotimaisen viljan jalostuksen jatkuvuuden ja vahvistaa sen roolia kotieläinten ruokinnassa.

Kaupan toteuduttua A-Rehu vastaa kokonaan Altian tärkkelys- ja etanoliprosessien jälkeen syntyvien raaka-ainejakeiden jatkokäsittelystä sikojen ja nautojen valkuais- ja kuiturehuiksi.

Altia on jalostanut ja myynyt 80-luvun lopulta lähtien etanoli- ja tärkkelysprosessin sivutuotteita rehuksi. A-Rehun ja sen edeltäjien historia rehukomponenttikaupassa on yhtä pitkä –Atrian omistajaosuuskuntien rehuliiketoiminta syntyi aikanaan hyödyntämään silloisen Oy Alko Ab:n sivutuotteita. ”Atrian rehuyhtiöillä on pitkä historia elintarviketeollisuuden sivujakeiden hyödyntämisessä kotieläinten ruokinnassa. Kun meille tarjoutui tilaisuus ostaa Altian rehunjalostuksen liiketoiminta, totesimme sen tukevan samalla tontilla sijaitsevaa omaa rehuliiketoimintaamme erinomaisesti”, A-Rehun toimitusjohtaja Jari Leija toteaa.

”Olen tehdystä kaupasta erittäin iloinen, sillä näin pystymme edelleen kehittämään koko suomalaista komponenttiruokintaa”, A-Rehun myyntijohtaja Lasse Åberg iloitsee.

Lisätietoja antavat

Jari Leija, toimitusjohtaja, A-Rehu Oy, p. 040 559 7213
Lasse Åberg, myyntijohtaja, A-Rehu Oy, p. 0400 865 923
Antti Snellman, tehtaanjohtaja, Altia Koskenkorva, p. 040 516 1190
Niina Vieno, viestintäpäällikkö, Altia Oyj, p. 0400 728 957

A-Rehu on suomalaisten tuottajien omistama rehuyhtiö, joka valmistaa, myy ja markkinoi rehuja nauta-, sika- ja broileritiloille. A-Rehun toiminnassa on aina ollut keskeistä tilojen onnistuminen ja tuotantotulokset. Yrityksellä on pitkä historia ja paljon osaamista kotieläinten komponenttiruokinnasta, eli elintarviketeollisuuden sivutuotteiden hyödyntämisestä kotieläinten rehuna. A-Rehu on osa Atria-konsernia.

Atria Suomi on osa kasvavaa ja kansainvälistä elintarvikealan yritystä Atria Oyj:tä. Atria on yksi johtavista ruoka-alan yrityksistä Pohjoismaissa,Venäjällä ja Baltian alueella. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2015 noin 1 340 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on keskimäärin 4 270 henkilöä. Atria Suomen tuotantolaitokset sijaitsevat Nurmossa, Kuopiossa, Kauhajoella, Forssassa, Sahalahdella ja Jyväskylässä. Atrian juuret ulottuvat vuoteen 1903,jolloin perustettiin sen vanhin omistajaosuuskunta. Atria Oyj:n osakkeet listataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.


Löytöeläinten hoidolle säädettävä minimistandardit

Valtakunnallista löytöeläinpäivää vietetään Suomessa 5. maaliskuuta. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY toivoo, että löytöeläinten hoidolle määritellään Suomessa minimitaso, jonka on täytyttävä jokaisen kunnan löytöeläinten talteenottopaikassa.

Suomen nykyinen eläinsuojelulaki velvoittaa kaikkia kuntia huolehtimaan löytöeläinten hoidosta 15 vuorokautta. Laissa määrätään myös vähimmäisvaatimukset eläimen häkin tai muun pitopaikan koolle, mutta sen tarkempia kriteerejä löytöeläintaloille ja niiden toiminnalle ei ole juurikaan määritelty. Tämän seurauksena löytöeläinhoitoloiden taso vaihtelee suuresti eri kunnissa.

Yleensä kunnat kilpailuttavat löytöeläinten hoitoa tarjoavat palvelut ja valitsevat hoitolayrittäjän hinnan perusteella. Jos kunta pyrkii tekemään sopimuksen mahdollisimman edullisesti, kilpailutuksen saattaa voittaa hyvinkin heikkotasoinen hoitola. HESYn mielestä löytöeläinten hoidon ja pito-olosuhteiden tasoa olisikin tarkasteltava eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä ja hoitolan valinnan ensisijaisen kriteerin olisi oltava eläimen hyvinvointi.

– Löytöeläimille olisi taattava jokaisessa kunnassa asianmukainen hoito, joka sisältää esimerkiksi tarvittavat rokotukset ja madotukset sekä sairaudenhoidon ja eläinlääkärin tekemän tutkimuksen. Kissat ja koirat on syytä myös tunnistusmerkitä ja rekisteröidä. Ne kissat, koirat ja kanit, joita ei ole haettu alkuperäiseen kotiinsa, olisi leikattava ennen uudelleensijoittamista. Ylipäätään Suomen kaikkien kuntien talteenottopaikkojen tulisi tarjota löytöeläimille hätäensiapua parempaa hoitoa, sanoo HESYn varapuheenjohtaja Anne Roine.

Valtakunnallista löytöeläinpäivää vietetään joka vuosi maaliskuun ensimmäisenä lauantaina.

HESYn Eläinsuojelukeskuksessa järjestetään 5.3. Avoimet ovet -tapahtuma, jonka aikana on mahdollisuus käydä tutustumassa HESYn kotia etsiviin eläimiin klo 13–17. Paikalla ovat myös uuteen kotiin jo päässeet löytökoirat Paavo ja Doris klo 13–14. Osoite on Yhdyskunnantie 11, 00680 HKI.

Lisätietoja:

HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS HESY ry

Anne Roine
varapuheenjohtaja
p. 050 344 4133, anne.roine6@gmail.com

Erja Veivo
tiedottaja
p. 040 577 4733, erja.veivo@hesy.fi

Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry

HESY toimii Siuntion löytökissojen talteenottopaikkana ja kuljettaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Kirkkonummen ja Siuntion löytöeläimet pääkaupunkiseudun kuntien yhteiseen löytöeläinten talteenottopaikkaan Viikkiin. HESYlle tuodaan Viikin löytöeläintalolta sellaisia eläimiä, joiden omistajia ei ole löytynyt ja joita ei ole saatu sijoitettua eteenpäin. HESY etsii vuosittain uudet kodit noin 500:lle avun tarpeessa olevalle eläimelle. www.hesy.fi


Äärevät sääolosuhteet haastavat kasvinsuojelussa

Peltokasvien kasvinsuojelu 2016 -julkaisu auttaa arvioimaan eri kasvinsuojeluaineiden ominaisuuksia, tehoja ja kustannuksia, mikä helpottaa oikean kasvinsuojelumenetelmän valinnassa. Kirjasta löytyvät eri valmistajien mark­kinoilla olevat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset sekä ympäristöriskejä koskevat huomautukset. Julkaisu ilmestyy 15.2.2016 ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja -sarjassa.

Kasvinsuojeluaineista irti paras teho
– Kasvinsuojeluaineiden käyttö vaatii ominaisuuksien ja vaikutustapojen tuntemista, kertoo kirjan toimittaja, palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta ja jatkaa: – Paras teho aineista saadaan, kun tunnetaan eri sääolosuhteiden vaikutukset kasvinsuojeluaineisiin ja olosuhteet, joissa kasvinsuojeluaineet tehoavat parhaiten. Lisäksi oikea ajoitus on tärkeää. Peltokasvien kasvinsuojelu 2016 -kirjaan on kuvattu nämä asiat, ja tietoja voi tarkentaa myös valmisteiden myyntipäällysteksteistä Tukesin kasvinsuojeluainerekisteristä. Kasvinsuojeluaineiden käytön lähtökohta on kuitenkin aina tarpeen arviointi ja eri menetelmien käyttö monipuolisesti kasvinsuojeluongelmien vähentämiseksi eli integroidun kasvinsuojelun (IPM) periaatteiden noudattaminen, muistuttaa Peltonen. – Kasvukauden vaihtelevat ja äärevät sääolosuhteet aiheuttavat haasteita kasvinsuojelun optimaaliselle toteuttamiselle, jolloin on tehtävä kompromisseja ja valittava pienimmän riskin tie. Tällöin kannattaa hyödyntää myös asiantuntijoiden näkemystä olosuhteisiin nähden parhaan mahdollisen tuloksen varmistamiseksi, jatkaa Peltonen.
Peltokasvien kasvinsuojelu 2016 -kirjaan on koottu viljelykasveittain eri valmistajien peltokasvien, avomaan vihannesten ja mansikan rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan vuonna 2016 markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja keskimääräiset ainekustannukset hehtaaria kohti. Lisäksi julkaisusta saa ohjeita mm. rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten oikeista torjunta-ajoista viljelykasvin kehi­tysvaiheen mukaan sekä tautien ja tuholaisten torjunnan kynnysarvoista ja lajikkeiden taudinkestävyyksistä.

Kirjassa kerrotaan myös kasvinsuojeluaineiden tehoista, resistenssiryhmistä, viljalajikkeiden taudinkestävyyseroista, valmisteiden vaikutustavoista ja suojautumisesta kasvinsuojeluaineita käytettäessä. Mukana ovat koosteet valmisteiden ympäristörajoituksista, viljan ja perunan tankkiseoksista, ruiskutustekniikasta ja ruiskun kunnossapidosta sekä irrotettava taulukko viljan ruiskutusten tankki­seoksista.

Julkaisun ulkoasu, hinta ja saatavuus

Julkaisun koko on 17 x 24,5 cm ja laajuus 64 sivua, nelivärikuvitettu. ISBN 978-951-808-259-3. Kirjastoluokka 67.39. Käytännön Maamies -lehden kestotilaajat saavat kirjan tilaajaetuna lehden nro 2 liitteenä. Julkaisuja voi ostaa jälleenmyyjiltä ja kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta: www.proagriaverkkokauppa.fi,
myynti@proagria.fi tai puh. 020 747 2485. Kirjan hinta kustantajalta tilattaessa on 31,90 €. Kotimaan lähetykset toimitetaan ilman toimitus- ja postimaksua kirjeenä tai pakettina.

Julkaisu on saatavana myös sähkökirjana, ISBN 978-951-808-260-9. Lisätietoja: www.ellibs.fi -> E-kirjakauppa.

Lisätiedot

Lisätietoja julkaisusta antavat ProAgria Keskusten Liitosta palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406 tai kustantaja Hanne Teräväinen, hanne.teravainen@proagria.fi, puh. 040 356 2491.
Arvostelukappale- ja kansikuvapyynnöt: toimistosihteeri Heidi Aarnio,
heidi.aarnio@proagria.fi, puh. 040 356 1693.


Hevosopisto keskittyy olennaiseen – Ravintola- ja kahvilapalveluille paikallinen yrittäjä

Ypäjän Hevosopiston ravintola- ja kahvilapalvelut siirtyvät maaliskuun alusta lähtien FeedIn Oy:n nimiin. Hevosopisto keskittää toimintaansa hevosalan toimintojen pariin ja aloittaa yhteistyön ypäjäläisen yrityksen kanssa. Oppilasruokala jää muutoksen jälkeen ainoaksi Hevosopiston pyörittämäksi ruoka- ja kahvilapisteeksi.

FeedIn Oy on uusi paikallinen yritys, mutta toimija sen taustalla on monelle entuudestaan tuttu. Yrittäjä Minna Alakoski on pyörittänyt Ypäjän keskustassa Villa Emilia ja Loimijoki Golfin Country Clubia. Hevosopisto Oy ja perustettu FeedIn Oy hakevat muutoksella kilpailukyvyn parantamista sekä oman ydinosaamisensa kirkastamista.

- Muutos antaa molemmille yritykselle mahdollisuuden kehittyä. Hevosopiston osaaminen on selkeästi hevosalan valmennusten, koulutuksen ja alan tapahtumien järjestämisen puolella.

Perustoimintammekin vaatii jatkuvaa kehittämistä, selventää Hevosopiston toimitusjohtaja Petri Meller taustoja ravintola- ja kahvilapalveluiden ulkoistamiseen.

Ypäjän Hevosopiston toimipisteistä Ravintola Ratsumestari ja Härkätalli sekä kilpailujen ja tapahtumien aikana auki olevat ravintola- ja kahvilapisteet siirtyvät FeedIn Oy:n toimitiloiksi. Hevosopistolle jää opiskelijoiden ruokapaikkana jatkava Oppilasruokala.

- Hevosopistolla on joka viikko kursseja ja koulutuksia, joten toiminnan käynnistymisen täytyy olla ripeää. Kesän kilpailusesonkiinkaan ei ole pitkä aika, muistuttaa FeedIn Oy:n toimitusjohtaja Minna Alakoski, jolla suunnitelmat jo Ratsumestarin ilmeen kohentamiseen ovat olemassa.

Paikallisuus, kotimaisuus ja itse tekeminen keskiössä

FeedIn Oy jatkaa majatalona sekä ravintolana toimineen Villa Emilian viitoittamalla tiellä, joten paikallisuus, kotimaisuus sekä itse tekeminen tulevat näkymään ja maistumaan asiakkaiden lautasella.
- Yrityksen laajentuessa täytyy myös henkilökuntaa palkata lisää ja ensimmäinen rekrytointi keittiön puolelle onkin jo tehty. Keittiöpäällikkönä meillä on jo aloittanut Jouko Siimesvaara, selventää Alakoski perustetun yrityksen tulevia askeleita.

Siimesvaara on vuosien kokemus Euroopasta ja Suomesta keittiön puolelta. Viimeisimpänä Siimesvaara työskenteli Haikon Kartanon keittiöpäällikkönä.
- Kun porukkaan saadaan Joukon kaltainen ammattilainen, jonka ruokafilosofia täsmää omaan näkemykseemme niin voidaan lähteä tekemään näinkin isoa muutosta luottavaisin mielin, kertoo Minna Alakoski tyytyväisenä.

Ypäjän Hevosopisto on Pohjoismaiden suurin hevosalan koulutusta järjestävä oppilaitos. Koulutuksen lisäksi Hevosopistolla järjestetään valmennuksia, lyhytkursseja, leirejä sekä lukuisia ratsastuskilpailuja vuosittain. Ypäjä on noin kahden ja puolen tuhannen asukkaan kunta Kanta-Hämeessä, jonka väkiluku saa moninkertaista nostetta hevosalan tapahtumien ansiosta.

Lisätietoja:
Minna Alakoski, toimitusjohtaja, FeedIn Oy, p. 045 356 9209
Petri Meller, toimitusjohtaja, Hevosopisto Oy, p. 040 8607 787


Metsäyhtiöt näyttivät tietä myönteisen medianäkyvyyden saralla loka-joulukuussa

Tietopalveluyritys M-Brainin M-Index -analyysi vertaa kvartaaleittain 15 suuren suomalaisen pörssiyhtiön keskeisissä tiedotusvälineissä saamaa mediajulkisuutta. Vertailun perusteella vuoden 2015 viimeisen vuosineljänneksen aikana positiivista mediajulkisuutta saivat Koneen ja Wärtsilän lisäksi myös monet muut suomalaiset pörssiyhtiöt.

Myönteinen uutisointi ollut määrällisesti yhtä suurta viimeksi vuonna 2013

Tutkimuksessa vertailtujen yritysten joukossa myönteistä julkisuutta kaikesta medianäkyvyydestä oli loka-joulukuun aikana keskimäärin 17 %. Tämä oli selkeä parannus verrattuna edellisen vuosineljänneksen 9 prosenttiin ja suurin myönteisen mediajulkisuuden osuus sitten heinä-syyskuun 2013. Huomionarvoista vuoden 2015 viimeisen neljänneksen osalta oli se, ettei positiivinen julkisuus nyt rajoittunut vain kahden tai kolmen yrityksen mediajulkisuutnäkyvyyteen.

Positiivisen ja negatiivisen julkisuuden suhdetta tarkasteltaessa hyvin onnistuneita yrityksiä oli vuoden viimeisen neljänneksen aikana lukuisia. Näihin kuuluivat Neste, KONE, Stora Enso, Elisa, Wärtsilä, Finnairin ja UPM-Kymmene. Aiempaan heinä-syyskuun neljännekseen verrattuna muutos parempaan oli kaikkein voimakkainta Nesteen ja Wärtsilän kohdalla. Seurantaskaalan toisessa päässä ongelmallisten aikojen kanssa kamppailua jatkoivat Outokumpu, TeliaSonera ja Stockmann, jotka kaikki saivat tiedotusvälineissä huomattavasti enemmän kielteistä kuin myönteistä mediahuomiota.

Kasvua odotetaan metsäteollisuudessa ja Finnairin kaukoliikenteessä

Analyysin perusteella Stora Enso erottui joukosta yrityksestä kirjoitettujen suotuisten talousuutisten määrässä. Medianäkyvyyden suhteen loka-joulukuu oli Stora Ensolle toinen onnistunut neljännes putkeen. Metsäanalyytikot kehuivat metsäjätin kolmannen neljänneksen suoritusta ja kuvailivat sitä "yllättävän vahvaksi". Stora Enson ilmoitus odotettua paremmasta tuloksesta johti myös useisiin myönteisiin uutisiin yhtiön osakkeen positiivisesta hintakehityksestä pörssissä. Myös UPM-Kymmenen kerrottiin hyötyneen sellun korkeasta markkinahinnasta. Taloussanomien mukaan vuosi 2016 tulee olemaan kasvun vuosi metsäteollisuudelle.
Lentoyhtiö Finnair vaikuttaa saaneen toimintonsa vakiinnutettua, mistä todisteena oli toinen peräkkäinen kvartaali, jona yrityksen myönteisen ja kielteisen julkisuuden suhde oli hyvä. Finnarin kerrottiin tehneen kaikkien aikojen ennätystuloksensa heinä-syyskuussa, kun tarkastellaan vain yhtä vuosineljännestä. Finnairin mediaimago sai lisää tuulta siipiensä alle, kun se ilmoitti historiansa suurimmasta rekrytoinnista: yhtiö aikoo palkata yhteensä 450 työntekijää varautuessaan pitkän matkan lentoliikenteen kasvuun uuden Airbus A350 -laivaston avulla.

Kehitystä medianäkyvyydessä ja alati luotettava Kone

Neste teki Q3:n aikana historiansa parhaan tuloksen ja raportoi 400 miljoonan euron investoinnista Porvoon Kilpilahteen. Investoinnin merkittävät myönteiset työllisyysvaikutukset lisäsivät yrityksen saamaa positiivista huomiota vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Myös Wärtsilän mediajulkisuus parani selvästi edelliseen neljännekseen verrattuna. Tähän vaikuttivat Wärtsilän Keski-Amerikasta saama ”jättimäinen tilaus” sekä kiitokset yhtiön teknologiaosaamisesta päästöjen vähentämisessä.

M-Index –vertailussa pitkään menestynyt Kone ei pettänyt tälläkään vuosineljänneksellä. Vuoden viimeisen kvartaalin aikana Koneen myönteiseen mediakuvaan vaikuttivat muun muassa uutiset Koneesta ”nuorten ammattilaisten suosikkityönantajana” sekä ”pörssiyhtiöiden maineykkösenä jo seitsemättä vuotta peräkkäin”. Kone tuli tiedotusvälineissä myönteisesti esiin myös johtamistaitojen ja innovatiivisuuden yhteydessä. Seitsemän M-Index –menestyjän joukon täydensi loka-joulukuussa Elisa, joka mainittiin muun muassa parhaiten pörssissä suoriutuneiden suurten suomalaisyritysten joukossa.

M-Brain on globaalisti toimiva tieto-, teknologia- ja konsultointiyritys, jolla on toimistot kahdessatoista maassa. Tarjoamme asiakkaillemme relevanttia ulkoista liiketoimintatietoa ja konsultoimme tiedon tehokkaassa hallinnassa ja hyödyntämisessä. Analysoimme ja paketoimme tiedon helposti omaksuttavaan muotoon päätöksenteon ja strategiasuunnittelun tueksi. Kutsumme tätä tiedolla johtamiseksi.

M-Brainin kotisivu

Lisätietoja:

Topi Laakso
Senior Analyst
M-Brain
Mobile: +358 (0)40 0515 488
E-mail: topi.laakso@m-brain.com

Essi Kaipiainen
Communication Specialist
M-Brain
Mobile: +358 (0)44 059 9943
E-mail: essi.kaipiainen@m-brain.com