Radiojuttu: Kaurabuumi kiihtyy – nyt kaurasta on myös riisin korvaajaksi

Suomessa villitsee tällä hetkellä kova kaurabuumi, jolle ei näy loppua. Kauraa syödään enemmän kuin koskaan aiemmin, ja kauraa löytää kaupasta monenlaisessa muodossa.

Mihin kaikkeen kaura taipuu, ja onko kaura niin terveellistä kuin väitetään?

Kysymyksiin radiojutussa vastaa Helsingin Myllyn markkinointijohtaja Riitta Salenius-Mela. Hän kertoo haastattelussa, miten kauratuotteiden määrä on kasvanut viime vuosina suomalaisissa ruokakaupoissa ja miten kaurabuumi on vaikuttanut meidän suomalaisten ruoanlaittoon. Moni käyttää kauraa esimerkiksi maitotuotteiden, lihatuotteiden tai jopa riisin korvaajana.

Radiojutussa myös kuullaan, minkä takia kaura on erityisen terveellinen vaihtoehto ja kenelle kaikille kauratuotteet sopivat.

Radiojutun haastattelijana on Elina Kirvesniemi.

Haastattelusta on editoitu noin 5- ja 3-minuuttiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Helsingin Myllyn kanssa.

 

 


Tallinnan vanhan kaupungin maamerkki ravintola Olde Hansa viettää 20-vuotisjuhlavuottaan!

Harva ravintola on pärjännyt Tallinnan kilpaillulla ravintolamarkkinalla niin pitkään, kuin keskiajan historiaa ja kulttuuria eläväksi tekevä Olde Hansa. Suomalaisen Auri Hakomaan vuonna 1999 perustama ravintola on toiminut koko ajan 1200-luvulla rakennetussa vanhassa hansakauppiaan talossa, Tallinnan Raatihuoneentorin kupeessa.

Vielä 1980-luvulla talossa toimivat kalakauppa ja oluttupa, kunnes Tallinnan kaupunki kunnosti ja entisöi historiallisen rakennuksen ravintolakäyttöön.

– Jo pelkän talon historian ja tarinan takia tähän oli perustettava ravintola, joka kertoisi Tallinnan upeasta ajasta hansakaupunkina ja keskiajan kansainvälisenä metropolina, Olde Hansan perustaja, ravintoloitsija Auri Hakomaa kertoo ravintolan alkuajoista.

Kaikki ravintolassa on valmistettu keskiajan mallin mukaan – Pienintä yksityiskohtaa myöten

Kynttilöin valaistussa hämärässä ravintolasalissa pääsee kokemaan aavistuksen siitä, minkälaista oli rikkaan hansakauppiaan elämä keskiajalla ja minkälaisia herkkuja kaukaisilta mailta tuoduista mausteista talon keittiössä valmistettiin.

– Alusta alkaen historialliset yksityiskohdat ja todenmukaisuus on ollut meille erittäin tärkeää. Inspiraatio tähän on tullut historianopettajaltani, joka osasi puhua menneen eläväksi. Olde Hansa ei ole teemaravintola, vaan elävää keskiaikaista historiaa ja kulttuuria, Hakomaa toteaa.

Tämä näkyy ravintolan kaikissa detaljeissa, joista jokainen on mietitty tarkkaan ja joilla on vastineensa keskiajalla. Kaikki ravintolassa käytettävät huonekalut, astiat ja vaatteet sekä ruoat ja juomat on tehty keskiajan tyyliin.

Juomalasit ovat käsinpuhallettuja, saviastiat käsin dreijattuja. Ravintolan henkilökunnan vaatteet valmistavat keskiaikaiseen vaatetukseen perehtynyt räätäli ja ompelija. Vaatteiden jokaisella kuosilla ja värillä on oma tarinansa. Myös ravintolan seinämaalausten tyyli ja yksityiskohdat kertovat keskiaikaisesta kulttuurista.

– Asiakas voi käydä Olde Hansassa kymmenen kertaa ja oppia aina jotain uutta keskiajan kulttuurista ja historiasta. Meillä ihminen pääsee astumaan sisään keskiaikaan, Hakomaa lisää.

20 vuoden aikana Olde Hansassa on syntynyt yli 100 keskiaikaista reseptiä

Kahdenkymmenen vuoden aikana Olde Hansan keittiömestarit ovat luoneet yli 100 keskiaikaista reseptiä, joihin inspiraatiota on haettu aidoista keskiajalta peräisin olevista teksteistä ja jäljellä olevista keittokirjoista.

– Ravintolamme menussa ei esimerkiksi ole Amerikasta kotoisia olevia tomaattia tai perunaa, koska niitä ei tunnettu Euroopassa vielä keskiajalla, keittiömestari Emmanuel Wille kertoo.

Mausteet ovat tärkeässä roolissa Olde Hansan keittiössä. Ravintolan ruoissa maistuvat suomalaisesta joulupöydästä tutut maut, kuten kaneli, neilikka, sahrami, muskottipähkinä ja inkivääri.

– Keskiajalla kalliit, kaukaisista maista tuodut mausteet olivat kauppiaille tapa rehvastella. Niitä lisättiin viiniinkin vain sen takia, että siihen oli varaa. Kymmenen hengen illallisen mausteiden hinta saattoi ylittää yhden ihmisen vuosipalkan summan, Wille lisää.

Mausteita kuluu Olde Hansassa nykyäänkin. Vuosittain ravintola käyttää esimerkiksi 4-5 kiloa sahramia, joka on edelleen maailman kallein mauste.

Joka vuosi ravintola Olde Hansassa vierailee noin neljännesmiljoona ihmistä ja ravintola valmistaa päivittäin tuhansia ruoka-annoksia. Ruoan tasalaatuisuus on keittiömestari Emmanuel Willen ylpeyden aihe.

– Henkilökuntamme maistaa päivän aikana useita kertoja ruokia ja juomia. Näin valvomme niiden laatua ja pystymme tarjoamaan asiakkaille joka kerta yhtä laadukkaan ruokakokemuksen.

Ravintolan snapsit valmistetaan käsityönä

Muutaman myönnytyksen Olde Hansa on asiakkailleen menussa tehnyt. Tarjolla on sekä kahvia että giniä, vaikka kumpaakaan ei keskiajalla tunnettu. Silloin ruoan ohessa juotiin maustetun viinin ja oluen lisäksi maustettuja snapseja.

– Tallinnasta sai keskiajalla ostaa 13 erilaista ulkomaista olutta. Valikoima oli parempi kuin Suomessa 1960-luvulla, Auri Hakomaa naurahtaa.

Auri Hakomaan ja Emmanuel Willen käsialaa ovat käsityönä valmistetut snapsit, joita Olde Hansassa on tarjottu sen avaamisesta alkaen. Tarjolla on neljä eri makua: kumina-akvaviitti, pippuriakvaviitti, yrttisnapsi ja marjasnapsi. Parivaljakko kehittelee koko ajan uusia makuvariantteja ja parhaillaan ravintolan varastossa kypsyy tammitynnyreissä useita vuosikertoja.

– Yhteistyömme toimii niin, että minä saan idean siitä, miltä haluan snapsin maistuvan ja sitten Emmanuel miettii, miten maku saadaan tehtyä juomaan.

Joskus kaksikko kokeilee hullujakin ideoita. Yhdessä testierässä snapsia makuaineena on käytetty puunoksia.

Olde Hansan omia erikoistuotteita, kuten snapseja, käsityöoluita, sipulihilloa sekä laseja ja astioita voi ostaa kotiinviemisiksi ravintolan omasta kaupasta, joka sijaitsee samassa talossa.

Tänäkin vuonna yli 250 000 matkailijaa saapuu ravintola Olde Hansaan nauttimaan ainutlaatuisesta keskiaikaisesta tunnelmasta. Juhlavuoden kunniaksi ravintola on uudistanut menuaan ja lisännyt siihen muutamia uusia ruokalajeja, kuten kikherne-pinaattilevitettä rapean kuminaleivän kanssa ja herkulliseksi paahdettua kananrintaa.

Tulevana kesänä ravintolassa ja sen huhtikuussa aukeavalla terassilla on luvassa monenlaista ohjelmaa. Esiintymässä on muun muassa saksalainen, keskiaikaista musiikkia soittava Poeta Magica. Lisäksi Olde Hansan omat muusikot esiintyvät ravintolassa joka päivä.

Tiesitkö, että Olde Hansassa…

  • poltetaan vuosittain yli 18 000 kynttilää
  • juodaan 111 000 litraa olutta
  • myydään 149 000 pulloa viiniä
  • naukkaillaan 8900 litraa talon snapseja
  • on 20 vuoden aikana käynyt lähes 6,5 miljoonaa asiakasta 130 eri maasta
  • vierailee vuosittain noin 250 000 asiakasta

Olde Hansan kuvapankin löydät osoitteesta:

https://drive.google.com/open?id=0B5bH2QNJkBEgV25ocXhWaU1BVWc

(Jos linkki ei jostain syystä toimi, kopioi se verkkoselaimeesi)

Lisätietoja: Ravintola Olde Hansa, Aile Laansalu, +372 522 93 44, aile.laansalu@oldehansa.ee

Keskiaikainen ravintola Olde Hansa sijaitsee 1200-luvulta peräisin olevassa vanhassa kauppiaan talossa, Tallinnan vanhassa kaupungissa. Vuonna 1999 avatussa ravintolassa on 20 vuoden aikana vieraillut noin 6,5 miljoonaa asiakasta yli 130 maasta. Ravintola työllistää 120 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2018 oli 6,7 miljoona euroa. www.oldehansa.ee

 


TALOUSOSAAMINEN KODEISSA TARVITSEE TUKEA – KOTITALOUSOPETUKSESSA KEINOT

Kotitalousopettajien liitto vaatii seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattavan, että kotitalouden opetusta kouluissa lisätään.

Suomalaisten talousosaamisesta ollaan laajasti huolissaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajansuojan pelisäännöt osataan tällä hetkellä heikosti. Talous ja Nuoret TAT:n teettämän tutkimuksen, “Nuorten talousosaaminen”, mukaan 89 % nuorista on sitä mieltä, että koulun pitää opettaa taloustaitoja, ja vain viidennes nuorista kokee saavansa riittävän talousosaamisen koulusta.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdotti seuraavaan hallitusohjelmaan kansallista strategiaa, jolla vahvistetaan nuorten talousosaamista. Keinot talousosaamisen vahvistamiseen ovat jo olemassa, mutta mikä tulee yhteiskunnallemme kannattavimmaksi? Veronmaksajien keskusliiton viestintäjohtaja ja Taloustaito-lehden päätoimittaja Antti Oksanen totesi Taloustaito-lehdessä: ”Taloustaito erillisaineena kuulostaa paperillakin keinotekoiselta. Taloustaidot kun ovat elämäntaitoja, joita pitäisi soveltaa joka aineessa ja joka tilanteessa. Myös Finanssiala ry haluaa parantaa suomalaisten mahdollisuuksia hallita omaa talouttaan paremmin. Kansalaisten on saatava talousosaamisen perusedellytykset jo koulussa.

Kotitalous-oppiaineen keskeisistä sisältöalueista kuluttaja- ja talousosaaminen kokonaisuus voimaannuttaa oppilaita, kun käytännön toiminnan kautta saadaan kokonaiskuva arjenhallinnasta.  Kotitaloustunneilla opitaan rahankäyttöön liittyviä tilanteita sekä ratkomaan ja välttämään ongelmia. Taloudenhallinnan ja vastuullisen kuluttajuuden kulmakiviä ovat omien oikeuksien tiedostaminen ja velvollisuuksista huolehtiminen.

Kotitalousopetusta on lisättävä, jotta jokainen suomalainen nuori voi saada riittävät arjenhallinnan taidot tasapainoisen elämän aloittamiseen.  Kotitaloutta opiskellaan 7.-9.-luokilla kaikille yhteisenä oppiaineena vain 3 tuntia viikossa yhden vuoden ajan, ja on näin ollen perusopetuksen pienin oppiaine. Valitettavan moni nuori ei saa kosketusta kotitalouden laaja-alaisuuteen ja oman elämänsä hallintaan sen enempää. Hyvä talousosaaminen pienentää syrjäytymisriskiä ja eriarvoisuutta. Kotitalousopettajien liitto painottaa oppiaineen tärkeyttä kaikilla koulutusasteilla, myös lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Toisella asteella kotitalousopetus ja sen vaikuttavuus nuorten talousosaamiseen on unohdettu kokonaan. Kotien talousosaaminen on saatava kulutus- ja sopimusyhteiskuntamme vaatimalle tasolle. Kotitalous kuuluu kaikille!

LISÄTIETOJA:
Minna Vanhala, puheenjohtaja, puheenjohtaja@kotitalousopettajat.fi, 040 553 9153
Tarkko Nuutinen, toiminnanjohtaja, tarkko.nuutinen@kotitalousopettajat.fi, 045 1966 077


Kotitalouden valinnaisuutta ei saa rajata - Oppilailla on oikeus opiskella arjen hallintaa tukevia taitoja!

Kotitalous on yhteiskunnallisesti kotien ja perheiden hyvinvointiin merkittävästi vaikuttava oppiaine.

Perheiden arjen hallinnan taidot heikkenevät, taloudelliset haasteet lisääntyvät, nuorten talousosaaminen on tutkitusti heikompaa vuosi vuodelta ja syrjäytymisestä on tullut todellinen uhka yhä laajemmalle osalle kansalaisia. Perheiltä odotetaan uusia taitoja, kun kuluttaminen tapahtuu entistä enemmän verkossa ja koteihin liitettävät sopimusperustaiset toiminnot laajenevat. Monimutkaiset sopimukset, ilmastoystävällinen kuluttaminen, ruokaan liittyvät nopeasti muuttuvat trendit ja perheiden monimuotoisuus luovat haasteita, joihin reagoiminen vaatii uudenlaista tietoa ja osaamista.

 

Miksi koulujen rehtorit rajoittavat yhteiskunnallisesti merkittävän oppiaineen valintoja?

Kyse on oppilaan oikeudesta opiskella hänelle tulevaisuuden kannalta merkittäviä tietoja ja taitoja. Kotitalousopettajien liitto saa vuosittain lukuisia yhteydenottoja asiasta huolestuneilta opettajilta.  Valintojen rajaaminen uhkaa erityisesti oppilaiden oikeusturvaa. Emme ymmärrä miksi oppilailta kielletään itsenäistymisen ja oman talouden hallinnan kannalta merkittävien taitojen opettelu!

 

Onko 3 tuntia viikossa riittävä oppimäärä nykynuorelle, jotta tämä oppisi arjen hallinnan kannalta merkittävimmät taidot pysyvästi?

Kotitalousoppitunneilla monipuolisesta ja kriittisestä tiedonhankinnasta edetään kädentaitojen kautta tiedon soveltamiseen käytännössä. Oppitunneilla hankitut taidot näkyvät erityisesti kotien arjessa. Kotitalousopetuksen sisältöalueita ovat asuminen ja yhdessä eläminen, kuluttaja- ja talousosaaminen, sekä ruokaosaaminen ja -kulttuuri. Näitä kokonaisuuksia oppilas saa opiskella pahimmassa tapauksessa vain peruskoulun 7. luokalla, 3 tuntia viikossa yhden lukuvuoden ajan.

 

7-luokalla oppilaat valitsevat 8- ja 9-luokalle yhden taito- ja taideainevalinnaisen ja tämän lisäksi yhden vapaasti valittavan valinnaisaineen. Valitettavan monessa koulussa opetussuunnitelmaan kirjattu valinnaisuus on ymmärretty väärin ja oppilaiden ei anneta valita kotitaloutta niin paljon kuin haluaisivat. Opetussuunnitelmassa ei ole rajoitettu mitä oppilas voi valita. Kyse on oppilaan oikeudesta saada opiskella oman elämänsä kannalta merkittävää oppiainetta.

 

Minna Vanhala
Puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry
Kotitalouden lehtori, Kangasala

 

Marja Väärälä
Varapuheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto - Husshållslärarnas förbund ry
Kotitalouden lehtori, Helsinki

 

https://minedu.fi/documents/1410845/4123068/Perusopetuksen-tuntijako-Valtioneuvoston-asetus-28.6.2012.pdf/8c904085-afa3-46c0-9edc-12bc3eef52bf (perusopetuksen tuntijako)

https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf (Kotitalouden opetussuunnitelma s.437)

https://www.edu.fi/perusopetus/kotitalous/ops2016_kotitalouden_tukimateriaalit


Lammas on tutkittu ja turvallinen pääsiäisherkku – kunhan muistaa oikean käsittelyn

Pääsiäispöydässä tarjottava lammas on ennen herkuttelua kulkenut pitkän laadunvalvontamatkan. Elintarvikkeiden käyttöturvallisuuteen voivat kuluttajat vaikuttaa paljon matkalla kotiin ja keittiössä.

Lampaan matka pääsiäisherkuksi kulkee monen käden kautta, laadunvalvontaketju on aukoton laitumelta ruokapöytään asti.  Laadunvalvontaa tekee tuottaja itse, eläinlääkäri, elintarvikealan yritys, terveystarkastaja ja kauppa. Tukipalveluna kaikille edellisille laadunvalvontaa tekevät lisäksi tutkimuslaboratoriot.

Laadunvalvontamatka alkaa lampolasta. Lampaan ulostenäytteitä tutkitaan muun muassa salmonellan varalta. Lampaan teurastuksen yhteydessä varmistetaan satunnaisotoksilla, että laatu on hyvää.

”Pyrimme aloittamaan lihanäytteiden analysoinnin jo samana päivänä. Etenkin jauheliha on saatava tutkittavaksi viimeistään jauhamispäivää seuraavana päivänä.”, mikrobiologi Meija Kivisaari KVVY Tutkimuksesta kertoo.

Lainsäädäntö määrittää kuinka paljon tutkimuksia tehdään ja näytteitä otetaan. Lampaista poiketen sikojen trikiinitutkimukset kohdistetaan jokaiseen eläimeen. Sioilla vakavaa sairautta aiheuttava parasiitti on tutkittava teurastamoissa kaikista sioista.

Näytteenotto ja säilytys ovat kriittisiä

Huolellinen näytteenotto koko tuotantoketjun matkalla on edellytys luotettaville analyysituloksille.  Tuotannossa elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiä ovat eläimen kasvuolosuhteet, teurastushygienia ja muu tuotantohygienia. Kuluttajan käsittelyssä oleellisia ovat oikeat säilytysolosuhteet ja kypsennys, omat toimet voivat tehdä riskin tuoteturvallisuudelle.

”Hyvin hoidettu hygieniaketju lampolasta kauppaan menettää merkityksensä, jos kuluttaja käsittelee ja säilyttää lampaanlihaa väärin”, Meija Kivisaari painottaa.

Kuluttajan tulee huomioida, katkeaako elintarvikkeen kylmäketju matkalla kaupasta herkutteluun.  Huomionarvoista on, kuinka kauan lampaanliha on kassissa, säilytetäänkö lihaa tarpeeksi kylmässä, kuumennetaanko sitä riittävästi, kuinka pitkään jäähdytetään ja kuinka pian syödään.

”Huonosti kypsentäminen on riski. Lampaanlihaa on kypsennettävä kaksi minuuttia vähintään 70 asteisena, jotta listeria ja salmonella ovat kuolleet. Jauheliha on paistettava pannulla ihan läpikypsäksi.”

Tärkeä vaihe liharuoan valmistuksessa on valmistuksen jälkeinen jäähdytys. Ruoka pitää jäähdyttää mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi kylmävesihauteessa tai ulkona hyvin peiteltynä, ja vieläpä kannen kanssa, jottei astiaan pääse bakteereja. Usein valmistetut ruoat unohdetaan jäähtymään liesituulettimen alle liian pitkäksi aikaa.

Mikrobiologi Kivisaaren mukaan kuuluisi jopa kansalaistaitoihin tietää, miten elintarvikkeita tulisi käsitellä.

”Nuoremmat sukupolvet ovat onneksi opiskelleet elintarvikkeiden käsittelyä jo koulussa. Hygieniapassin voi saada jo kouluopetuksessa”, Kivisaari iloitsee.

Tutkimuksella turvataan turvallisuus käyttäjälle

Elintarvikkeita tutkitaan ympäri vuoden pellolta pöytään eli alkutuotannosta valmiisiin elintarvikkeisiin.

Työn tavoitteena on turvata elintarvikkeen turvallisuus käyttäjälle ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi ruokamyrkytysten ehkäisemiseksi.

KVVY Tutkimus tekee tutkimuksia etenkin ruokateollisuudelle, leipomoille ja teurastamoille. Yritys toteuttaa muun muassa elintarvikkeiden valmistukseen käytettävien raaka-aineiden ja valmistuksenaikaisten tuotantolinjojen puhtauteen liittyviä tutkimuksia. Lisäksi tutkitaan valmiita elintarvikkeita, jotta ne voi käyttää turvallisesti viimeiseen käyttöpäivään asti. Tarkastelun alla ovat salmonella ja muut tautia aiheuttavat bakteerit, hygieniasta kertovat bakteerit, työskentelypintojen ja ilman tuotantohygienia sekä tuotantoprosessissa käytetty vesi.

Laadunvalvontatyötä eniten vaativista elintarvikkeista isoin ryhmä on liha- ja kalavalmisteet, sillä niillä on tarkat säilymisajat. Maito- ja maitovalmisteet ovat seuraavaksi tutkituimpia. Kasviksiin liittyy paljon riskejä. Pilkottuina kasviksissa on paljon pinta-alaa, joka on hyvä kasvualusta bakteereille. Myös maaperäbakteerit saattavat jäädä kasviksiin kasvamaan.

Elintarviketurvallisuus on Suomessa huipputasolla, ja kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita voi huoletta syödä. Suomessa on esimerkiksi erikoisluvalla muita maita tiukempi salmonellavalvonta. Eläimiä ei Suomessa pääsääntöisesti lääkitä antibiootein, eikä lihantuotantoon liity hormonien käyttö. Ulkomaisen lihan tuotantoketjua voi olla erilainen, mutta kaikissa maissa on elintarvikehygieniaa ja -valvontaa.

”Luotan elintarvikealan yritysten omavalvontaan, joten kuluttajat voivat huoletta nauttia myös ulkomaista lammasta pääsiäisenä”, Meija Kivisaari sanoo.

KVVY Tutkimuksella on Avainlippu osoituksena suomalaisesta työstä ja Suomessa tuotetuista palveluista. Yritykselle on myönnetty myös Yhteiskunnallinen Yritys -merkki. KVVY Tutkimuksen tuotot palaavat yhdistyksen kautta suomalaisen puhtaan ympäristön hyväksi tehtävään työhön kaikkien hyödyksi. Yrityksen toiminnan laajuus, liikevaihto ja henkilöstön määrä ovat yli kaksinkertaistuneet viime vuosien aikana useiden kotimaisten toimijoiden fuusioiduttua KVVY Tutkimus Oy:öön.

Vinkit kaupasta keittiöön:

  • Ota kylmäkassi kauppareissulle mukaan ja ole tarkka keittiöhygieniasta.
  • Käytä eri leikkuulautoja lihalle ja kalalle. Samoilla välineillä ei voi käsitellä salaatteja.
  • Säilytä lampaanliha ja muut lihatuotteet alle viidessä asteessa, kala alle kolmessa asteessa.
  • Huomioi jääkaappisi sisäiset lämpötilaerot säilytyksessä. Useimmiten jääkapissa lähellä takaseinää on kylmintä ja lämpimintä ovessa.
  • Kypsennä lihaa yli 70-asteisena useita minuutteja. Jauheliha on paistettava läpikypsäksi.
  • Jäähdytä nopeasti esimerkiksi vesihauteessa, äläkä unohda liesituulettimen alle pitkäksi toviksi.

Lisätietoja:

Meija Kivisaari
Mikrobiologi
KVVY Tutkimus Oy
03 246 1273

meija.kivisaari@kvvy.fi

 

Valokuvat median käyttöön:

https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Suomalaisen+Ty%C3%B6n+Liitto/KVVY/


Radiojuttu: Lammas on tutkittu ja turvallinen pääsiäisherkku - kunhan muistaa oikean käsittelyn

Pääsiäispöydässä tarjottava lammas on ennen herkuttelua kulkenut pitkän laadunvalvontamatkan. Elintarvikkeiden käyttöturvallisuuteen voi jokainen meistä myös itse vaikuttaa paljon.

”Hyvin hoidettu hygieniaketju lampolasta kauppaan ei riitä, jos tuotetta ei kotona osata käsitellä oikein”, kertoo mikrobiologi Meija Kivisaari KVVY Tutkimuksesta. Haastattelussa hän vinkkaa niksit pääsiäislampaan ja lihatuotteiden oikeanlaiseen käsittelyyn kotona.

Haastattelusta on editoitu noin 3 ja 5 minuutin pituiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.

Toimittajana on Leena Piirto.

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä KVVY Tutkimuksen kanssa.


Lääkäri epäili, ettei Teemu tule enää työkuntoon – Taltutti ruokavalion avulla haavaisen paksusuolentulehduksen

Teemu Pikkuharjulla diagnosoitiin Colitis Ulcerosa eli haavainen paksusuolentulehdus 15 vuotta sitten hänen ollessaan vasta 20-vuotias. Useiden epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen Teemu löysi sairauden oireisiin tehoavan ruokavalion, jonka ansiosta hän on tällä hetkellä oireeton ja lääkkeetön.

Teemu Pikkuharjun sairastuessa haavaiseen koliittiin huomattiin, että peruslääkkeet vain pahensivat oireita. Kortisonin avulla taudin oireet kuitenkin helpottuivat, kunnes hän sai esikoisensa vuonna 2012.

”Epäilen, että hektisyys, jonka pienen vauvan syntymä toi, oli suolistolle lopulta liikaa”, Pikkuharju pohtii syitä taudin uudelle aktivoitumiselle.

Aluksi oireet eivät vielä rajoittaneet Pikkuharjun elämää. Hän toivoi oireiden katoavan jonnekin. Ulosteessa oli satunnaisesti verta ja vatsan toiminta oli vilkasta. Pikkuharjun yleiskunto alkoi kuitenkin pian heikentyä.

Pikkuharju hakeutui vihdoin hoitoon vuonna 2014. Tulehdus jylläsi koko paksusuolessa ja hemoglobiini oli vain 91 g/l. Pikkuharju sai uuden lääkkeen, joka jouduttiin kuitenkin keskeyttämään pian, sillä se nosti maksa-arvoja liikaa. Lääkäri epäili, ettei Pikkuharju tule enää työkykyiseksi ja leikkausta alettiin suunnitella.

Lopulta kesällä 2015 Pikkuharju päätti kokeilla ruokavalion vaikutuksia sairauteen ja aloitti SCD-ruokavalion (Specific Carbonhydrate Diet), joka rajoittaa pois kaikki moniketjuiset hiilihydraatit. Pikkuharju huomasi oireiden helpottavan, vaikka joutui huonon olon takia jatkamaan vielä kortisonin käyttöä.

”Eräänä päivänä hain lasta kerhosta. WC-hätä yllätti kesken matkan, en ehtinyt edes pusikkoon tarpeille. Kävelin kotiin likaisissa housuissa itkien ja pitäen pienen lapseni kädestä kiinni. Kaikki tuntui niin epätoivoiselta”, Pikkuharju muistelee.

Vuoden päästä tästä Pikkuharjun kortisonilääkitystä vähennettiin 10 milligrammaan, jolloin oireet yleensä olivat räjähtäneet. Oireet eivät kuitenkaan pahentuneet ja Pikkuharju pystyi lopulta lopettamaan kortisonin käytön kokonaan. SCD-ruokavalio oli tuonut Pikkuharjun mukaan hitaan, mutta varman muutoksen suoliston bakteeristoon.

Syksyllä 2018 kirjoittaessaan omasta kokemuksestaan Hoidavatsaasi.fi sivustolle, Teemu Pikkuharju on oireeton ja lääkkeetön.

”Olen saanut elämäni takaisin ruokavaliohoidon avulla. Toivon, että olisin katsonut tämän kortin jo aiemmin”, Pikkuharju sanoo.

Teemu Pikkuharjun sekä yhdeksäntoista muun vatsan ja suoliston ongelmista kärsineen henkilötarinat ruokavaliohoidon vaikutuksesta ja kokemuksista voi lukea Hoidavatsaasi.fi sivustolta. Sivuston tarkoituksena on antaa näistä ongelmista kärsiville ihmisille elintapa- ja ravitsemusneuvoja.

 

Lisätietoja:

Sami Sundvik
ravintovalmentaja
p. 044 2403573


Helsinkiläinen Anna Elina Huovio on vuoden kotitalousopettaja

Itäkeskuksen peruskoulun kotitalouden lehtori Anna Elina Huovio on valittu vuoden 2018 kotitalousopettajaksi. Huovio on pidetty opettaja sekä kollega. Lisäksi hän on aktiivinen opetuksen ja kotitalousalan kehittäjänä sekä myös vapaaehtoistyössä. Vuoden kotitalousopettajan palkitsee vuosittain Kotitalousopettajien liitto ry. Palkinnon saaja julkistettiin Educa-messuilla Helsingin Messukeskuksessa tänään, lauantaina 25.1.2019.

Vuoden 2018 kotitalousopettaja Anna Elina Huovio toimii kotitalouden lehtorina Itäkeskuksen peruskoulussa. Hän on tinkimätön mutta sydämellinen opettaja ja pidetty luokanvalvoja, joka toimii aina oppilaittensa parhaaksi. Hän tukee ja kannustaa opiskelemaan sekä ohjaa oppilaitaan esimerkillisesti myös oman alansa jatko-opintoihin. Lisäksi hän toimii aktiivisesti yhteistyössä oppilaiden vanhempien kanssa. Opetustyö on selkeästi lähellä hänen sydäntään.
– Oppilaiden ilo ja innostus tarttuvat myös opettajaan, ja on hienoa nähdä, miten positiivinen palautte ja kannustava vuorovaikutus vaikuttavat oppilaan itsetuntoon. Kotitalous on ainoa aine, jossa oppilaat luokkaan tulleessa kysyvät, mitä tänään tehdään, ja lähtiessään haluavat tietää, mitä on ensi kerralla.

Opetustyön ohella Huovio on toiminut koulun johtoryhmässä yli 10 vuotta. Hän on osallistunut vuosien aikana kotitalouden edustajana Helsingin opetusviraston yläkoulun OPS-työryhmään: ideoinut monipuolisia sisältöjä opetukseen ja tuonut digioppimisen osaksi oppimista. Hän on aktiivisesti ollut kehittämässä oppilaita osallistavaa agenttitoimintaa mm. tulevaisuus- ja ruokala-agenttitoimintaa. Hän on toiminut pitkään oman työnsä ohella Helsingin opetusvirastossa kotitalouden pedagogisena yhteyshenkilönä kehittäen koko kaupungin kotitalousopetusta ja tehden tiivistä yhteistyötä myös muiden oppiaineiden kanssa. Lisäksi Huovio on pitkään osallistunut opettajakoulutustyöhön Helsingin yliopistossa opettaen ja ohjaten kotitalousopettajaopiskelijoiden peruskouluharjoitteluita. Tämän lisäksi Huovio ehtii olla aktiivinen myös vapaaehtoistyössä. Hän toimi pitkään Malmin srk:n seurakuntaneuvostossa ja nykyisin muuten seurakunnan vapaaehtoistyössä.
– Elämään saa voimia, kun saa olla edistämässä yhteistä hyvää, ja nähdä, kuinka jokainen uusi opetussuunnitelma on aina edellistä toimivampi ja vastaa paremmin ajassa oleviin haasteisiin. Olisi mukava, että julkisessa keskustelussa tuotaisiin voimakkaammin esille kouluissa tapahtuvat positiiviset muutokset. Minulle koulutyö tuo jatkuvasti elämään voimia ja iloa.

Kotitalousopettajien liitto ry:n puheenjohtajan Minna Vanhalan mukaan Anna Elina Huovio edustaa kotitaloutta monella tapaa.
– Kotitalous on laaja-alainen aine, jossa osaamista vaaditaan kodin arjen pyörittämisestä perheen talouden ja tulevaisuuden suunnitteluun. Anna Elina Huovio on erinomainen Vuoden kotitalousopettaja, koska hän on omassa luokassaan vankka osaaja ja oppimiseen innostaja, mutta myös aktiivinen oman koulunsa, kotitalousoppiaineen ja koko opetuksen kehittäjä.

Vuoden kotitalousopettajan palkitsee vuosittain Kotitalousopettajien liitto ry, joka tukee jäsenistönsä ammatillista kehittymistä monipuolisella viestinnällä sekä järjestämällä laadukasta ammatillista lisäkoulutusta. Liitto osallistuu myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun parantaakseen kotitalousopettajien ammatillista, koulutuksellista, taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Tukeakseen jäsenistönsä ammatillista hyvinvointia, liitto järjestää laajan paikallisyhdistysverkkonsa kautta myös monenlaista sosiaalista toimintaa: retkiä, matkoja, juhlia ja teemailtoja.

Lisätietoja:
Anna Elina Huovio, 
anna.huovio@edu.hel.fi, 041 503 3846
Minna Vanhala, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry,
puheenjohtaja@kotitalousopettajat.fi, 040 553 9153

Kuvat:
Tarkko Nuutinen, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry
tarkko.nuutinen@kotitalousopettajat.fi, 045 1966 077


Hoidavatsaasi.fi sivusto tarjoaa maksutonta apua jokaiselle vatsa- ja suolistovaivoista kärsivälle

 Suomessa tulehduksellisista suolistosairauksista kärsii jo noin 50 000 suomalaista. Uusi ilmainen sivusto antaa vatsan ja suoliston ongelmista kärsiville ihmisille elintapaneuvojen ja ravitsemusohjeiden muodossa konkreettisia työkaluja oman elimistön tilan korjaamiseen. Lisäksi sivusto tarjoaa vertaistukea esittelemällä kahdenkymmenen vatsa- ja suolistovaivoista kärsivien ihmisten kokemuksia ja selviytymistarinoita.

Ravintovalmentajat Sami Sundvik ja Teemu Eloranta ovat tuottaneet sivuston elintapaneuvot ja ravitsemusohjeet. Verkkosivustolla on muun muassa perustajien koostama 1,5 h kestävä video, jolla he käsittelevät yleisimpiä syitä vatsan ja suoliston ongelmiin sekä antavat neuvoja vatsan hyvinvointiin.

”Sivuston idea lähti yksinkertaisesti siitä, että aivan liian moni ihminen on yksin näiden ongelmien kanssa, eikä välttämättä saa esimerkiksi lääkäristä mitään muuta apua kuin toivottoman diagnoosin, kasan lääkkeitä ja leikkauksen, jos huonosti käy”, ravintovalmentaja Sami Sundvik kertoo.

Perustajat halusivat jakaa tietotaitoa kaikille kiinnostuneille ihmisille ilmaiseksi, sillä verkossa se on mahdollista. Tavoitteena on, että video tavoittaisi ainakin 100 000 näistä ongelmista kärsivää ihmistä.

”Me tiedämme, että ruokavaliolla ja muilla elämäntapamuutoksilla voi jokaisessa tapauksessa auttaa ainakin vähän”, Sundvik kertoo.

Vaikka Hoidavatsaasi.fi verkkosivusto ei takaa ohjeiden parantavan kaikkia sairauksia tai ongelmia, se lupaa näistä ohjeista olevan kuitenkin merkittävästi apua monelle. Sivustolta löytyy tarvittaessa myös osaavien ravintovalmentajien yhteystiedot.

Erilaiset vatsan ja suoliston vaivat ovat jatkuvasti lisääntyvä ongelma Suomessa – tulehduksellisista suolistosairauksista kärsii jo noin 50 000 suomalaista ja muut lievemmät ongelmat koskettavat satoja tuhansia suomalaisia.
 

Lisätietoja:

Sami Sundvik
ravintovalmentaja
p. 044 2403573

www.hoidavatsaasi.fi


Kotitalousopettajien liitolle uusi toiminnanjohtaja

Kotitalousopettajien Liitto – Hushålsslärarnas förbund ry on 8.12.2019 pitämässään liittohallituksen kokouksessa valinnut yksimielisellä päätöksellä seuraavaksi toiminnanjohtajakseen DI Tarkko Nuutisen.

Nuutinen on työskennellyt liittoympäristöissä jo noin 15 vuotta, osan ajasta viestinnästä ja koulutuksesta vastaten. Nuutisella on myös vahva kokemus taloushallinnosta ja toiminnan kehittämisestä. Dipolomi-insinööritutkinnon lisäksi Nuutisella on tutkinto mallistojohtamisesta, sekä opintoja projekti- ja henkilöstöjohtamisesta. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2019.

Kotitalousopettajien liitto työskentelee kotitalousopetuksen ja -alan kehittämiseksi. Liiton tarkoituksena on luoda yhteishenkeä ja lisätä yhteenkuuluvuutta eri toimialoilla työskentelevien kotitalousopettajien ja alan ammatillisten opettajien kesken, työskennellä kotitalouden aseman edistämiseksi ja tukea jäsenyhdistystensä toimintaa sekä parantaa jäsenistön ammatillista, koulutuksellista, taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Liitto toimii yhteistyössä lähialojen järjestöjen sekä ammatti- ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Liiton pääasiallinen tiedotuskanava on Kotitalous-verkkolehti. Jäseniä liitolla on noin 1300 ja jäsenyhdistyksiä 20 eri puolella Suomea.

Lisätietoja:

puheenjohtaja@kotitalousopettajat.fi