Kotitalousopettajien liitolle uusi toiminnanjohtaja

Kotitalousopettajien Liitto – Hushålsslärarnas förbund ry on 8.12.2019 pitämässään liittohallituksen kokouksessa valinnut yksimielisellä päätöksellä seuraavaksi toiminnanjohtajakseen DI Tarkko Nuutisen.

Nuutinen on työskennellyt liittoympäristöissä jo noin 15 vuotta, osan ajasta viestinnästä ja koulutuksesta vastaten. Nuutisella on myös vahva kokemus taloushallinnosta ja toiminnan kehittämisestä. Dipolomi-insinööritutkinnon lisäksi Nuutisella on tutkinto mallistojohtamisesta, sekä opintoja projekti- ja henkilöstöjohtamisesta. Hän aloittaa tehtävässään 1.1.2019.

Kotitalousopettajien liitto työskentelee kotitalousopetuksen ja -alan kehittämiseksi. Liiton tarkoituksena on luoda yhteishenkeä ja lisätä yhteenkuuluvuutta eri toimialoilla työskentelevien kotitalousopettajien ja alan ammatillisten opettajien kesken, työskennellä kotitalouden aseman edistämiseksi ja tukea jäsenyhdistystensä toimintaa sekä parantaa jäsenistön ammatillista, koulutuksellista, taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Liitto toimii yhteistyössä lähialojen järjestöjen sekä ammatti- ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Liiton pääasiallinen tiedotuskanava on Kotitalous-verkkolehti. Jäseniä liitolla on noin 1300 ja jäsenyhdistyksiä 20 eri puolella Suomea.

Lisätietoja:

puheenjohtaja@kotitalousopettajat.fi


Kotitalousopettajien liiton 100- ja Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan 25-vuotisjuhlaseminaari Kansallismuseossa la 17.11.2018

Hyvä toimittaja - lämpimästi tervetuloa upeaan juhlaseminaariin, jossa huippuluokan puhujat!

Jos haluat osallistua seminaariin tehdäksesi uutisen mediaan (toimittaja / valokuvaaja), ota yhteys toiminnanjohtaja Aira Kuvajaan, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, 040 500 8316.

Ohjelma:

10.30 Ilmoittautuminen

11.00 Seminaarin avaus

Minna Vanhala, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry

Sari Tanus, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja

Juontaja Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, MTK

11.15 Juhlapuheet

Marjaana Manninen, opetusneuvos, Opetushallitus

Anna-Liisa Elorinne, professori, Itä-Suomen yliopisto

Kike Elomaa, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan jäsen

Pia Pohja, toimitusjohtaja, Elintarviketeollisuusliitto

Päivi Palojoki, professori, Helsingin yliopisto ja kunniatohtori, Göteborgin yliopisto

Kirjailija Auli Eho, Kotitalousopettajien liiton 100-vuotishistoriikin julkistus

13.00 Täytekakkukahvit, Myllyn Paras tarjoaa Suomi-juhlalevykakkua

13.45 Nancy Granovsky, professor, IFHE President Emeritus

Heljä Misukka, koulutusjohtaja, OAJ

Anneli Rantamäki, pääluottamusmies, Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja 2012 – 2018

Visa Heinonen, professori, Helsingin yliopisto

Riitta Cederberg, rehtori, Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja 2006 - 2011

Tommy Nordman, lektor, Åbo Akademi

Marianne Heikkilä, projektipäällikkö, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sosiaali- ja terveysministeriö

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan jäsen

Karim Peltonen, johtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

16.00 – 17.30 Cocktail-tilaisuus Kansallismuseon Karhunpesässä

Musiikki: Duo Kazaki

Kello 18 asti halukkaille maksuton tutustuminen Kansallismuseon näyttelyihin.

 

Osoite on Kansallismuseon auditorio, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. Sisäänkäynti Mannerheimintieltä A2-ovesta, pääportaiden oikealta puolelta.

Juhlaseminaarin osallistujien kesken arvotaan Kenwood Chef Titanium XL -yleiskone lisälaitteineen (arvo 1190 €) sekä muita hienoja palkintoja!

Kaikki osallistujat saavat kotimaisen E. Laiho Oy:n tyylikkään harmaan kestokassin Kotitalousopettajien liiton juhlavuoden logolla. Kasseihin ovat lahjoittaneet tuotteita lukuisat yhteistyökumppanimme.

Paikalla on myös minimessut, jossa näytteilleasettajina opetus-, ruoka- ja kotitalousalan yrityksiä ja yhdistyksiä.


Nuoren jääkiekko- tai luisteluharrastus voi maksaa jopa 80 000 euroa vanhemmille – ja silti tulevan urheilijan ura voi kariutua yksinkertaiseen tiedon puutteeseen urheilua tukevasta ravinnosta

Yhä useamman nuoren urheilu-ura tyssää vääränlaiseen ruokavalioon, jossa ei oteta huomioon suurta lajitreenin määrää. Ongelma on usein siinä, ettei vanhempi osaa neuvoa nuortaan ravintoasioissa tai tiedä, kuinka nuoren, kovaa treenaavan urheilijan tulisi syödä.

Sama ilmiö koskettaa junioritasoisia seuroja ja joukkueita. Niissä kaikki paukut keskitetään lajitreeniin – ja ravinto jää täysin huomiotta, tai sitä sivutaan vain vähän.

Joillekin nuorille seurauksena on putoaminen urheilun huipulta syömishäiriöön; osalla keho ei enää pysy kehityksen ja kasvavan treenimäärän mukana; osalla huono ruokavalio taas näkyy jatkuvana sairasteluna tai ylikuntona, mikä vie helposti treenimotivaation.

Ravintoterapeutti Teemu Eloranta toivoo, että aiheesta keskusteltaisiin enemmän, jotta yhä useampi vanhempi voisi auttaa nuorta tässä asiassa. "Nuoren on helppo kohauttaa olkiaan asialle niin kauan, kun keho toimii, ja nuorenahan se usein toimii. Useimmille tyssäys tulee kuitenkin 20 ikävuoden tuntumassa, joillekin jo hieman aikaisemmin. Olisi tärkeää, että asiaan varauduttaisiin etukäteen, ja ennaltaehkäistäisiin nuoren urheilu-uran kaatumista.”

Ravinnon tärkeys urheilussa on huomattu aivan huipulla esimerkiksi jalkapallossa. Huippuseura FC Barcelona oppi ravinnon tärkeyden kantapään kautta, kun kaksikymppinen Lionel Messi oksenteli kentänlaidalle pelin aikana ja loukkaantui toistuvasti: ruokavaliomuutoksilla keho saatiin sopeutumaan suureen lajitreeninmäärään, ja oksentelu sekä loukkaantumiset jäivät taakse.

Ravinto osana suorituskykyä on otettu huomioon myös viime kesän superhankinnan, 20-vuotiaan Ousmane Dembélén kohdalla, jolle on jopa palkattu oma kokki varmistamaan, että keho saa mitä se kaipaa urheilun huipputasolla.

Harva pystyy palkkaamaan nuorelle urheilijalle omaa kokkia – eikä sille ole edes tarvetta. Riittää, että kotona otetaan huomioon arkiruoassa nuoren tarpeet.

Valmentaja Sami Sundvikin mielestä on merkillistä, että nuoren vanhemmat saattavat käyttää lajitreeniin, kuten taitoluisteluun tai jääkiekkoon 10 vuodessa jopa 80 000 euroa (kuten Urheilusanomat äskettäin selvitti), mutta nuorelle tarjotaan hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa ravinnosta, jolla on merkittävä vaikutus suorituskykyyn ja hyvinvointiin.

Sundvikin mukaan yläasteikäisen koulusta saamat tiedot eivät riitä, koska yleisiä ravintosuosituksia ei ole suunniteltu urheilijalle. Myös vanhempien tulisi olla aktiivisia ja valmiita auttamaan nuorta. ”Oikeanlaisella ravintotietämyksellä varmistetaan nuoren kropan kunto myös urheilu-uran päättämisen jälkeen”, Sundvik selittää.

"Olipa nuoren laji mikä tahansa, vanhemman olisi hyvä olla mukana tukemassa nuorta niin lajitreenin kuin sitä tukevien asioiden, kuten ruokailun ja levon kanssa”, valmentaja Samuli Perälä lisää. Perälä vastasi vuonna 2016 nuorten maailmanmestaruuden voittaneen Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkoeen ravintovalmennuksesta.

Perälälle, Sundvikille ja Elorannalle ravintoasiat ovat tärkeitä, ja siksi he ovat yhdessä rakentaneet Urheilijan ravintovalmennus -verkkovalmennuksen. Valmennus eroaa perinteisestä ravintosuunnitelmasta niin, että sen aikana opetetaan urheilijoita ja heidän tukijoukkojaan suunnittelemaan ruokavalio itse.

"Meistä on todella tärkeää, että esimerkiksi nuoren vanhemmat ymmärtävät, miten ruokavalio koostetaan, eikä olla riippuvaisia ateriasuunnitelmasta toisensa jälkeen. Sillä tavalla myös nuori itse oppii tekemään urheilua tukevia valintoja", Eloranta kuvailee.

Lisää tietoa tästä urheilijan ravintovalmennuksesta löydät tästä:

https://www.urheilijanravintovalmennus.fi/urheilijan-ravintovalmennus/

- Teemu Eloranta, Sami Sundvik ja Samuli Perälä

Lisätietoja
sami@urheilijanravintovalmennus.fi

https://www.urheilijanravintovalmennus.fi/urheilijan-ravintovalmennus/


Minna Vanhala on Kotitalousopettajien liiton uusi puheenjohtaja

Kotitalousopettajien liitto - hushållslärarnas förbund ry:n vuosikokous 21.4. valitsi liiton puheenjohtajaksi KM, kotitalousopettaja Minna Vanhalan Kangasalta.

Minna Vanhala työskentelee Pikkolan koulussa Kangasalan kaupungissa. Hän on Tampereen Seudun kotitalousopettajat ry:n puheenjohtaja. Vanhala valmistui kasvatustieteen maisteriksi ja kotitalousopettajaksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2014.

”Kodit ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä talousyksiköitä. Ilman talousosaamista, kodin teknologiahallintaa, ruoanvalmistuksen taitoja ja etenkin yhteistyötaitoja, emme tulevaisuudessa tule pärjäämään. Olemme etulyöntiasemassa saadessamme nauttia monipuolisen oppiaineen, kotitalouden vaikutuksesta yhteiskuntaamme”, Minna Vanhala sanoo.

”Kotitalousopettajien liiton ajankohtaisia tehtäväalueita on edesauttaa alakoulujen valinnaisen kotitalousopetuksen vakiintumista sellaiseksi, että se palvelee opetussuunnitelman mukaista oppimisjatkumoa. Valinnaiset kotitalouden jaksot eivät saa jäädä irrallisiksi aihealueiksi, vaan niistä on oltava hyötyä oppiasteelta toiselle siirryttäessä.”

”Olisi ilahduttava nähdä myös enenevän määrän lukioita tarjoavan oppilailleen kotitalousopintoja. Vasta peruskoulun jälkeen nuorten itsenäistyminen heräilee ja kotitalousoppiaineen teemat käyvät heille arkipäiväisiksi. Yliopistoista valmistuu koko ajan osaavia innokkaita kotitalousopettajia näitä kursseja vetämään. On vain järjestelykysymys, miten ne saadaan aikataulutettua oppilaitosten lukujärjestyksiin. Samaan ikäryhmään kuuluvat ammatillisen koulutuksen opiskelijat, jotka jäävät täysin vaille oppiaineen parasta antia, arjen hallinnan taitojen opettelua.  Kokonaisuudessaan tälle ikäryhmälle moni erityisesti kodin teknologiaan liittyvä pulma jää ratkaistavaksi valitettavasti pelkkien oppaiden avulla”, Vanhala toteaa.

”Kotitalousopettajat ovat arjen hallinnan ja kotitalouspedagogiikan ammattilaisia. He ovat valmiita työskentelemään eri oppiasteilla taatakseen sen, että maamme kotitalousosaaminen voimistuu. Mitä enemmän teemme yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, sitä paremmin takaamme jatkuvan osaamisen ja kehittävän kasvun mm. taloushallinnan, kodinteknologian ja kuluttajaosaamisen osa-alueilla.”

Lisätietoja: Minna Vanhala, minna.vanhala@edu.kangasala.fi, p. 040 553 9153

 


Kordelinin Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnot jaettu

Kordelinin Jaakko Kolmosen ruokakulttuuripalkinnot, yhteensä 12 000 euroa, jaettiin keskiviikkona 14.3.2018 Gastro Helsinki -ruoka- ja ravintola-alan ammattitapahtumassa. Palkinnon saivat ELO-säätiö, Kolatun Juustola Oy, sallalainen yrittäjä, poromies Hannu Lahtela sekä Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.

”Tämän vuoden palkitut ovat vahvasti edistäneet suomalaista ruokakulttuuria. He kaikki ovat ruokakulttuurin vetureita, jotka ovat sitkeällä työllään luoneet uutta ja vakuuttaneet alan ammattilaiset sekä kuluttajat suomalaisista raaka-aineista ja elintarvikkeista", toteaa Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen.

Palkinnonsaajat valitsi raati, johon kuului Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen ja jäsen Kirsi Kolmonen, toimitusjohtaja Erik Båsk Alfred Kordelinin säätiöstä, toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:stä, kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitto ry:stä, toiminnanjohtaja Aira Kuvaja Kotitalousopettajien liitto ry:stä sekä keittiömestari Kim Palhus Suomen Gastronomien Seura ry:stä. Raati luonnehtii palkinnonsaajia seuraavasti:

ELO-säätiö − yhdisti ruoka-alan toimijat itsenäisyyden juhlavuonna, 3 000 €

ELO-säätiö onnistui innostamaan ruoka-alan toimijat yhteistyöhön ja kannustamaan suomalaisia syömään yhdessä Suomi 100 -juhlavuonna. Säätiö on vahvistanut myös suomalaista villiruokaosaamista sekä yhdistänyt kouluruokatoimijoita viestimään kouluruokailumme ainutlaatuisuudesta. Säätiö on nostanut esiin myös suomalaisten ravintola-ammattilaisten osaamista organisoimalla vuosittain kokki- ja tarjoilijakilpailut sekä vastaamalla Suomen osallistumisesta Bocuse d’Or -kokkien maailmanmestaruuskilpailuun.
Kolatun Juustola Oy − suomalaisten pienjuustoloiden edelläkävijä, 3 000 €

Somerolainen yrittäjäpariskunta, Outi Kolattu-Tolvi ja Janne Tolvi, on luotsannut perustamaansa Kolatun Juustolaa yli 20 vuotta. Juustolan alkutaipaleella he vakuuttivat ensimmäiseksi ravintoloiden keittiömestarit ja ravintola-asiakkaat laadukkailla juustoillaan.  Myöhemmin he lunastivat kauppojen sisäänostajien ja kuluttajien arvostuksen. Samalla he raivasivat tietä myös muille suomalaisille pienjuustoloille. Työllään ja tuotteillaan he ovat vahvasti edistäneet suomalaisen juustokulttuurin ja pienjuustola-alan kehittymistä ja arvostusta. 

Hannu Lahtela – poroelinkeinon keulakuva, 3 000 €

Hannu Lahtela on pitkän linjan poromies edustaen Pohjois-Sallan paliskuntaa. Alueella poroja ei tarhata eikä ruokita. Ne tulevat luonnossa toimeen omillaan. Lahtela on luonut kuuluisan Sallan villiporo -brändin tuottamalla korkealaatuisia poronlihanjalosteita. Suomen johtavat keittiömestarit ovat tulleet Lahtelalle tutuiksi, kun poron ruhosta on haettu gourmet-raaka-aineita. Hän onkin Suomen parhaimpien ravintoloiden ykkösporonlihatuottaja. Lahtela on luonut valtakunnalliset verkostot poroelinkeinon toimijoiden, keittiömestarien ja pk-elintarvikesektorin kanssa. Hän jakaa mielellään tietouttaan, kouluttaa alan toimijoita ja puhuu laadukkaan poronlihan puolesta. Hän on poroelinkeinon rohkea edelläkävijä ja uudistaja.

Simo Moisio − luonnontuotealan visionääri ja kehittäjä, 3 000 €

MMM, eMBA Simo Moisio on Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtajana nostanut luonnosta saatavat antimet, marjat, sienet ja luonnonyrtit, siihen asemaan, mikä niille kuuluu. Moisio on visionääri ja yhteistyöverkostojen luoja. Hän on sitkeästi puhunut luonnonantimien puolesta, korostanut niiden terveellisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Hän on kehittänyt useita luonnonantimiin liittyviä tempauksia ja kampanjoita, joista monet kampanjat ovat kohdistuneet päiväkoti- ja kouluikäisiin lapsiin. Myös suurkeittiöt ovat saaneet kaipaamiaan sieni- ja marjaruokaohjeita käyttöönsä. Reseptikilpailuilla Moisio on aktivoinut ja kannustanut kuluttajia ideoimaan niin sienistä kuin marjoistakin herkullisia ruokia. Simo Moisio on tehnyt myös useita luonnonmarjoja, -sieniä ja yrttejä käsitteleviä julkaisuja.

Alfred Kordelinin säätiö on yksi Suomen vanhimmista suomenkielisistä kulttuurisäätiöistä. Se on jakanut apurahoja keskeytyksettä vuodesta 1920. Vuonna 2018 säätiö jakaa apurahoina yhteensä noin 5 miljoonaa euroa. Jaakko Kolmosen rahasto on yksi viidestätoista Alfred Kordelinin säätiön erillisrahastosta.

Lisätiedot

Petri Kolmonen
Jaakko Kolmosen rahaston asiamies
0500 433 383

Erik Båsk
Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja
040 825 8071

Outi Kolattu
yrittäjä
Kolatun Juustola Oy
p. 050 521 6672

Seija Kurunmäki
luova johtaja
Elo-säätiö
p. 0400 460 894

Hannu Lahtela
yrittäjä, poromies
Maltiolan Jaloste Oy
p. 0400 271 007

Simo Moisio
toiminnanjohtaja
Arktiset Aromit ry
p. 040 580 1186


Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan Educa-messukannanotto: Tasa-arvoa tarvitaan – mahdollisuus opiskella kotitaloutta saatava kaikkiin lukioihin

 

 

OKM:n tavoitteena on uudistaa lukiokoulutusta niin, että se kykenee vastaamaan tulevaisuudessa yhteiskunnallisen kehityksen, uusien tieto- ja taitovaatimusten sekä jatko-opiskelun ja työelämän muutosten asettamiin haasteisiin.

Kun tarkastelee yllä olevia tavoitteita, lukiouudistuksen tärkeäksi teemaksi nousee kotitalouden vahvistaminen lukiossa. Kotitalous on laaja-alainen, yhteiskunnallinen ja monitieteinen oppiaine. Kotitaloudessa opitaan arjen taitoja ja elämän hallintaa – tasa-arvoa, yhteistyötä, ruokakulttuuria, asumiseen sekä kuluttajana toimimiseen liittyviä asioita. Kotitalouden opiskelu on toiminnallista ja vuorovaikutteista, opittu tieto sovelletaan käytäntöön ja on välttämätöntä opiskelijan oman elämän sekä hyvinvoinnin kannalta. Kotitalousopetus seuraa yhteiskunnan muutosta ja nostaa käsiteltävät asiat nuorten maailmasta. Se valmentaa työelämään opettamalla kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisun taitoja ja taloustaitoja sekä teknologiaosaamista.

Digitalisaation myötä kuluttajaosaaminen ja tiedonhankinta korostuvat arjen taidoissa. Maksaminen ja sopimusten teko tapahtuvat verkossa. Yhteiskunta palvelullistuu, ja palveluiden hankkiminen vaatii enemmän osaamista kuin yksittäisen tuotteen ostaminen. Uudet kotitaloudessa tarvittavat taidot eivät enää siirry sukupolvelta toiselle, vaan ne on opittava koulussa.

Nuorten velkaantuminen ja talousosaamisen puute nostetaan esiin säännöllisesti eri foorumeilla. Kotitalousopetuksen vahvistaminen lukiossa vastaa tähän tarpeeseen. Lukiotasolla opiskelijoiden ymmärrys ja kiinnostus talousasioihin mahdollistaisivat kotitalouden opetuksen syventämisen talous- ja kuluttaja-asioissa, asumisen sisällöissä sekä yksilön ja perheen hyvinvoinnissa. Lukion kotitalousopetuksessa yhteiskunnassa laajasti vaikuttaviin ilmiöihin ja kehityssuuntiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon voidaan tarttua konkreettisesti ja kehittää toimintavalmiuksia tulevaisuuden kotitalouksille. Kotitalousopetus integroi muita oppiaineita ja tukee niiden oppimista, harjoittaa monilukutaitoa sekä antaa laajasti jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.

Osassa alakouluja on mahdollisuus opiskella kotitaloutta valinnaisena oppiaineena. Yläkoulussa on kaikille yhteistä kotitaloutta ja kotitalous on myös yksi suosituimmista valinnaisaineista. Kotitalous on siten osa koko perusopetuksen taito- ja taideaineopetusta. Jatkumo puuttuu, sillä kotitaloutta ei ole juurikaan mahdollista opiskella toisella asteella. Kotitalous-oppiaine puuttuu ammatillisesta koulutuksesta, eikä talouskouluja enää ole. Näin kotitalouden yleissivistävällä polulla tulee pitkä katkos ennen yliopiston kotitalousopettajan koulutusta ja kotitaloustieteen opintoja.

Joissakin lukioissa on jo nyt mahdollista opiskella kotitaloutta, ja kotitalouden lukiodiplomeja suoritetaan vuosittain 5 - 10. Jotta opiskelijat eri puolilla maata olisivat tasa-arvoisessa asemassa, tulisi kaikissa lukioissa olla mahdollisuus opiskella kotitaloutta. Kotitalous on saatava lukion oppiaineeksi niin lukion kehittämistyössä, lainsäädännössä kuin opetussuunnitelmatyössäkin. Kotitalousopetuksesta olisi hyvä olla tarjolla 1 - 3 valinnaista kurssia. Kurssien oppimäärän pohjalta voisi osallistua kotitalouden ylioppilaskokeeseen. Esimerkiksi Irlannissa kotitalous on yksi ylioppilaskirjoitusten aine, samoin Japanissa.

Yliopiston kotitalousopettajan koulutuksessa on luotu osaamista kotitalouden opettamiseen lukiossa jo vuosien ajan. Uutta osaamista ei tarvitse luoda, vaan ottaa resurssit käyttöön. Huomiota on kiinnitettävä myös korkeakouluopiskelijoiden valintaan. Opiskelijan tulisi taito- ja taideaineopintoihin pyrkiessään voida hyödyntää lukion taito- ja taideaineopintoja. Pisteytystyökalussa on oltava mahdollisuus huomioida taito- ja taideaineiden lukiodiplomit.

Lisätietoja:

Sari Tanus, kansanedustaja ja Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja, (09) 432 3176, sari.tanus@eduskunta.fi
Anneli Rantamäki, KM, kotitalousopettaja ja Kotitalousopettajien liitto ry:n puheenjohtaja, p.040 510 9045, anneli.rantamaki@riihimaki.fi

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita. Edustettuna tukirenkaassa ovat mm. Opetushallitus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Helsingin yliopisto, Laurea- sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulut, Marttaliitto, ELO-Säätiö, SPEK, ETL, Kotitalousopettajien liitto, MTK ja Hotelli- ja ravintolamuseo.


Keijo Mikkonen on Vuoden kotitalousopettaja

Vuoden kotitalousopettaja julkistetaan Messukeskuksessa Educa-messuilla Opettajan olohuoneen lavalla la 27.1. klo 10.30, tervetuloa!

Keijo Mikkonen on ensimmäinen miespuolinen kotitalousopettaja, joka valmistui kasvatustieteen maisteriksi ja kotitalousopettajaksi Helsingin yliopistosta vuonna 1991. Uran alkuvaiheessa hän oli Marttaliitossa projektisihteerinä 1988–1991 vastaten kolmivuotisesta nuorisotoiminnan Eväitä reppuun -kehittämisprojektista. Hän teki myös opetustyötä Keskuspuiston yläasteella Vantaalla sekä Käpylän yläasteella Helsingissä. Hänen otteensa oli jo silloin ennakkoluuloton, innovatiivinen ja toisia innostava.

Mikkonen on työssään vuosia huolehtinut elintarvikealasta kiinnostuneita nuoria löytämään alan koulutusta ja työssäoppimisen mahdollisuuksia. Hän tekee yhteistyötä osaavasti ja nuoria kunnioittavasti.

Tällä hetkellä Mikkonen työskentelee projektipäällikkönä Vantaan ammattiopisto Variassa. Hän toimii Varian Oppisopimus- ja työelämäpalvelut -yksikössä ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Lisäksi hän on toiminut Varian Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa eli NAO:ssa ja auttanut nuoria löytämään suunnan elämälleen, opintoihin ja työelämään. Vuosina 2015–2016 hän toimi Nuoria osaajia Vantaan työmarkkinoille -hankkeessa. Ruokakulttuurikeskus Ruukku valitsi Mikkosen vuonna 2015 Vantaan Makumestariksi.

Omaa osaamistaan Mikkonen päivittää jatkuvasti. Opetustyönsä ohella Mikkonen on ollut aktiivisesti mukana Helsingin Kotitalousopettajat ry:n tilaisuuksissa usean vuoden ajan. Hän oli liiton Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen toimikunnassa ja siellä mukana järjestämässä liiton syysseminaaria syksyllä 2015. Toimikunnassa Mikkonen toi osaamistaan, verkostojaan, asiantuntijuuttaan ja innostuneisuuttaan esille mukavalla tavalla, toiset upeasti huomioon ottaen.

Lisätietoja: Keijo Mikkonen, Keijo.Mikkonen@vantaa.fi, p. 050 312 1755

Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry, anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045

Painokelpoiset kuvat: Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316

Keijo Kalevi Mikkonen, synt. 31.1.1956

Koulutus:

1980 Kokiksi Hyvinkään ammatillisesta kurssikeskuksesta

1991 KTaO:ksi ja Kasvatustieteen maisteriksi Helsingin yliopistosta

1993 Tiedottajaksi, STiL-PT, Helsingin yliopiston Viestinnän laitoksen kurssilta

1999 Näyttötutkintomestariksi Helian Ammatillisesta korkeakoulusta

2001 Elintarvikeviraston Hygieniatestaajaksi

Työhistoria:

1987-1994 Pitäjäruokaprojekti, pitäjä- ja maakuntaruokien valinta sekä perinneruokaviikot maakunnissa

1988-1991 Marttaliitto, kokkikerhojen ohjaajien koulutus itärajaan rajoittuvissa kunnissa

1991-1992 Keskuspuiston yläaste, Vantaa, kotitalousopettajana

1992-1993 Käpylän yläaste, Helsinki, kotitalousopettajana

1994 Suomen keittiömestariyhdistyksen keskusliitto ry, WACS-Suomi-illan järjestäminen Stavangerissa

1995-1996 Myymäen ammattioppilaitos, tuntiopettajan suurtalouskokeille

1996-1998 K-instituutti Oy, kouluttajana myyjille, ruokamestarille ja kauppiaille

1996-2008 K-instituutti Oy, koulutuspäällikkönä myyjille, ruokamestarille ja kauppiaille

2008-2009 Amiedu, kouluttajana erilaissa ruokakoulutuksissa

2009- Vantaan ammattiopisto Varia, oppisopimus- ja työelämäpalvelut, projektipäällikkönä nuorten, aikuisten ja yritysten koulutustarpeisiin liittyvissä hankkeissa

Muuta:

-        Kokkikerho-ohjaajien koulutukset Suomen itärajaan rajoittuvissa kunnissa, erityisesti Möhkön kesäleiri

-        Suomi-ilta Stavangerissa vuonon rannalla ulkoilmassa 2400 keittiömestarille 80 eri maasta

-        Hygieniakoulutusten suunnittelu ja toteutus K-kaupoissa ympäri Suomea

-        K-ympäristökauppakoulutusten suunnittelu ja toteutus K-kaupoissa

-        K-mestarimyyjäkoulutuksen elintarvike- ja tuore-elintarvikekysymysten laatiminen sekä tuomarointi

-        Sinebrychoffin koko henkilöstön koulutusrupeama 2005-2007

-        Eri ikäisten kokkien koulutukset perus- ja ammatillisissa oppilaitoksissa

-        Elintarvikealan tutkintotilaisuudet suklaan- ja lakritsintekijöille 2009-2014

-        Hotelli-, ravintola- ja catering-alan koulutukset eri kulttuureista tulleille

-        Nuorten aikuisten osaamisohjelma ammatillisen koulutuksen keskeyttäneille tai ilman oleville

-        Hygieniatestit, yhteensä 3340 kpl vuosina 2002-2018

 

 

 


Attendon hoivakodit muuttuvat pop up -ravintoloiksi itsenäisyyspäivän tienoolla

Attendo tuo ikäihmisten hoivakoteihinsa pop up -ravintolat ja juhlamenun 100-vuotiaan Suomen ja Suomea rakentaneiden ikäihmisten kunniaksi. Juhlamenu nautitaan hoivakotien luomissa pop up -ravintoloissa joko varsinaisena juhlapäivänä tai itsenäisyyspäivän tienoolla. Juhlamenusta tehtiin koeannokset jo lokakuussa, jotta ravintolaelämys onnistuisi kaikkiaan 125 Attendon hoivakodissa, jotka ravintolaideaan osallistuvat eri puolilla Suomea.
- Tämä on hieno idea. Kattaus oli hieno ja ruoka loistavaa, mutta alkuruoan saaristolaisleipä oli minun makuuni hieman makeaa, sanailee koeannoksia Attendo Peiponhovin hoivakodissa Turussa maistanut Pentti Alikoivisto.

Paahtopaistia, valkosuklaamoussea ja luomuviinejä

Idea pop up -ravintoloista syntyi aiemmista yksittäisistä kokeiluista Attendon hoivakodeissa. Ravintolaympäristön tuomisella hoivakotiin haluttiin myös kunnioittaa hoivakodissa asuvaa ja Suomen rakentamiseen vahvasti vaikuttanutta sukupolvea sekä heidän aikaansaannoksiaan.

Juhlapäivänä on tarjolla pieni lohitartar ruisleivällä, mureaa paahtopaistia punaviinikastikkeella ja kermaperunoita. Jälkiruoaksi on valkosuklaamoussea puolukoilla. Ruoan juhlistavat luomuviinit on valittu ikäihmisten makutottumusten mukaan. Viineistä on tarjolla myös alkoholittomat versiot. Menun ja viinit on suunnitellut Attendon ruokapalvelupäällikkö Merja Hytönen.

- Hoivakodeissa valmistuskeittiöt taipuvat hyvin pop up –ravintolakeittiöiksi ja henkilökunnalta luonnistuu tarjoilu. Annoksista on laitettu ennalta tarkka reseptiikka sekä kuvat annoksista ja kattauksesta, kertoo Hytönen.

- Lähdin luomaan kokonaisuutta menussa sitä kautta, mikä olisi juhlavaa, mutta ikäihmisille tutun makuista ja helposti syötävää sekä muunneltavissa tarvittaessa soseruoaksi. Normiannosten teko sujui koetilanteessa hyvin, mutta soseruoan teimme kahdesta eri rakenteesta, jatkaa Hytönen.

Suosikit ja inhokit selvillä

Arjessa Attendon ruokapalvelupäällikkö suunnittelee hoivakoteihin kuuden viikon runkoruokalistan, johon tehdään hoivakotikohtaisesti haluttuja muutoksia. Esimerkiksi paikkakunnan perinneruokia otetaan mukaan, samoin hoivakodeissa asuvien henkilökohtaisia suosikkeja. Ammattilaisen laatima runkoruokalista varmistaa, että esimerkiksi vanhusten proteiininsaanti on riittävä.

- Ikäihmisillä hyvä ravitsemus näkyy nopeasti niin kuin valitettavasti huonokin. Ravitsemus vaikuttaa oleellisesti toimintakykyyn, mielialaan ja elämänlaatuun. Suolistolle riittävä kuidun ja nesteen saanti on tärkeää. On todettu, että kuidun ja ruokaöljyn yhdistelmä toimii useammille ummetusvaivoissa paremmin kuin pelkkä kuitu, opastaa Hytönen.

Ruokailuhetket rytmittävät päivää ja ovat tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Hoivakodeissa aterian ympärille keräännytään yhteisessä ruokailuhuoneessa.

- Liian eksoottisia tai tuntemattomia ruokia ja makuja ei esimerkiksi muistisairaille voi tarjota. Eräskin muistisairas oli saanut minestronekeitosta mielikuvan madoista eli tuttu ja turvallinen on paras vaihtoehto. Ikäihmisten suosikkeja ovat kaaliruoat, lohikeitto, lihapullat ja perunamuusi, mutta tämä varmasti muuttuu radikaalisti 5 – 10 vuoden kuluttua, ennakoi Hytönen.

Lähes kaikissa Attendon hoivakodeissa on omat valmistuskeittiöt, joissa ruoka tehdään alusta loppuun itse. Myös kaikki vaalea leipä ja kahvileivät leivotaan itse.

- On tärkeää, että seuraamme ja kehitämme toimintaamme koko ajan myös ravitsemuksen saralla ikäihmisten toiveiden mukaan. Tätä itsenäisyyspäivän juhlamenun toteutumista eri puolilla Suomea odotan kovasti, päättää Hytönen.

Attendon ruokapalvelut lyhyesti

- 125 Attendon hoivakotia muuttuu pop up -ravintoloiksi 100-vuotiaan Suomen ja Suomea rakentaneiden ikäihmisten kunniaksi itsenäisyyspäivänä tai sen lähettyvillä.
- Attendon ruokapalvelut työllistää 229 työntekijää. Työntekijöinä on kokkeja, keittiövastaavia, keittäjiä/emäntiä ja keittiöapulaisia.
- Attendon hoiva- ja palvelukodeissa valmistetaan päivittäin noin 15 600 annosta.
- Hoivaliiketoiminta tarvitsee tuekseen myös maitotilallisia. Maitoa kuluu Attendon hoiva- ja palvelukodeissa päivittäin 4 385 litraa.


Ensimmäisenä Suomessa – ihonalainen sensori jatkuvaan verensokeriseurantaan

Lääkäripalvelu Neliapila ja Pharmanova tekivät historiaa lokakuun alussa, kun ensimmäiselle suomalaispotilaalle asetettiin kudossokeria mittaava ihonalainen Eversense-kapseli, jonka avulla seurataan sokeriarvoja jatkuvasti kolmen kuukauden ajan. Potilaalle tehtiin pieni, kivuton toimenpide, jossa sensori asetettiin paikalleen. Lisäksi potilaalla on kolikon kokoinen lähetin käsivarressaan, johon verensokeritiedot tallentuvat ja josta ne lähetetään edelleen potilaan puhelimeen. Lähetin varoittaa liian matalasta tai korkeasta sokeriarvosta myös ilman puhelinsovellusta helpottaen elämää merkittävästi.

Uusia, kustannustehokkaita hoitoja

Verensokerin seuraaminen on diabeteksen hoidon perusta. Tähän asti potilaat ovat kirjanneet verensokeriarvoja ja käyneet niitä läpi diabeteshoitajan ja lääkärin kanssa. Kirjaukset ovat usein puutteellisia ja hoitotiimi on joutunut tekemään hoitopäätökset vaillinaisen tiedon pohjalta, kertoo kapselin asettanut diabetologi Markku Saraheimo Neliapilasta.

Verensokerin seurannassa on tapahtunut paljon muutoksia. Yksittäisten sormenpäämittausten aika alkaa olla ohi. Jatkuvaan verensokerin seurantaan on sen sijaan tullut ja on tulossa useita uusia ratkaisuja, Markku Saraheimo jatkaa. Haasteena on kuitenkin hinta. Liian usein mietitään vain lyhyen aikavälin kustannuksia sen sijaan, että ajateltaisiin säästöä, joka syntyy hyvällä, kokonaisvaltaisella hoidolla ja komplikaatioiden ehkäisyllä. Lisäksi on hyvä tiedostaa jatkuvan sokeriseurannan positiivinen merkitys diabeetikon elämänlaadulle.

Eversense-ratkaisua edustavan Pharmanovan toimitusjohtaja Aarno Tammela sanoo, että nyt Suomeen saadulla ratkaisulla on pian tuhansia käyttäjiä eri puolilla maailmaa. Kokemukset ovat olleet erittäin kannustavia ja uskomme, että jatkuva ja huoleton Eversense- sokeriseuranta tulee olemaan osa yksilöllistyvää hoitoa myös Suomessa. Eversense-kapselin käyttöaika pitenee lähitulevaisuudessa jopa kuuteen kuukauteen.

Tulevaisuuden hoitoa jo tänään

Neliapila on luomassa diabeteksen hoidon tulevaisuutta ja siksi lähdimme mukaan tämän uuden tuotteen käyttöönottoon. Olemme erittäin innostuneita Eversense-ratkaisusta, joka mahdollistaa verensokeriseurannan aivan uudella tavalla ja helppoudella. Jatkuva mittaus tarjoaa ainutlaatuisen näkymän potilaan verensokeriin tosielämässä. Hoitotiimi pystyy tämän ansiosta tekemään hoitopäätökset täysin erilaiselta pohjalta kuin koskaan aikaisemmin.

Lisätietoja
Lääkäripalvelu Neliapila Oy
Lääkäripalvelu Neliapila on Suomen johtava yksityinen diabeteksen hoitoon erikoistunut lääkärikeskus, joka on keskittynyt uusien digitaalisten hoitokäytäntöjen ja niitä tukevien järjestelmien hyödyntämiseen diabeteksen hoidossa. Neliapila tarjoaa Balansio-palvelun avulla diabeteksen hoitoa koko maassa. Vastaanottotoiminta tapahtuu Helsingissä.

Lisätietoja:
Markku Saraheimo, LT, sisätautien erikoislääkäri ja diabetologi, +358 50 5217952
www.neliapila.eu
www.balansio.com

Pharmanova Oy
Pharmanova on erikoistunut diabetestuotteisiin palvellen sairaaloita ja muita terveydenhuollon yksiköitä sekä tuhansia diabeetikoita, jotka käyttävät tuotteitamme päivittäin hoidossaan.
Edustamme johtavia innovatiivisten laitteiden valmistajia, jotka tuottavat terveydenhuollon käyttöön entistä tehokkaampia ja turvallisempia ratkaisuja.

Lisätietoja:
Aarno Tammela, toimitusjohtaja, +358 400 410959.
www.pharmanova.fi
www.senseonics.com


Kotitalousopetus ja -neuvonta edistävät kotitalouksien varautumista kriiseihin

Arkielämältä odotetaan sujuvuutta, hyvä arki rullaa eteenpäin kuin itsestään. Arkeen osuu kuitenkin pienempiä ja suurempia harmeja. Kuinka kansalainen pärjää poikkeustilanteissa, jos sähkön, lämmön, ruuan tai veden jakeluun tulee häiriö? Kuinka pidetään yhteyttä läheisiin, jos kännykät ja muu tietoliikenne pätkii?  Liikenneyhteydet voivat katketa ja sairastuminen voi nopeasti sotkea arjen turvalliset rutiinit. Kotivara turvaa muutaman päivän ruoat, mutta onko kotona myös paristoilla toimiva radio ja vaihtoehto sähkölämmitykselle?

”Kotien toimintavalmiuteen poikkeustilanteissa on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Oma ja naapuriapu on oltava käytössä ja lähimmäisistä, erityisesti ikäihmisistä on huolehdittava. Kotitalousopetuksen rooli oman arjen hallintaa sekä perustaitoja lisäävänä oppiaineena on ehdottoman tärkeä ja antaa varautumiseen erinomaisia valmiuksia. Myös monet järjestöt opastavat poikkeustilanteisiin varautumiseen ja täydentävät näin valtion turvallisuustoimintaa. Järjestöjen tekemä varautumistyö on tärkeä osa myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa”, sanoo kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja Sari Tanus (Kd).

”On hyvä muistaa kotitalousopetuksen mahdollisuudet edistää kodin ja arjen turvallisuutta esimerkiksi tapaturmien tai tulipalojen ehkäisyssä. Kotitaloustunneilla kohdataan kaikki peruskoulun yläluokkalaiset, ja monissa kouluissa kotitaloutta on nyt alaluokillakin. Uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma ja erityisesti ilmiöpohjainen lähestyminen tarjoavat erinomaiset puitteet käsitellä varautumisteemoja”, Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (KOVA) puheenjohtaja Karim Peltonen toteaa.

Kotitalousopetuksessa nuoret oppivat arjen hallintaa ja saavat eväitä kestävään elämään. Poikkeustilanteisiin varautumiseen liittyen keskustelemme mm. kotona säilytettävistä elintarvikkeista, juoma- ja käyttövedestä ja muista tarvikkeista sekä opettelemme käyttämään trangiaa. SPEK:n Kotivara-aineistosta löytyy hyviä vinkkejä, miten toimia, jos sähköt ovat poikki myrskyn jälkeen tai kauppaan ei pääse sairastumisen vuoksi”, sanoo Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja Anneli Rantamäki. Hän työskentelee kotitalousopettajana Riihimäellä Pohjolanrinteen koulussa.

”Nuorten mukana tieto kulkeutuu koteihin ja perheisiin. Jos ihmisellä on arjen taitoja, hän selviää myös poikkeustilanteissa. Kotitaloudet, joilla on vaikeuksia selvitä jo normaalista arjesta, ovat kaikkein haavoittuvimpia poikkeustilanteissa”, Rantamäki huomauttaa.

Valtakunnalliset kotitalousneuvontajärjestöt, kuten Martat, pystyvät välittämään varautumisesta tietoa koko maahan. Järjestöt ovat lähellä avun tarvitsijoita ja voivat toimia tarvittaessa nopeasti ja ilman viranomaisohjausta”, kertoo Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä.

”Kotitalousneuvontajärjestö koostuu arjen osaajista, joista huomattava osa on joukkomuonitustaitoista ja myös heidän maastotaitonsa, mm. marjastuksen ja sienestyksen ansiosta, ovat hyvät. Naapuriapu ja yhteisöllisyys antavat lisäarvoa koko yhteiskunnan varautumiseen. Jokaisen tulisi huolehtia myös lähimmäisistä ja tarkistaa erityisesti ikäihmisten kotivara säännöllisesti”, Heikkilä sanoo.

Lisätietoja:

Sari Tanus, (09) 432 3176, sari.tanus@eduskunta.fi
Karim Peltonen, 040 169 0996, karim.peltonen@spek.fi
Anneli Rantamäki, 040 510 9045, anneli.rantamaki@riihimaki.fi
Marianne Heikkilä, 50 375 1195marianne.heikkila@martat.fi

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita. Edustettuna tukirenkaassa ovat mm. Opetushallitus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Helsingin yliopisto, Laurea- sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulut, Marttaliitto, ELO-Säätiö, SPEK, Kotitalousopettajien liitto, MTK ja Hotelli- ja ravintolamuseo.