Luonnonsuojeluliitto ja Puhdas+ suojelevat mustikkaa

Maamme juhlii tänä vuonna 100-vuotissyntymäpäiväänsä. Suomen luonto on ainutlaatuinen ja korvaamaton hyvinvoinnin lähde. Metsäluontomme kuitenkin köyhtyy alati kiihtyvällä tahdilla – uhanalaisia metsälajeja on peräti 814.

- Avohakkuut uhkaavat monia lajeja. Esimerkiksi mustikan kasvupinta-ala on 50 % pienempi kuin 1950- luvulla, ja metsiemme tuttu asukki hömötiainen on nyt uhanalainen. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, että metsäluontomme arvokkaimmat alueet on tunnistettu ja turvattu, ja viimeiset vanhan metsän saarekkeet suojeltu, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Puhdas+ haluaa yhdessä Luonnonsuojeluliiton kanssa kantaa kortensa kekoon metsien suojelemiseksi ja haastaa kaikki mukaan. Satavuotista Suomea juhlistetaan Suomi100 -kampanjapakkauksilla, joiden tuotoista osa menee Suomen luonnonsuojeluliiton metsiensuojelutyön hyväksi.

- Luonto on tärkeä hyvinvoinnin lähde meille Suomessa asustaville. Voimme lähteä mieltä virkistävälle kävelylle metsään samalla nauttien sen antimista. Puhdas+ havupuu-uute sekä mustikka- ja puolukkauute ovat esimerkkejä siitä, miten arvokkaita terveyden ja hyvinvoinnin raaka-aineita luonnostamme löytyy, kuvailee markkinointipäällikkö Piritta Vaarna Puhdas+:lta.

Puhdas+ on terveys- ja hyvinvointituotteiden sarja riisuttuna kaikesta ylimääräisestä. Tuotteet valmistetaan Suomessa tutkituista ja tehokkaista raaka-aineista. Valmistuksessa korostetaan ekologisuutta, luonnollisuutta ja puhtautta.

Lisätietoja:

Sini Tenkanen, vs. Yritysyhteistyöpäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto ry +358 40 670 1118, sini.tenkanen@sll.fi

Piritta Vaarna, markkinointipäällikkö, New Organics Oy +358 400 784 095, piritta.vaarna@neworganics.fi


Ranskan gastronomian huipputoimijoita kävi Haikossa

Hotelli Haikon Kartano & Spa isännöi 18-19.6.2017 ryhmää ranskalaisia gastronomian alan huipputoimijoita; huippukokkeja, ravintola-alan ammattilehtien edustajia, ruoka- ja lifestyle –toimittajia sekä erikoisruokakaupan ostajia. Järjestelyistä vastasi Ranskassa toimiva Action Finland!, yhdessä ProAgria Etelä-Suomen kanssa.

Tutustumismatkalle Suomeen osallistui 15 henkeä, mm. Ranskan tunnetuimman macaron-valmistajan Laduréen pääkondiittorimestari Claire Heitzler, karismaattinen tv-kokki Grégory Cohen, TV:stä ja radiosta tuttu naiskondiittorimestari Claire Verneil, herkkukauppa Maison Plissonin johtava asiantuntija, luomu- ja luonnontuotekauppaketjujen ostajia, ravintola-alan ammattilehtien edustajia, ruokatoimittajia sekä VSD –lehden lifestyle -toimittaja.

Haikon Kartano valikoitui luonnostaan ranskalaisittainkin kovatasoisen ryhmän tutustumiskohteeksi korkean laatu- ja palvelutasonsa sekä kunnianhimoisen ruokafilosofiansa ansiosta. Haikon Kartanoa pyörittävän Vuoristo-yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Juha Mähönen toivotti vieraat tervetulleeksi kartanon keltaisessa salongissa ja kertoi ranskaksi kartanon värikkäästä historiasta. Aperitiivina tarjottiin suomalaisesta mustaherukasta valmistettua lehtikuohua.

Illalliselle kartanon Romanov-salissa Haikon keittiöpäällikkö Jyrki Yli-Uotila tiimeineen oli loihtinut mieleenpainuvia suomalaisia makuyhdistelmiä: alkuruokana sokerisuolattua siikaa, pääruokana poroa, sitten juustoja ranskalaiseen tapaan ja lopulta jälkiruokana mustikka-ruispuuroa ja maitosuklaamoussea. Aterian lisukkeina käytettiin todellista lähiruokaa kuten porvoolaista uutta perunaa, pihlajanmarjahyytelöä Haikon pihlajista sekä yrttejä kartanon kasvimaalta. Kurkistettuaan myös kartanon moderniin keittiöön pohjoisen eksotiikasta lumoutuneet vieraat, VSD-lehden lifestyle-toimittaja Virginie Seguin etunenässä, vaativat saada nähdä yrttimaan. Niinpä seurue suuntasi vielä keskiyön auringon pilkahdellessa yötaivaalla kartanon puistoon. Kamerat ikuistivat maiseman kauneutta Suomenlahden rannalla, ja suomalaisten läheisen mutkatonta suhdetta luontoon ihasteltiin.

Matkan tarkoituksena oli saada ranskalaiset tietoisiksi suomalaisten tuotteiden korkeasta laadusta ja Suomen puhtaista olosuhteista. Promootiomatkan käytännön järjestelyistä vastasi Ranskassa toimiva Action Finland!, joka jo useamman vuoden ajan on edistänyt suomalaisten korkealaatuisten tuotteiden ja elintarvikkeiden pääsyä Ranskan vaativalle luksussektorille ProAgria Etelä-Suomen kanssa. ”Yhteisen vientihankkeemme pyrkimyksenä on auttaa myös pieniä tuottajia saamaan tuotteensa Ranskan haasteellisille elintarvikemarkkinoille”, kertoo Action Finlandin toimitusjohtaja Jarna Coadic.

Haikosta ryhmän matka jatkui Helsingin kautta lentäen Joensuuhun ja Tuupovaaraan.

Hotelli Haikon Kartano on Suomen ensimmäinen ja palkituin kartanohotelli, joka on toiminut jo vuodesta 1966. Hotellin 50. juhlavuoteen on sisältynyt mm. remontoidun elämyskylpylän sekä Anti-age –klinikan avaaminen keväällä 2016. Hotelli on Vuoristo-yhtiöt Oy:n 100% omistama kartano-, kylpylä- ja kongressihotellikokonaisuus Suomenlahden rannalla Porvoossa, 50 km Helsingistä.

LISÄTIETOJA
Pro Agria - Tuula REPO 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi
JC Action Export - Jarna COADIC puh. +33 624 32 1473 jarnacoadic@gmail.com
Haikon Kartano - toimitusjohtaja Juha MÄHÖNEN 040 8211 822 juha.mahonen@haikko.fi


Kannanotto: Kotitalousopetus on elintärkeää nykypäivän ja tulevaisuuden nuorille sekä heidän perheilleen

Kotitaloudessa opituista tiedoista ja taidoista on hyötyä läpi koko elämän. Tärkeää on yksilön omien lähtökohtien huomioon ottaminen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen.

Kotitalous on perusopetuksen oppiaine, joka monin eri tavoin edistää oppilaiden luovuutta ja vastuullisuutta sekä antaa valmiuksia omassa arjessa selviytymiseen. Koulutusleikkausten vuoksi on vaarana, että kotitalousopetuksen määrärahat pienenevät jatkuvasti ja ryhmäkoot kasvavat liian suuriksi.

Kotitalousopettajien liiton tekemän kyselyn mukaan oppilasta kohti käytettävissä oleva vuosittainen määräraha on keskimäärin 32 euroa / oppilas, kun vaihteluväli on 16–70 euroa / oppilas. Opetukseen käytettävissä oleva määräraha ei mahdollista kotimaisten raaka-aineiden hankintaa kuin satunnaisesti. Kotimaisen kalan ja lihan käyttäminen opetuksessa on lähes mahdotonta johtuen opetukseen käytettävissä olevasta määrärahan pienuudesta sekä kyseisten tuotteiden saatavuudesta ja kalleudesta. Kuitenkin opetuksen tulisi vastata tämän päivän tarpeita ja ohjata lasten ja nuorten ruokakäyttäytymistä hyvinvoinnin parantamiseksi.

Oppilaat haluavat tehdä omin käsin ja nauttia itse tehdyistä tuotoksista. Ruokakasvatuksen tulee motivoida oivaltamaan ja ymmärtämään ruonvalmistusprosesseihin sekä yleensä arkeen liittyviä asioita. Kouluissa oppiaineyhteistyö ja kouluruokailun opetuksellisen mahdollisuuden ymmärtäminen tuottavat oppilaille ruokasivistystä, lisäävät ruokaosaamista sekä ruokatajua. Koulun ruokakasvatusta tuleekin kehittää tiedepohjaltaan laajemmaksi, oppilaiden tarpeita paremmin huomioivaksi ja nykyistä oppilaskeskeisemmäksi. Kotitalousopetus tulee järjestää laadukkaasti riittävin resurssein, mikä mahdollistaisi tutkitusti puhtaiden kotimaisten raaka-aineiden käyttämisen opetuksessa.
Osallistavalla ruokakasvatuksella on hyvä mahdollisuus rakentaa ruokatajua ja -sivistystä yhtäältä omien kokemusten ja aistimusten ja toisaalta tutkimukseen perustuvien tietojen sekä taitojen avulla. Ruokaan ja ravitsemukseen liittyvä opetus on tärkeä suunnitella ja toteuttaa varhaiskasvatuksesta alkaen koko koulutusjärjestelmän läpi kulkevana jatkumona kansanterveyden, kestävän elämäntavan, kuluttajaosaamisen sekä ruuan ja ruokakulttuurin arvostamisen edistämiseksi.

Tärkeää on perehtyä muun muassa koko ruokaketjuun alkutuotannosta lähtien ruokapöytään saakka, lähiruuan merkitykseen, ruokahävikin vähentämisen keinoihin ja ruuan eettiseen tuottamiseen esimerkiksi eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Lisätietoja: Anneli Rantamäki, pj, Kotitalousopettajien liitto
anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045

Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto
kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p, 040 500 8316


Vuoden kotitalousopettaja on espoolainen Riitta Heljala

Julkaisuvapaa 22.4. klo 15

Riitta Heljalalle luovutettiin Vuoden kotitalousopettajan tunnustuspalkinto 22.4. Kotitalousopettajien liiton kevätkoulutuspäivässä Radisson Blu Royal -hotellissa Helsingissä.

Riitta Heljala on toiminut lähes 30 vuotta kotitalousopettajana Espoossa, suurimman osan siitä Mainingin koulun kotitalouden lehtorina. Elokuussa 2016 hän jäi eläkkeelle tästä virasta.
Hän on työssään edistänyt ja innostanut menestyksekkäästi kotitalouden oppimista niin kaikille yhteisen kotitalouden kuin valinnaisen kotitalouden osalta. Kotitalous on ollut pitkään suosituin valinnaisaine Mainingin koulussa ja vuosittain koulusta lähtee oppilaita jatko-opiskelemaan alaa mm. Perhoon. Heljala on ollut aktiivisesti kehittämässä maahanmuuttajien ja erityisoppilaiden kotitalousopetusta.

Hän on voimavarojaan säästämättä ollut asiantuntijana koulun kotitaloustilojen uudistamisessa ja remontoinnissa (v. 2004 ja v. 2013 - 2015) rationaalisiksi ja mm. liikuntaesteisiä oppilaita palveleviksi. Hän on myös toiminut ansiokkaasti koulun johtokunnassa, arviointiryhmässä ja pitkään johtoryhmässä kantaen vastuuta koko koulun kehittämisestä.

Heljala on ollut erittäin yhteistyökykyinen kollega ja tehnyt yhteistyötä myös yli oppiainerajojen. Hän on toiminut pitkään vastuuntuntoisena ja äidillisenä luokanvalvojana ja on huolehtinut kiitettävästi työyhteisön hyvinvoinnista mm. organisoiden mieleenpainuvia juhlia tarjoiluineen.

Riitta Heljala toimi noin 15 vuotta kotitalouden konsultoivana opettajana Espoossa. Pitkään toimiessaan ohjaavana opettajana hän oppi tuntemaan kotitalouden opettajat, ja oli lämminhenkinen, sydämellinen sekä ystävällinen aina jokaista kohtaan. Heljala on edistyksellinen ja aktiivinen. Hän seuraa alan asioita, kuten opettamisen teknologiaa ja tutkimustietoa. Hän ohjasi OPS-työtä 1994 ja 2004 sekä järjesti lukukausittain suosittua VESO-koulutusta.

Hän toimi empaattisena ja rohkaisevana työnohjaajana ja neuvonantajana etenkin aloitteleville nuorille opettajille sekä ongelmatilanteissa (ryhmäkoot, määrärahat, hankinnat yms.)
Heljala on antanut suuren työpanoksen Espoon uusien ja remontoitavien koulujen kotitalousopetustilojen suunnittelussa rationaalisiksi ja oppimista palveleviksi oppimisympäristöiksi. Hän myös kehitti elintarvikkeiden tilausjärjestelmää Heinon tukun kanssa sähköiseen, helposti käytettävään muotoon.

Riitta Heljala on ollut pitkään Helsingin kotitalousopettajat ry:n jäsen. Aiemmin hän toimi Espoon seudun kotitalousopettajat ry:ssä (hallituksessa, rahastonhoitajana ja tilintarkastajana). Ennen uraansa Espoossa hän työskenteli jonkin aikaa suurtaloudessa sekä Siperiassa suomalaisen koulun opettajana.

Hän on myös huolehtinut esimerkillisesti täydennyskoulutuksestaan ja omasta työkyvystään ja kunnostaan. Riitta harrastaa puutarhanhoitoa, sauvakävelyä, hiihtoa ja laskettelua, veneilyä sekä matkailua. Hän on kolmen lapsen äiti ja kahden lapsenlapsen mummi.

Lisätietoja:
Riitta Heljala, riitta.heljala@gmail.com, p. 040 550 3004
Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry
anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045

Painokelpoiset kuvat: kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316


Radiojuttu: Onko kahvikulttuurimme murroksessa? Yhä useamman kupista löytyy pienpaahtimon kahvia

Me suomalaiset juomme eniten kahvia koko maailmassa, ja nykyään kahvin laatuun panostetaan yhä enemmän.

Tällä hetkellä maassamme toimii yli 30 käsityönä kahvia valmistavaa pientä paahtimoa, ja uusia pienpaahtimoita perustetaan Rovaniemeä ja Lappeenrantaa myöten.

Seuraavaksi kuullaan kahden pienpaahtimon perustajan tarina siitä, miten he innostuivat aloittamaan kahvintuotannon käsityönä ja miksi Suomen kahvikulttuuri on tällä hetkellä murroksessa.

Haastateltavina ovat Pirkanmaan paahtimon perustaja Teijo Villa ja lappeenrantalaisen Lehmus Roasteryn perustaja Samu Koskinen.

Haastattelijana on Elina Kirvesniemi.
Haastattelusta on editoitu noin 3- ja 5-minuuttiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI.

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Helsinki Coffee Festivalin kanssa.


Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahasto jakoi ruokakulttuuripalkinnot

Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston ruokakulttuuripalkinnot, yhteensä 12 000 euroa, jaettiin torstaina 6.4.2017 Helsingissä. Palkinnon saivat keittiömestari Aira Viitaniemi, toimittaja Olli Ihamäki, ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa ja ruokatoimittaja Christina Aaltio.

”Palkitut ovat pitkänlinjan ammattilaisia, jotka ovat voimistaneet suomalaista ruokakulttuuria. Yhteistä palkinnonsaajille on, että he ovat saaneet suomalaisia inspiroitumaan ruuanlaitosta, nauttimaan hyvistä aterioista sekä keskustelemaan ruoasta", toteaa Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen.

Raati luonnehtii palkinnonsaajia seuraavasti:

Keittiömestari Aira Viitaniemi – karjalaisen ruokakulttuurin lähettiläs, 3 000 euroa
Keittiömestari Aira Viitaniemi on vannoutunut karjalaisen ruokaperinteen puolestapuhuja. Miljoonan piirakan kotiseutuneuvos on todellinen karjalanpiirakkaveteraani, joka järjestää piirakkakursseja ja ahkerasti opastaa miten syntyy aito käsin rypytetty karjalanpiirakka. Kansalaisia kurssittamalla hän välittää piirakoiden leipomisen perinnettä sukupolvelta toiselle. Viitaniemi tunnetaan ulkomaita myöten. Hänen tekimiään ruokia on nautittu presidenttien ja lähetystöjen pöydissä. Hän on myös vienyt karjalaista ruokakulttuuria ulkomailla.

Toimittaja Olli Ihamäki – radiossa rakkaudesta ruokaan, 3 000 euroa
Yleisradion pitkän linjan toimittaja ja intohimoinen ruoan ystävä Olli Ihamäki on ansiokkaasti jakanut ruokatietoutta radion kuuntelijoille vuosikymmenten ajan. Ihamäki arvostaa suomalaisia raaka-aineita, elintarvikkeita ja ruokia kotiruuasta gourmet´en. Ihamäki on nostanut lähetyksissään esille ruoka-alan ammattilaisia ja vaikuttajia. Vuosien yhteistyö suomalaisten arvostaman keittiömestari Jaakko Kolmosen kanssa oli tiivistä. Parivaljakon yhteistyönä syntyi useita kiinnostavia, kuulijat mukaansa tempaavia ruokalähetyksiä.

Ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa – Etelä-Pohjanmaan ruokalähettiläs, 3 000 euroa
Ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa on inspiroiva eteläpohjalaisen ruoan lähettiläs. Hän on opettanut koululaisia kokkaamaan arkiruokaa ja edistänyt ravitsemussuositusten mukaisen ruokataitoja. Asunmaa tunnetaan lähiruuan puolestapuhujana, luonnonantimien esille tuojana ja isojen ruokatapahtumien organisoijana.

Ruokatoimittaja Christina Aaltio – arkiruokailun ystävä, 3 000 euroa
Christina Aaltio on toiminut ruokatoimittajana vuodesta 1997 ja tehnyt monipuolisesti ruokajuttuja aikakauslehtiin, verkkoon ja televisioon. Hän on antanut käytännönläheisiä vinkkejä arkiruokailuun, luovasti ja uusia ideoita kehittäen. Christina Aaltio on myös tehnyt useita keittokirjoja.

Vuonna 2011 perustettu Alfred Kordelinin säätiön Jaakko Kolmosen rahasto myöntää vuosittain palkinnot suomalaisen ruokakulttuurin vaalimisesta. Alfred Kordelinin säätiö on vuodesta 1920 yhtäjaksoisesti tukenut apurahoin ja palkinnoin suomalaista tiedettä, taidetta, kirjallisuutta ja vapaata sivistystyötä sekä edistänyt tekijöiden kansainvälistymistä. Tilikaudella 2016 – 2017 säätiö jakaa apurahoja ja palkintoja yhteensä 4,9 MEUR.

Lisätiedot
Jaakko Kolmosen rahaston asiamies Petri Kolmonen
puhelin 0500-433383
Alfred Kordelinin säätiön toimitusjohtaja Erik Båsk,
puhelin 040 8258071


Kotitalouden Kompassi -tunnustuspalkinto Aira Kuvajalle

JULKAISUVAPAA 31.3. KLO 15

Suomalaisten kotitalousalan toimijoiden verkosto FIN-IFHE on myöntänyt Kotitalouden Kompassi -tunnustuspalkinnon kasvatustieteiden maisteri, KTaO Aira Kuvajalle tunnustuksena suomalaisten kotitalouksien ja kotitalousosaamisen hyväksi tehdystä työstä. Kuvaja on Kotitalousopettajien liitto ry:n toiminnanjohtaja, Kotitalous-lehden toimituspäällikkö ja free lance -toimittaja. Hän myös suunnittelee ja toteuttaa kursseja mm. kansalais- ja työväenopistoissa. Eduskunnan kotitalouden tukirenkaassa Kuvaja toimii sihteerinä.

Palkintoperusteluissa todetaan myös, että Kuvaja pitää sosiaalisessa mediassa monipuolisesti esillä kotitalouden merkitystä ja hyvää arkea mm. ahkerana bloggaajana. Kuvaja tekee myös vapaaehtoistyötä turkulaisen Operaatio Ruokakassin tiedottajana ja käytännön tehtävissä vähävaraisten ja syrjäytyneiden ihmisten hyväksi.

FIN-IFHE ja Eduskunnan kotitalouden tukirengas järjestivät 31. maaliskuuta Kuivauskaapista kehitysyhteistyöhön – kestävää kehitystä suomalaisilla kotitalousteoilla -seminaarin Marttaliitossa. Tilaisuuden pääpuhuja, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen korosti kotitalousopetuksen, -tutkimuksen ja -neuvonnan merkitystä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. ”Kotitalouksissa piilee myönteinen muutosvoima kaikissa niissä energia- ja ruokapoliittisissa valinnoissa, joita päivittäin teemme”, Pietikäinen totesi.

FIN-IFHE on kotitalousalan asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Se on yhdistävä linkki maailmanlaajuisen kotitalousalan kattojärjestön (IFHE) sekä sen suomalaisten organisaatio- ja henkilöjäsenten välillä. International Federation for Home Economics (IFHE) on kansainvälinen kotitalousalan asiantuntijajärjestö. Kotitalouden kompassi on myönnetty vuodesta 1984 lähtien 12 kertaa suomalaiselle henkilölle tai yhteisölle, joka työssään edistää kotitalouden arvostusta.

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on perustettu vuonna 1993. Tukirengas on parlamentaarinen toimielin, jonka puitteissa kohtaavat eri poliittisten puolueiden edustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita. Tukirenkaan tavoitteena on edistää kotitalousopetuksen ja kotitalousalan asemaa yhteiskunnassa sekä nostaa ajankohtaisia kysymyksiä yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Yhteystiedot:
Aira Kuvaja, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316
Terhi Lindqvist, puheenjohtaja, FIN-IFHE, terhi.lindqvist@martat.fi, p. 050 516 9412
Sari Tanus, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja,
sari.tanus@eduskunta.fi, p. (09) 432 3176


Kutsu: Tervetuloa Educa-messuille kotitalousopettajien osastolle!

Educa-messut kokoaa opetusalan ammattilaiset Helsingin Messukeskukseen, Messuaukio 1, 27. - 28.1.2017. Kotitalousopettajien liitolla on osasto Opettajan olohuoneessa 6H60. Tervetuloa tapaamaan liiton aktiiveja, kysymään, keskustelemaan, osallistumaan keittokirja-arpajaisiin tai vaikkapa liittymään liiton jäseneksi!

Lauantaina 28.1. klo 10.30 Opettajan olohuoneen lavalla esiintyy KT, rehtori ja kotitalousopettaja Kaisa Isotalo. Hän puhuu aiheesta "Eväät oppilaitosjohtamiseen - koti, ihmiset, kirjat ja värikäs elämä". Kaisa Tsotalo valittiin sekä vuoden kotitalousopettajaksi että vuoden rehtoriksi vuonna 2016. Kannattaa tulla kuuntelemaan mielenkiintoista esitystä!

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Aira Kuvaja
p. 040 500 8316
kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi


Kotitalouden opetus palautettava ammatilliseen koulutukseen

Eduskunnan kotitalouden tukirengas:

Ammatillinen koulutus uudistetaan kokonaisuudessaan. Kotitalous ei näy nyt, eikä ehdotetun uudistuksen jälkeen tutkintonimikkeissä tai ammattitaitovaatimuksissa. Kotitaloudellista jatkuvuutta perusopetuksesta ammatilliseen opetukseen ei ole. Kuitenkin yhä useampi kotitalous tarvitsee apua arjen hallintaan. Kotitalouksien tarvitsemat kotitalouspalvelut ovat oma erityinen osaamisalueensa.

Monella ammatillisella opiskelijalla on puutteita arjen hallinnassa, rahan käytössä ja kuluttajana toimimisessa, mikä on vahva signaali kotitalousopetuksen tarpeellisuudesta myös perusopetuksen jälkeen. Arjen hallinnan taidot ovat tarpeen osana ammatillisten opintojen yhteisiä aineita. Kotitalousopetus tarjoaa eväitä arjen ja elämän hallintaan. Kotitalouden hallinnan ammattilaiset puolestaan tarjoavat kotitalous- ja kuluttajapalveluita niille kotitalouksille, joiden arki ei suju ilman apua.

Meneillään olevan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus niin, että se pystyy paremmin ja ketterämmin vastaamaan taloudessa, työelämässä ja yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

Kotitalousopetus poistui ammatillisesta koulutuksesta 2015, siitä huolimatta, että digitalisaation myötä kotien arki on muuttunut aiempaa monimutkaisemmaksi. Kotitalouden toiminta on muuttunut oleellisesti työelämän muutosten takia. Työajat ja tulot ovat yhä epäsäännöllisempiä. Kodeissa tarvitaan osaamista ruoan valintaan, valmistukseen, asumiseen ja asunnon puhtaudesta huolehtimiseen sekä kestävään kulutukseen ja talouden hoitoon. Nämä taidot ovat keskeisiä hyvinvoinnin kannalta. Perusopetuksen kotitalousopetus on kotikasvatuksen ohessa ainoa tilaisuus hankkia näitä taitoja.

Yhä useampi kotitalous tarvitsee apua arjen hallintaan. Kotitalouspalvelut ovat oma erityinen osaamisalueensa. Ammattimaiseen toimintaan perheissä eivät riitä pelkät ruoanvalmistustaidot, joita hankitaan ruokapalveluihin tähtäävissä koulutuksissa. Siihen eivät riitä toimitilahuollon taidot, joita saavutetaan puhdistuspalveluiden tutkinnoissa. Siihen eivät myöskään riitä kuluttajataidot, joita opitaan liiketalouden opinnoissa. Sosiaali- ja terveysalan koulutuskaan ei kata kotitalouksien palveluun tarvittavaa osaamista. Kotitalousala on monitieteinen osaamisalue, joka sisältää asiakkaan neuvontaa ja ohjausta. Siihen tarvitaan ammatillista otetta.

Kotitalousala itsessään on tällä hetkellä muutosvaiheessa, älykodit ja alustatalous muuttavat kotien toimintaympäristöä. Kotitalouden ammattilaisten kysyntä kasvaa kotouttamisessa sekä ns. heikkojen kuluttajien tarvitessa kotitalous- ja kuluttaja-alan palveluita. Yhteiskuntamme tarvitsee kipeästi kotitalousalan moniammattilaisia ohjaamaan ja neuvomaan kansalaisia sekä tuottamaan palveluita perheille.

Kotitalouden ammatillista osaamista tulee kehittää ja tuottaa ajanmukainen tutkintonimike sekä ammattitaitoisia osaajia vastaamaan haasteisiin. Tämä edellyttää selkeän jatkumon rakentamista perusopetuksen henkilökohtaista osaamista tuottavasta opetuksesta kohti ammatillista osaamista. Mm. sosiaalialaan kuuluvat lähihoitajat tarvitsevat koulutuksessaan kotitaloustieteen ja arjen hallinnan elementtejä. Pienyrittäjyyttä varten tarvitaan oma, jäntevä koulutusohjelma erityisammattitutkintona .

Eduskunnan kotitalouden tukirengas ehdottaa kotitalous- ja kuluttaja-alan tutkintonimikkeiden palauttamista tutkintorakenteeseen ja kotitalouden hallinnan osaamisalueen määrätietoista kehittämistä vastaamaan digitalisoituvan ja globalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Lisätietoja:
• Anne Kalmari, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja, anne.kalmari@eduskunta.fi, p. 09 432 3073
• Anne Kalmarin avustaja Eeva Harjula, eeva.harjula@eduskunta.fi, p. 09 432 4073
• Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto sekä sihteeri, Eduskunnan kotitalouden tukirengas, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita. Tukirenkaassa on jäseniä mm. Kotitalousopettajien liitosta, Marttaliitosta, ELO-säätiöstä, OPH:sta, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, Laureasta, Haaga-Heliasta, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista, MTK:sta, SPEK:sta sekä Hotelli- ja ravintolamuseosta.


Makumestari-hanke levitti ruokailoa ja -osaamista lapsiperheille ympäri Suomen

Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry on järjestänyt vuosina 2015–2016 Makumestari-ruokatapahtumia lapsiperheille kymmenellä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tapahtumakiertueella on ollut yhteensä yli 4000 kävijää. Tapahtumilla on haluttu innostaa perheitä ruuasta, yhteisestä ruuanvalmistuksesta ja ruokailusta. Tapahtumissa perheet ovat saaneet tutustua uudenlaiseen ruokakasvatusmalliin, jota voi hyödyntää kotona ruokatilanteissa.

Makukoulu-ruokakasvatusmalli korostaa myönteistä lähestymistä ruokaan. Makukoulussa ruokaan tutustutaan kaikilla aisteilla, uteliaasti ja tutkien. Aistien aktivoiminen ruokailutilanteissa tukee monipuolisemman ruokakokemuksen syntyä, auttaa lapsia ja aikuisia suhtautumaan ruokaan uteliaasti ja kannustaa ruokarohkeuteen. Jokaisella on yksilölliset aistikokemukset, eikä vääriä kokemuksia ole olemassa. Kokemusten sanoittaminen ja jakaminen toisten kanssa on tärkeää. Tavoitteena on päästä irti ruuan mustavalkoisesta jaottelusta hyvään ja pahaan.

Makumestari-tapahtumissa kävijät ovat voineet itse kokeilla menetelmän toimivuutta ratkoessaan erilaisia aistitehtäviä ruokaan liittyen. Tehtävät on koettu sekä lapsilta että aikuisilta saadun palautteen mukaan erittäin innostavina, yllättävinä ja mukavina. Perheet ovat saaneet erilaisten tukimateriaalien avulla kannustusta jatkaa menetelmän hyödyntämistä kotona. Sadonkorjuu-teemalla toteutetut tapahtumat ovat antaneet eväitä ennen kaikkea kasviksiin tutustumiseen ja niiden lisäämiseen perheen ruokavalioon.

TULOKSIA
Tapahtuman yhteydessä kerättiin kävijöiltä palautetta. Palautekyselyyn vastanneista 66 % arveli tapahtuman tulevan vaikuttamaan positiivisesti perheensä syömiseen. Ehdottomasti yleisin mainittu vaikutus oli kasvisten syönnin lisääntyminen. Muita yleisiä mainintoja olivat rohkeampi maistelu, aistien lisääntyvä käyttö ruokaillessa, esillepanoon ja ruuan ulkonäköön panostaminen, keskustelun lisääntyminen ja sokerin käytön väheneminen. Noin kuukausi tapahtuman jälkeen lähetetyssä kyselyssä selvisi mm., että 51 %:ssa perheistä kasvisten syönti oli lisääntynyt. 47 % ilmoitti syövänsä monipuolisemmin. Jopa 76 %:ssa perheistä oli kokeiltu uusia raaka-aineita. Yhdessä syöminen oli lisääntynyt 38 %:lla perheistä. Tulokset ovat rohkaisevia: tapahtumasta oli selvästi saatu innostusta ja ideoita perheiden ruoka-arkeen.

Ruokakulttuurikeskus Ruukun tavoitteena on edistää ruuan arvostusta ja ruokakulttuuria itse tehden ja kokien. Ruukku tarjoaa sekä perheille että ammattilaisille välineitä ja tukea myönteisen ruokakasvatuksen toteuttamiseen.

Lisätietoja:
Hanne Penttinen
toiminnanjohtaja
hanne.penttinen@ruukku.org
p. 044 5317738

Saila Paavola
hankekoordinaattori
saila.paavola@ruukku.org
p. 040 8375680

www.ruukku.org
www.makumestari.net

Katso video kiertueesta: https://www.youtube.com/watch?v=RwudllsKDvI

Makumestari-hanke on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriöltä, Jenny ja Antti Wihurin rahastolta ja Suomen Kulttuurirahastolta vuosina 2015–2016.