Lammas on tutkittu ja turvallinen pääsiäisherkku – kunhan muistaa oikean käsittelyn

Pääsiäispöydässä tarjottava lammas on ennen herkuttelua kulkenut pitkän laadunvalvontamatkan. Elintarvikkeiden käyttöturvallisuuteen voivat kuluttajat vaikuttaa paljon matkalla kotiin ja keittiössä.

Lampaan matka pääsiäisherkuksi kulkee monen käden kautta, laadunvalvontaketju on aukoton laitumelta ruokapöytään asti.  Laadunvalvontaa tekee tuottaja itse, eläinlääkäri, elintarvikealan yritys, terveystarkastaja ja kauppa. Tukipalveluna kaikille edellisille laadunvalvontaa tekevät lisäksi tutkimuslaboratoriot.

Laadunvalvontamatka alkaa lampolasta. Lampaan ulostenäytteitä tutkitaan muun muassa salmonellan varalta. Lampaan teurastuksen yhteydessä varmistetaan satunnaisotoksilla, että laatu on hyvää.

”Pyrimme aloittamaan lihanäytteiden analysoinnin jo samana päivänä. Etenkin jauheliha on saatava tutkittavaksi viimeistään jauhamispäivää seuraavana päivänä.”, mikrobiologi Meija Kivisaari KVVY Tutkimuksesta kertoo.

Lainsäädäntö määrittää kuinka paljon tutkimuksia tehdään ja näytteitä otetaan. Lampaista poiketen sikojen trikiinitutkimukset kohdistetaan jokaiseen eläimeen. Sioilla vakavaa sairautta aiheuttava parasiitti on tutkittava teurastamoissa kaikista sioista.

Näytteenotto ja säilytys ovat kriittisiä

Huolellinen näytteenotto koko tuotantoketjun matkalla on edellytys luotettaville analyysituloksille.  Tuotannossa elintarviketurvallisuuden kannalta keskeisiä ovat eläimen kasvuolosuhteet, teurastushygienia ja muu tuotantohygienia. Kuluttajan käsittelyssä oleellisia ovat oikeat säilytysolosuhteet ja kypsennys, omat toimet voivat tehdä riskin tuoteturvallisuudelle.

”Hyvin hoidettu hygieniaketju lampolasta kauppaan menettää merkityksensä, jos kuluttaja käsittelee ja säilyttää lampaanlihaa väärin”, Meija Kivisaari painottaa.

Kuluttajan tulee huomioida, katkeaako elintarvikkeen kylmäketju matkalla kaupasta herkutteluun.  Huomionarvoista on, kuinka kauan lampaanliha on kassissa, säilytetäänkö lihaa tarpeeksi kylmässä, kuumennetaanko sitä riittävästi, kuinka pitkään jäähdytetään ja kuinka pian syödään.

”Huonosti kypsentäminen on riski. Lampaanlihaa on kypsennettävä kaksi minuuttia vähintään 70 asteisena, jotta listeria ja salmonella ovat kuolleet. Jauheliha on paistettava pannulla ihan läpikypsäksi.”

Tärkeä vaihe liharuoan valmistuksessa on valmistuksen jälkeinen jäähdytys. Ruoka pitää jäähdyttää mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi kylmävesihauteessa tai ulkona hyvin peiteltynä, ja vieläpä kannen kanssa, jottei astiaan pääse bakteereja. Usein valmistetut ruoat unohdetaan jäähtymään liesituulettimen alle liian pitkäksi aikaa.

Mikrobiologi Kivisaaren mukaan kuuluisi jopa kansalaistaitoihin tietää, miten elintarvikkeita tulisi käsitellä.

”Nuoremmat sukupolvet ovat onneksi opiskelleet elintarvikkeiden käsittelyä jo koulussa. Hygieniapassin voi saada jo kouluopetuksessa”, Kivisaari iloitsee.

Tutkimuksella turvataan turvallisuus käyttäjälle

Elintarvikkeita tutkitaan ympäri vuoden pellolta pöytään eli alkutuotannosta valmiisiin elintarvikkeisiin.

Työn tavoitteena on turvata elintarvikkeen turvallisuus käyttäjälle ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi ruokamyrkytysten ehkäisemiseksi.

KVVY Tutkimus tekee tutkimuksia etenkin ruokateollisuudelle, leipomoille ja teurastamoille. Yritys toteuttaa muun muassa elintarvikkeiden valmistukseen käytettävien raaka-aineiden ja valmistuksenaikaisten tuotantolinjojen puhtauteen liittyviä tutkimuksia. Lisäksi tutkitaan valmiita elintarvikkeita, jotta ne voi käyttää turvallisesti viimeiseen käyttöpäivään asti. Tarkastelun alla ovat salmonella ja muut tautia aiheuttavat bakteerit, hygieniasta kertovat bakteerit, työskentelypintojen ja ilman tuotantohygienia sekä tuotantoprosessissa käytetty vesi.

Laadunvalvontatyötä eniten vaativista elintarvikkeista isoin ryhmä on liha- ja kalavalmisteet, sillä niillä on tarkat säilymisajat. Maito- ja maitovalmisteet ovat seuraavaksi tutkituimpia. Kasviksiin liittyy paljon riskejä. Pilkottuina kasviksissa on paljon pinta-alaa, joka on hyvä kasvualusta bakteereille. Myös maaperäbakteerit saattavat jäädä kasviksiin kasvamaan.

Elintarviketurvallisuus on Suomessa huipputasolla, ja kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita voi huoletta syödä. Suomessa on esimerkiksi erikoisluvalla muita maita tiukempi salmonellavalvonta. Eläimiä ei Suomessa pääsääntöisesti lääkitä antibiootein, eikä lihantuotantoon liity hormonien käyttö. Ulkomaisen lihan tuotantoketjua voi olla erilainen, mutta kaikissa maissa on elintarvikehygieniaa ja -valvontaa.

”Luotan elintarvikealan yritysten omavalvontaan, joten kuluttajat voivat huoletta nauttia myös ulkomaista lammasta pääsiäisenä”, Meija Kivisaari sanoo.

KVVY Tutkimuksella on Avainlippu osoituksena suomalaisesta työstä ja Suomessa tuotetuista palveluista. Yritykselle on myönnetty myös Yhteiskunnallinen Yritys -merkki. KVVY Tutkimuksen tuotot palaavat yhdistyksen kautta suomalaisen puhtaan ympäristön hyväksi tehtävään työhön kaikkien hyödyksi. Yrityksen toiminnan laajuus, liikevaihto ja henkilöstön määrä ovat yli kaksinkertaistuneet viime vuosien aikana useiden kotimaisten toimijoiden fuusioiduttua KVVY Tutkimus Oy:öön.

Vinkit kaupasta keittiöön:

  • Ota kylmäkassi kauppareissulle mukaan ja ole tarkka keittiöhygieniasta.
  • Käytä eri leikkuulautoja lihalle ja kalalle. Samoilla välineillä ei voi käsitellä salaatteja.
  • Säilytä lampaanliha ja muut lihatuotteet alle viidessä asteessa, kala alle kolmessa asteessa.
  • Huomioi jääkaappisi sisäiset lämpötilaerot säilytyksessä. Useimmiten jääkapissa lähellä takaseinää on kylmintä ja lämpimintä ovessa.
  • Kypsennä lihaa yli 70-asteisena useita minuutteja. Jauheliha on paistettava läpikypsäksi.
  • Jäähdytä nopeasti esimerkiksi vesihauteessa, äläkä unohda liesituulettimen alle pitkäksi toviksi.

Lisätietoja:

Meija Kivisaari
Mikrobiologi
KVVY Tutkimus Oy
03 246 1273

meija.kivisaari@kvvy.fi

 

Valokuvat median käyttöön:

https://kaikuhelsinki.kuvat.fi/kuvat/Suomalaisen+Ty%C3%B6n+Liitto/KVVY/


Radiojuttu: Miksi lapset pelkäävät hammaslääkäriä – ja mitä pelolle voi tehdä?

Jopa puolet suomalaisista pelkää hammaslääkäriä, ja monen pelko juontaa juurensa lapsuudesta. Mutta miksi lapset pelkäävät hammaslääkäriä?

Radiojutussa kuullaan, mitä eri syitä lasten hammaslääkäripelkoon on ja miten eri tavoin pelkoa voi lieventää.

Radiojutun haastateltavana on Oral Hammaslääkäreiden suuhygienisti Arian Riatson, joka työskentelee pelkopotilaisiin erikoistuneella lasten hammaslääkäriasemalla.

Riatson kertoo jutussa muun muassa vinkit vanhemmille, miten he voivat tukea lasta hammaslääkäripelon knssa ja miten lapsi voi päästä jo nuorena hammaslääkäripelostaan.

Radiojutun haastattelijana on Elina Kirvesniemi.

Haastattelusta on editoitu noin 3 ja 5 minuutin pituiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.
JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Oral Hammaslääkäreiden kanssa.


Lääkäri epäili, ettei Teemu tule enää työkuntoon – Taltutti ruokavalion avulla haavaisen paksusuolentulehduksen

Teemu Pikkuharjulla diagnosoitiin Colitis Ulcerosa eli haavainen paksusuolentulehdus 15 vuotta sitten hänen ollessaan vasta 20-vuotias. Useiden epäonnistuneiden lääkekokeilujen jälkeen Teemu löysi sairauden oireisiin tehoavan ruokavalion, jonka ansiosta hän on tällä hetkellä oireeton ja lääkkeetön.

Teemu Pikkuharjun sairastuessa haavaiseen koliittiin huomattiin, että peruslääkkeet vain pahensivat oireita. Kortisonin avulla taudin oireet kuitenkin helpottuivat, kunnes hän sai esikoisensa vuonna 2012.

”Epäilen, että hektisyys, jonka pienen vauvan syntymä toi, oli suolistolle lopulta liikaa”, Pikkuharju pohtii syitä taudin uudelle aktivoitumiselle.

Aluksi oireet eivät vielä rajoittaneet Pikkuharjun elämää. Hän toivoi oireiden katoavan jonnekin. Ulosteessa oli satunnaisesti verta ja vatsan toiminta oli vilkasta. Pikkuharjun yleiskunto alkoi kuitenkin pian heikentyä.

Pikkuharju hakeutui vihdoin hoitoon vuonna 2014. Tulehdus jylläsi koko paksusuolessa ja hemoglobiini oli vain 91 g/l. Pikkuharju sai uuden lääkkeen, joka jouduttiin kuitenkin keskeyttämään pian, sillä se nosti maksa-arvoja liikaa. Lääkäri epäili, ettei Pikkuharju tule enää työkykyiseksi ja leikkausta alettiin suunnitella.

Lopulta kesällä 2015 Pikkuharju päätti kokeilla ruokavalion vaikutuksia sairauteen ja aloitti SCD-ruokavalion (Specific Carbonhydrate Diet), joka rajoittaa pois kaikki moniketjuiset hiilihydraatit. Pikkuharju huomasi oireiden helpottavan, vaikka joutui huonon olon takia jatkamaan vielä kortisonin käyttöä.

”Eräänä päivänä hain lasta kerhosta. WC-hätä yllätti kesken matkan, en ehtinyt edes pusikkoon tarpeille. Kävelin kotiin likaisissa housuissa itkien ja pitäen pienen lapseni kädestä kiinni. Kaikki tuntui niin epätoivoiselta”, Pikkuharju muistelee.

Vuoden päästä tästä Pikkuharjun kortisonilääkitystä vähennettiin 10 milligrammaan, jolloin oireet yleensä olivat räjähtäneet. Oireet eivät kuitenkaan pahentuneet ja Pikkuharju pystyi lopulta lopettamaan kortisonin käytön kokonaan. SCD-ruokavalio oli tuonut Pikkuharjun mukaan hitaan, mutta varman muutoksen suoliston bakteeristoon.

Syksyllä 2018 kirjoittaessaan omasta kokemuksestaan Hoidavatsaasi.fi sivustolle, Teemu Pikkuharju on oireeton ja lääkkeetön.

”Olen saanut elämäni takaisin ruokavaliohoidon avulla. Toivon, että olisin katsonut tämän kortin jo aiemmin”, Pikkuharju sanoo.

Teemu Pikkuharjun sekä yhdeksäntoista muun vatsan ja suoliston ongelmista kärsineen henkilötarinat ruokavaliohoidon vaikutuksesta ja kokemuksista voi lukea Hoidavatsaasi.fi sivustolta. Sivuston tarkoituksena on antaa näistä ongelmista kärsiville ihmisille elintapa- ja ravitsemusneuvoja.

 

Lisätietoja:

Sami Sundvik
ravintovalmentaja
p. 044 2403573


”Suora lähetys” – kiehtova uutuus Kirjalla kuntoon -kampanjassa

Kouvolalainen toimittaja ja lyhytterapeutti Katariina Hakaniemi on julkaissut kolmannen kirjansa, jonka nimi on Suora lähetys (Reuna). Hakaniemi kuvailee sitä helposti lähestyttäväksi arkifilosofiseksi teokseksi. Se on hänen mukaansa kirjoitettu kaikille, jotka toisinaan kaipaavat näkymätöntä kannustajaa korvanjuureensa.

— Kirjan tarkoituksena on muistuttaa siitä, että koska elämä on suora lähetys, moneen asiaan ennättää vielä vaikuttaa, Hakaniemi sanoo.
Suora lähetys on myös hyvin omakohtainen kirja. Sen kantavia teemoja ovat turha murehtiminen ja siitä irti pyristely sekä opiksi ottaminen parisuhdeasioissa. Lisäksi kirjassa käsitellään 50-vuotiaan naisen näkökulmasta aikuiseksi kasvamisen illuusiota, unelmoinnin ja myönteisen palautteen tärkeyttä sekä irti päästämisen iloa ja kipua.

Tarinoita tukevat kouvolalaisen Veera Miettisen hyväntuuliset kuvitukset.

Kirja on osa Kirjalla kuntoon –kampanjaa, jota vietetään tammikuussa 2019. Kustannusyhdistysten ja Kirjakauppaliiton yhteinen kampanja nostaa hyvinvointikirjoja esiin niiden psyykkisten ja fyysisten hyvää tekevien vaikutusten vuoksi.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Katariina Hakaniemi, katariina.hakaniemi@hotmail.com, puh. 040 587 1113
tai kustantaja Tarja Tornaeus, tarja.tornaeus@reunalla.fi, puh. 0500 610 762

Arvostelukappaleet: tilaukset@reunalla.fi tai Reunan kirjakauppa puh. 040 578 8049


Hoidavatsaasi.fi sivusto tarjoaa maksutonta apua jokaiselle vatsa- ja suolistovaivoista kärsivälle

 Suomessa tulehduksellisista suolistosairauksista kärsii jo noin 50 000 suomalaista. Uusi ilmainen sivusto antaa vatsan ja suoliston ongelmista kärsiville ihmisille elintapaneuvojen ja ravitsemusohjeiden muodossa konkreettisia työkaluja oman elimistön tilan korjaamiseen. Lisäksi sivusto tarjoaa vertaistukea esittelemällä kahdenkymmenen vatsa- ja suolistovaivoista kärsivien ihmisten kokemuksia ja selviytymistarinoita.

Ravintovalmentajat Sami Sundvik ja Teemu Eloranta ovat tuottaneet sivuston elintapaneuvot ja ravitsemusohjeet. Verkkosivustolla on muun muassa perustajien koostama 1,5 h kestävä video, jolla he käsittelevät yleisimpiä syitä vatsan ja suoliston ongelmiin sekä antavat neuvoja vatsan hyvinvointiin.

”Sivuston idea lähti yksinkertaisesti siitä, että aivan liian moni ihminen on yksin näiden ongelmien kanssa, eikä välttämättä saa esimerkiksi lääkäristä mitään muuta apua kuin toivottoman diagnoosin, kasan lääkkeitä ja leikkauksen, jos huonosti käy”, ravintovalmentaja Sami Sundvik kertoo.

Perustajat halusivat jakaa tietotaitoa kaikille kiinnostuneille ihmisille ilmaiseksi, sillä verkossa se on mahdollista. Tavoitteena on, että video tavoittaisi ainakin 100 000 näistä ongelmista kärsivää ihmistä.

”Me tiedämme, että ruokavaliolla ja muilla elämäntapamuutoksilla voi jokaisessa tapauksessa auttaa ainakin vähän”, Sundvik kertoo.

Vaikka Hoidavatsaasi.fi verkkosivusto ei takaa ohjeiden parantavan kaikkia sairauksia tai ongelmia, se lupaa näistä ohjeista olevan kuitenkin merkittävästi apua monelle. Sivustolta löytyy tarvittaessa myös osaavien ravintovalmentajien yhteystiedot.

Erilaiset vatsan ja suoliston vaivat ovat jatkuvasti lisääntyvä ongelma Suomessa – tulehduksellisista suolistosairauksista kärsii jo noin 50 000 suomalaista ja muut lievemmät ongelmat koskettavat satoja tuhansia suomalaisia.
 

Lisätietoja:

Sami Sundvik
ravintovalmentaja
p. 044 2403573

www.hoidavatsaasi.fi


R-kioskit tekevät hyvää, Jumbon kioskiyrittäjä valitsi vanhukset ja vammautuneet

Vantaalaisen kauppakeskus Jumbon R-kioski on monelle tärkeä paikka. Vakituisiin asiakkaisiin lukeutuu läheisessä Attendo Lustikullan hoivakodissa asuva Arttu, joka käy kioskilla neljä kertaa viikossa. Niin Arttu kuin hoivakodin johtaja Anu yllättyivät iloisesti, kun Jumbon R-kioskiyrittäjä Anu Tikka kysyi, voisiko hän ilmoittaa omaksi hyvänteon kohteekseen Lustikullan asukkaat parhaillaan käynnissä olevaan Ärrä tekee hyvää -kampanjaan. Kioskit kerryttävät välipalamyynnistä suurempaa pottia, josta kahden kuukauden välein kahdeksan paikallista R-kioskia pääsee lahjoittamaan 1 000 euroa valitsemilleen tahoille.

- Päätimme aika nopeasti, että haluamme tukea vanhuksia ja vammaisia, jos pääsisimme kampanja-aikana lahjoittajien joukkoon, sanoo Anu Tikka.

Tikka on taustaltaan sosionomi, joka vaihtoi alaa parinkymmenen työvuoden jälkeen viitisen vuotta sitten kioskiyrittäjäksi. Kioskityöstä hänelle jäi mieluisa muisto jo opiskeluaikojen työvuosilta.

- Kioskit ovat katoavien lähipalvelujen viimeisiä paikkoja. Monelle kioskilla käynti on kohokohta ja kohtaamiset ovat merkityksellisiä molemmin puolin. Harvoin on niin kiire, ettei ehtisi kohdata ihmistä, on kiva olla tärkeä paikka, sanoo Tikka.

Lustikullasta riennettäisi isommalla porukalla reissuun

Attendo Lustikullassa asuu 19 ikäihmistä ja 16 vaikeasti vammautunutta. Hoivakoti on toiminut vuodesta 2009. Arttu on asunut Lustikullassa viitisen vuotta. Matkaa hoivakodista Jumboon kertyy puolisen kilometriä.

- Käyn kioskilla yleensä yksin, mutta joskus henkilökohtainen avustaja on mukana, kertoo Arttu.

- Jumbossa käyvät kaikki lähialueen asukkaista alueen työntekijöihin ja turisteihin. Vanhukset ja vammaiset ovat myös meillä kioskilla tärkeä ja ilahduttava asiakasryhmä. Meitä on kolmen erilaisen naisen työntekijätiimi, joten kaikille asiakkaille löytyy niin sanottu oma ihminen, kuvailee Tikka.

Jos Jumbon R-kioski lukeutuisi lahjoitussumman saavien kioskien joukkoon, suunnattaisi potti hoivakodissa asuvien virkistystoimintaan. Täsmällisempi kohdekin on selvä.

- Toteutamme lähialueille retkiä arjessamme, mutta tällainen huomionosoitus mahdollistaisi spesiaalimmat ja pidemmät retket suuremmalle joukolle. Usea asukas on haaveillut Tallinnan-risteilystä ja sen toteuttaisimme, lupailee hoivakodin johtaja Anu Moniruzzaman.

- En tiedä, miten käy, saapa nähdä, pohtii Arttu, mutta kaikkein tärkeimmältä ei tunnu voittomahdollisuus, vaan huomionosoitus itsessään koetaan jo eräänlaisena voittona.

Kuvatekstit:

Kuva 1: Kohtaamiset kioskilla ovat merkityksellisiä niin asiakkaille kuin työntekijöille. Arttu käy Anun kioskilla monta kertaa viikossa.

Kuva 2: Hoivakodista lähdettäisi isommalla porukalla reissuun, jos voittopotti osuisi kohdalle, ideoivat Anu ja Arttu Lustikullasta. 


Nuoren jääkiekko- tai luisteluharrastus voi maksaa jopa 80 000 euroa vanhemmille – ja silti tulevan urheilijan ura voi kariutua yksinkertaiseen tiedon puutteeseen urheilua tukevasta ravinnosta

Yhä useamman nuoren urheilu-ura tyssää vääränlaiseen ruokavalioon, jossa ei oteta huomioon suurta lajitreenin määrää. Ongelma on usein siinä, ettei vanhempi osaa neuvoa nuortaan ravintoasioissa tai tiedä, kuinka nuoren, kovaa treenaavan urheilijan tulisi syödä.

Sama ilmiö koskettaa junioritasoisia seuroja ja joukkueita. Niissä kaikki paukut keskitetään lajitreeniin – ja ravinto jää täysin huomiotta, tai sitä sivutaan vain vähän.

Joillekin nuorille seurauksena on putoaminen urheilun huipulta syömishäiriöön; osalla keho ei enää pysy kehityksen ja kasvavan treenimäärän mukana; osalla huono ruokavalio taas näkyy jatkuvana sairasteluna tai ylikuntona, mikä vie helposti treenimotivaation.

Ravintoterapeutti Teemu Eloranta toivoo, että aiheesta keskusteltaisiin enemmän, jotta yhä useampi vanhempi voisi auttaa nuorta tässä asiassa. "Nuoren on helppo kohauttaa olkiaan asialle niin kauan, kun keho toimii, ja nuorenahan se usein toimii. Useimmille tyssäys tulee kuitenkin 20 ikävuoden tuntumassa, joillekin jo hieman aikaisemmin. Olisi tärkeää, että asiaan varauduttaisiin etukäteen, ja ennaltaehkäistäisiin nuoren urheilu-uran kaatumista.”

Ravinnon tärkeys urheilussa on huomattu aivan huipulla esimerkiksi jalkapallossa. Huippuseura FC Barcelona oppi ravinnon tärkeyden kantapään kautta, kun kaksikymppinen Lionel Messi oksenteli kentänlaidalle pelin aikana ja loukkaantui toistuvasti: ruokavaliomuutoksilla keho saatiin sopeutumaan suureen lajitreeninmäärään, ja oksentelu sekä loukkaantumiset jäivät taakse.

Ravinto osana suorituskykyä on otettu huomioon myös viime kesän superhankinnan, 20-vuotiaan Ousmane Dembélén kohdalla, jolle on jopa palkattu oma kokki varmistamaan, että keho saa mitä se kaipaa urheilun huipputasolla.

Harva pystyy palkkaamaan nuorelle urheilijalle omaa kokkia – eikä sille ole edes tarvetta. Riittää, että kotona otetaan huomioon arkiruoassa nuoren tarpeet.

Valmentaja Sami Sundvikin mielestä on merkillistä, että nuoren vanhemmat saattavat käyttää lajitreeniin, kuten taitoluisteluun tai jääkiekkoon 10 vuodessa jopa 80 000 euroa (kuten Urheilusanomat äskettäin selvitti), mutta nuorelle tarjotaan hyvin vähän tai ei ollenkaan tietoa ravinnosta, jolla on merkittävä vaikutus suorituskykyyn ja hyvinvointiin.

Sundvikin mukaan yläasteikäisen koulusta saamat tiedot eivät riitä, koska yleisiä ravintosuosituksia ei ole suunniteltu urheilijalle. Myös vanhempien tulisi olla aktiivisia ja valmiita auttamaan nuorta. ”Oikeanlaisella ravintotietämyksellä varmistetaan nuoren kropan kunto myös urheilu-uran päättämisen jälkeen”, Sundvik selittää.

"Olipa nuoren laji mikä tahansa, vanhemman olisi hyvä olla mukana tukemassa nuorta niin lajitreenin kuin sitä tukevien asioiden, kuten ruokailun ja levon kanssa”, valmentaja Samuli Perälä lisää. Perälä vastasi vuonna 2016 nuorten maailmanmestaruuden voittaneen Suomen nuorten jääkiekkomaajoukkoeen ravintovalmennuksesta.

Perälälle, Sundvikille ja Elorannalle ravintoasiat ovat tärkeitä, ja siksi he ovat yhdessä rakentaneet Urheilijan ravintovalmennus -verkkovalmennuksen. Valmennus eroaa perinteisestä ravintosuunnitelmasta niin, että sen aikana opetetaan urheilijoita ja heidän tukijoukkojaan suunnittelemaan ruokavalio itse.

"Meistä on todella tärkeää, että esimerkiksi nuoren vanhemmat ymmärtävät, miten ruokavalio koostetaan, eikä olla riippuvaisia ateriasuunnitelmasta toisensa jälkeen. Sillä tavalla myös nuori itse oppii tekemään urheilua tukevia valintoja", Eloranta kuvailee.

Lisää tietoa tästä urheilijan ravintovalmennuksesta löydät tästä:

https://www.urheilijanravintovalmennus.fi/urheilijan-ravintovalmennus/

- Teemu Eloranta, Sami Sundvik ja Samuli Perälä

Lisätietoja
sami@urheilijanravintovalmennus.fi

https://www.urheilijanravintovalmennus.fi/urheilijan-ravintovalmennus/


Suomalasille urheilijoille tarvitaan ravintovalmennusta

 

Urheilijoiden ravintovalmennuksen taso Suomessa on ollut tähän asti olematon. Kyse ei kuitenkaan ole enää tänä päivänä tiedon puutteesta, vaan halusta etsiä, ymmärtää ja viedä käytäntöön tietoa.

Oikeanlainen ravinto on urheilijalle tärkeää, jottei huipulle pääseminen kaadu turhiin sairasteluihin tai jopa loukkaantumisiin, ja jotta urheilijan tärkein työväline, keho, voidaan virittää huippuunsa: siihen tarvitaan treenin ja levon lisäksi myös ravintoa.

Urheilijan huono ruokavalio voi johtaa loukkaantumiskierteeseen, ylirasitustilaan ja monenlaisiin sairauksiin. Sellaisessa tilanteessa sekä kehon että mielen voimat voivat loppua. Monesta urheilijasta se tuntuu vieraalta ajatukselta, sillä siihen asti kun kaikki nykyisellä ruokavaliolla toimii, kaikki toimii. Mikä voisi muka muuttua?

Muutos olossa voi kuitenkin tapahtua hyvin yllättäen – varsinkin, kun ikää tulee enemmän. Ikävää on, että loukkaantumiskierteen, ylirasitustilan tai sairauden aiheuttaman tilanteen korjaaminen kestää yleensä kauan, ja sen olisi voinut ennaltaehkäistä oikeanlaisella ravinnolla.

Urheilijat tietävät, että aivan huipulla suoritusten erot ovat minimaalisia, ja silloin pienetkin asiat vaikuttavat todella paljon. Olisiko aika ottaa myös ravinto osaksi urheilusuorituksen parantamista?

Niissä lajeissa, joissa rahaa liikkuu enemmän, ravintovalmennus on jo arkea. Esimerkiksi jalkapallossa huippuseurat huolehtivat pelaajiensa ruokavalioista niin tarkasti, että ovat valmiita palkkaamaan pelaajalle oman kokin, jos hän ei muuten huolehdi ruokavaliostaan. Miksi näin? Koska on seuralle taloudellisesti kannattavaa, kun urheilija pysyy kunnossa, hänen loukkaantumisensa vähenevät ja hän pystyy pelaamaan täysipainoisesti pelistä toiseen.

Nyt kokeneet valmentajat Teemu Eloranta, Sami Sundvik ja Samuli Perälä haluavat tuoda urheilijoiden ravintovalmennusta myös muiden urheilijoiden saataville lajista riippumatta, ja todella auttaa suomalaisia urheilijoita parantamaan suoritustaan myös ravinnon avulla.

Eloranta, Sundvik ja Perälä ovat rakentaneet yhdessä valmennuksen, jossa urheilijoita lajista riippumatta opetetaan suunnittelemaan ruokavalio niin, että se tukee harjoittelua ja auttaa urheilijaa kehittymään sekä lisäämään suorituskykyä.

”Yleisesti ottaen suhtautuminen ravintoon tuntuu olevan todella välinpitämätön, mitä urheiluun tuleen. Tuntuu jopa, että harva uskaltaa edes ottaa asiaa esille millään tavalla”, Eloranta kuvailee nykytilannetta Suomessa.

Niin kauan, kun urheilijat eivät itse kiinnostu oman suorituskykynsä parantamisesta ravinnon avulla, seurat ja liitot eivät osaa tarjota aiheeseen liittyvää koulutusta.  Eräänkin lajiliiton johdosta on todettu, että urheilijoiden ravinto on tärkeä asia, mutta urheilijat eivät ole siitä kiinnostuneita.

Nyt Eloranta, Sundvik ja Perälä patistelevat urheilijoita heräämään, ottamaan asioista selvää ja pyytämään tukea seuralta tai lajiliitolta. Asiat muuttuvat vasta, kun urheilijat aktivoituvat ja alkavat vaatia parempaa.

- Teemu Eloranta, Sami Sundvik ja Samuli Perälä

Lisätietoja
sami@urheilijanravintovalmennus.fi

https://www.urheilijanravintovalmennus.fi/urheilijan-ravintovalmennus/


Järjestöt: Suomalainen varhaiskasvatus ei ole rikki – ehjää ei tarvitse korjata

Varhaiskasvatuksen on jatkossakin perustuttava eri ammattiryhmien yhteistyöhön, alan järjestöt sanovat yhteisessä selvityksessään. Lasten oppiminen onnistuu vain, kun kaikkien ammattitaito otetaan huomioon ja kaikilla on koulutustaustasta riippumatta riittävästi pedagogista osaamista. 

Viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä muistuttaa tuoreessa Lapsen parhaaksi -selvityksessään, että toimiva varhaiskasvatus perustuu eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten saumattomaan yhteistyöhön.

– Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat tiiviin, pedagogiikkaa painottavan kokonaisuuden, jota moniammatillinen tiimi toteuttaa. Malli toimii erinomaisesti ja on kansainvälisesti arvostettu, järjestöt painottavat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä 2017 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan vuosille 2017–2030. Tiekartassa halutaan voimakkaasti lisätä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien osuutta varhaiskasvatuksessa ja pilkkoa nykyinen lastentarhanopettajan tehtävä kahdeksi eri tehtäväksi.. Tämä merkitsisi sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät enää voisi tehdä varhaiskasvatuksen opetustyötä ilman lisäkoulutusta.

Järjestöt muistuttavat myös, että kasvatusta, opetusta ja hoitoa ei voida keinotekoisesti erottaa toisistaan.
– Kasvatusta, opetusta ja hoitoa antavat lastentarhaopettajien lisäksi muun muassa lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, lähihoitajat ja lastenohjaajat. Lasten oppimista auttaa parhaiten se, että kaikilla alan ammattilaisilla on mahdollisuus lisä- ja täydennyskoulutukseen, jolla pedagogisia taitoja voi parantaa.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten päiväkoteihin, perhepäivähoitoon ja avoimeen varhaiskasvatuksen saadaan jatkossa riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tiekartan suunnitelmat tarkoittavat, että uusia, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia tarvittaisiin lisää lähes 7 000. Tällaisen joukon saaminen työmarkkinoille kestää yli 20 vuotta. Laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja THL:n tilastoja.
– Tiekartassa henkilöstörakenteelle on asetettu tavoitteita, joita on käytännössä mahdoton saavuttaa. Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt esittävät, että varhaiskasvatuksen kehittämiseksi tulee laatia uusi henkilöstösuunnitelma, joka pohjautuu oikeisiin tilastotietoihin ja realistiseen arvioon henkilöstötarpeesta.

Järjestöjen mielestä varhaiskasvatuksessa riittää jatkossa ammattitaitoista työvoimaa vain, jos ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat saadaan alan töihin. Tämä onnistuu, jos heidän ammattitaitoaan arvostetaan ja työstä maksetaan kunnollista palkkaa joka riittää elämiseen.

Varhaiskasvatus työllistää suoraan ja välillisesti Suomessa lähes 70 000 ihmistä ja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on yhteensä noin 260 000 lasta. Lapsen parhaaksi -selvityksen teki viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa.

Helsingissä 17.1.2018

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Puheenjohtaja Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPer ry

Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry

Puheenjohtaja Minna Leppäkorpi, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry

Puheenjohtaja Tero Ristimäki, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

 

 

Lisätiedot:

Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, p. 050 361 1019, janne.hernesniemi@jhl.fi

Puheenjohtaja Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, p. 050 527 5085 silja.paavola@ superliitto.fi
Asiantuntija Johanna Pérez, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, p. 050 5637 931, johanna.perez@superliitto.fi

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry, 09 5422 7168, eva.siitonen@tehy.fi

Ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, p. 0440 789 569, marjo.varsa@talentia.fi

Toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry (09) 5422 7501, eila.seppala-vessari@slal.fi

 


Hyviä kokemuksia suun terveyden äitiyspakkauksesta – Valloittaako tämä suomalainen keksintö seuraavaksi maailman?

 

Äitiyspakkaus lienee suomalaisen terveydenhuollon tunnetuin innovaatio, ovathan Prinssi William ja herttuatar Catherinekin saaneet sellaisen lahjaksi. Viime vuoden alussa Sysmässä ja Sulkavalla aloitettiin kokeilu, jossa neuvolakäynnin yhteydessä odottaville äideille jaetaan myös suun terveyden äitiyspakkaus. Nyt kokeilua ollaan laajentamassa, sillä siitä on saatu hyvin myönteisiä tuloksia.

Suun terveyden äitiyspakkaus sisältää vanhemmille sähköharjan, vauvalle lastenharjan, hammastahnaa, xylitolpastilleja ja purukumia sekä tietoa suun terveyden hoidosta.

Vanhemmat vaikuttavat lasten terveystottumuksiin ja asenteisiin jo varhaisessa vaiheessa.

- Paras tapa opettaa lapsille suun terveyden ylläpitämistä onkin vanhempien hyvä esimerkki. Heiltä periytyvät hyvät tavat ja opit syntyvälle lapselle, sanoo Attendon suun terveydenhuollon palveluiden johtava hoitaja, suuhygienisti Tanja Lindfors.

Suun terveydessä ei ole kyse vain hampaista. Suussa esiintyy hammassairausten lisäksi myös iensairauksia ja limakalvosairauksia.

- Hyvällä suun terveydellä on vaikutusta hyvään yleisterveyteen ja huonolla suun terveydellä on puolestaan yhteys moneen sairauteen, kuten reumaan, diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin, kertoo Attendon suun terveydenhuollon palveluiden johtava hoitaja, suuhygienisti Tanja Lindfors.

Kokeilu laajenee

Tämän vuoden alusta suun terveyden äitiyspakkaus otetaan käyttöön Sysmän ja Sulkavan lisäksi Rääkkylässä, Tohmajärvellä, Pyhtäällä, Kärsämäellä ja Puolangassa. Nämä ovat Kuntaturva-kuntia, joissa Attendo vastaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista kokonaisuudessaan.

Tavoitteena on saada tervesuisista lapsista myös tervesuisia aikuisia ja siten saada pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä.

Vain puolet lapsista harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä

Huolestuttavaa nykypäivänä on se, että tänäkin päivänä vielä vain noin puolet lapsista harjaa hampaat suositusten mukaisesti eli kaksi kertaa päivässä.

- Tähän halutaan tällä äitiyspakkauksella vaikuttaa. Lisäksi lasten hampaita uhkaavat napostelukulttuurin yleistyminen, happamat juomat ja liiallinen sokerin saanti, toteaa Attendon suun terveydenhuollon palveluiden johtava hoitaja, suuhygienisti Tanja Lindfors.

Faktalaatikko:
- Attendo ottaa käyttöön suun terveyden äitiyspakkauksen kaikissa Kuntaturva-kunnissaan (Sysmä, Sulkava, Rääkkylä, Tohmajärvi, Pyhtää, Kärsämäki ja Puolanka) vuoden 2018 alusta.
- Suun terveyden huollossa esikuvan eli aikuisen rooli korostuu. Vanhempien hyvät tottumukset ja opit siirtyvät syntyvälle lapselle.
- Huonolla suun terveydellä on yhteys moneen sairauteen.
- Vain puolet lapsista harjaa hampaat kaksi kertaa päivässä.

- Suun terveyden äitiyspakkauksessa tavoitteena on ennaltaehkäistä hammaspulmia ja opettaa hyvä suunterveydenhoito.

Lisätiedot:

Tanja Lindfors
johtava hoitaja, suuhygienisti
Attendon suun terveydenhuollon palvelut
p. 040 596 9018
tanja.lindfors@attendo.fi