Poliittisen ohjauksen puute ja lainsäädäntö jarruttavat terveyspalveluiden digitalisoitumista Pohjoismaissa

HIMSS Europen toteuttaman terveysteknologiatutkimuksen mukaan poliittisen ohjauksen puute ja ongelmat lainsäädännössä jarruttavat terveyspalveluiden digitalisoitumista Pohjoismaissa. Pohjoismaisille terveydenhuoltopalveluiden tarjoajille digitaalisen potilasinformaation korkea osuus on sekä haaste (23%) että prioriteetti (15%).

Pyydettäessä nimeämään sähköisen terveydenhuollon kehityksen haasteita, 33% terveysteknologian ammattilaisista kokee poliittisen ohjauksen puutteen ja lainsäädäntöongelmat suurimmiksi haasteiksi, kun taas 23 % kokee potilaiden voimaantumisen ja itsehallinnon suurimmiksi haasteiksi. Nämä kaksi haastetta liittyvätkin tiiviisti yhteen: ajantasainen lainsäädäntö tarvitaan varmistamaan, että haasteet yksityisyydensuojan ja tiedon saatavuuden välillä ratkaistaan tarkoituksenmukaisesti.

”Tämänvuotiset tulokset osoittavat, että vaikka terveysteknologian tärkeys on tiedostettu eurooppalaisten terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa, investoinneissa, digitalisoinnissa ja johtamisessa on vielä tilaa kehitykselle. Vaikka rahoitus on ollut haasteena jo pitkään, johtamistaidon kehittäminen on kenties merkittävin löydös tämänvuotisessa tutkimuksessa. Se osoittaa, että terveysteknologian ammattilaisten keskuudessa on kasvavaa halua siirtyä johtaviin asemiin ja vaikuttaa tulevaan muutokseen”, kertoo Stephen Bryant, HIMSS Europen toimitusjohtaja.

Pohjoismailla lyhyt etumatka terveyspalvelujen digitalisaatiossa

Potilaskeskeisten ratkaisujen kehittäminen terveydenhuoltoon ja hoivatyöhön on suurimpia Pohjoismaisten terveydenhuoltopalveluiden tarjoajien haasteita tällä hetkellä: uudistuvia tietojärjestelmiä ja potilaiden itsemonitorointia pidetään suurimpana terveysteknologian trendinä seuraaville 2–3 vuodelle.

”Potilastiedot, joita ihmiset itse hallitsevat sekä potilaiden itsemonitorointilaitteet näyttävät muodostavan seuraavan suuren trendin terveysteknologian saralla. Jotta teknologiasta saadaan suurin hyöty, organisaatioiden on varmistettava tietojärjestelmiensä yhteentoimivuus ja asiakkaiden pääsy omiin terveystietoihin. Asiakkaat haluavat hallita omia terveystietojaan, arvioi HIMMS Europen Suomen koordinaattori Kalevi Virta.

”Prioriteetit terveydenhuolto-organisaatioissa ovat muuttumassa. Viime vuonna tiedonsiirto korostui vastauksissa, kun taas tänä vuonna terveystietojärjestelmien käyttöönotto on ykkösprioriteettina monissa maissa. Pohjoismaissa tiedonsiirto ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tosin edelleen ykkösjuttu”, Virta toteaa.

Pohjoismailla on kuitenkin vielä matkaa täydelliseen terveys- ja hoivapalvelujen digitalisoitumiseen. Pyydettäessä arvioimaan organisaatioidensa digitalisoitumista asteikolla 1–10 pohjoismaiset palveluntarjoajat antoivat itselleen arvosanaksi 6.2, mikä on vain hieman parempi kuin Euroopan keskiarvo.

”Tähän ollaan kuitenkin jo reagoitu, ja kaikissa Pohjoismaissa on menossa useita terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistamishankkeita. IT-järjestelmien sukupolvi on vaihtumassa", Virta päättää.

Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset ja infografiikkaa on saatavilla osoitteessa: www.himss.eu/AnnualSurvey.

Tutkimuksesta

Tutkimuksen julkaisi HIMSS Europe, voittoa tavoittelematon terveydenhuollon informaatio- ja teknologiaorganisaatio. Tutkimukseen osallistui 559 terveydenhuollon ja teknologian ammattilaista ympäri Eurooppaa (Saksa 68, Itävalta 36, Sveitsi 65, Alankomaat 66, Belgia 22, Tanska 23, Norja 27, Ruotsi 16, Suomi 30, Ranska 13, Kreikka 10, Iso-Britannia 36, Irlanti 39, Italia 33, Espanja 58 ja muut maat 17 henkilöä). 42% vastaajista työskenteli terveydenhuollossa, 11% valtion asiantuntijatehtävissä.

HIMSS Europe

HIMSS Europe (Healthcare Information and Management Systems Society) on itsenäinen ja riippumaton organisaatio, joka yhdistää toisiinsa terveydenhuollon palveluita tarjoavat organisaatiot ja alalla toimivat yritykset. HIMSS Europe on neuvonantaja ja ajatusjohtaja, jonka toiminnan keskiössä ovat uusien innovaatioiden tukeminen ja terveydenhuollon palveluiden parantaminen. www.himss.org

Lisätietoja:

Kalevi Virta
Suomen koordinaattori, HIMSS Europe
+358 44 551 5602
kalevi.virta@ewell.fi

 


Attendon hoivakodit muuttuvat pop up -ravintoloiksi itsenäisyyspäivän tienoolla

Attendo tuo ikäihmisten hoivakoteihinsa pop up -ravintolat ja juhlamenun 100-vuotiaan Suomen ja Suomea rakentaneiden ikäihmisten kunniaksi. Juhlamenu nautitaan hoivakotien luomissa pop up -ravintoloissa joko varsinaisena juhlapäivänä tai itsenäisyyspäivän tienoolla. Juhlamenusta tehtiin koeannokset jo lokakuussa, jotta ravintolaelämys onnistuisi kaikkiaan 125 Attendon hoivakodissa, jotka ravintolaideaan osallistuvat eri puolilla Suomea.
- Tämä on hieno idea. Kattaus oli hieno ja ruoka loistavaa, mutta alkuruoan saaristolaisleipä oli minun makuuni hieman makeaa, sanailee koeannoksia Attendo Peiponhovin hoivakodissa Turussa maistanut Pentti Alikoivisto.

Paahtopaistia, valkosuklaamoussea ja luomuviinejä

Idea pop up -ravintoloista syntyi aiemmista yksittäisistä kokeiluista Attendon hoivakodeissa. Ravintolaympäristön tuomisella hoivakotiin haluttiin myös kunnioittaa hoivakodissa asuvaa ja Suomen rakentamiseen vahvasti vaikuttanutta sukupolvea sekä heidän aikaansaannoksiaan.

Juhlapäivänä on tarjolla pieni lohitartar ruisleivällä, mureaa paahtopaistia punaviinikastikkeella ja kermaperunoita. Jälkiruoaksi on valkosuklaamoussea puolukoilla. Ruoan juhlistavat luomuviinit on valittu ikäihmisten makutottumusten mukaan. Viineistä on tarjolla myös alkoholittomat versiot. Menun ja viinit on suunnitellut Attendon ruokapalvelupäällikkö Merja Hytönen.

- Hoivakodeissa valmistuskeittiöt taipuvat hyvin pop up –ravintolakeittiöiksi ja henkilökunnalta luonnistuu tarjoilu. Annoksista on laitettu ennalta tarkka reseptiikka sekä kuvat annoksista ja kattauksesta, kertoo Hytönen.

- Lähdin luomaan kokonaisuutta menussa sitä kautta, mikä olisi juhlavaa, mutta ikäihmisille tutun makuista ja helposti syötävää sekä muunneltavissa tarvittaessa soseruoaksi. Normiannosten teko sujui koetilanteessa hyvin, mutta soseruoan teimme kahdesta eri rakenteesta, jatkaa Hytönen.

Suosikit ja inhokit selvillä

Arjessa Attendon ruokapalvelupäällikkö suunnittelee hoivakoteihin kuuden viikon runkoruokalistan, johon tehdään hoivakotikohtaisesti haluttuja muutoksia. Esimerkiksi paikkakunnan perinneruokia otetaan mukaan, samoin hoivakodeissa asuvien henkilökohtaisia suosikkeja. Ammattilaisen laatima runkoruokalista varmistaa, että esimerkiksi vanhusten proteiininsaanti on riittävä.

- Ikäihmisillä hyvä ravitsemus näkyy nopeasti niin kuin valitettavasti huonokin. Ravitsemus vaikuttaa oleellisesti toimintakykyyn, mielialaan ja elämänlaatuun. Suolistolle riittävä kuidun ja nesteen saanti on tärkeää. On todettu, että kuidun ja ruokaöljyn yhdistelmä toimii useammille ummetusvaivoissa paremmin kuin pelkkä kuitu, opastaa Hytönen.

Ruokailuhetket rytmittävät päivää ja ovat tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Hoivakodeissa aterian ympärille keräännytään yhteisessä ruokailuhuoneessa.

- Liian eksoottisia tai tuntemattomia ruokia ja makuja ei esimerkiksi muistisairaille voi tarjota. Eräskin muistisairas oli saanut minestronekeitosta mielikuvan madoista eli tuttu ja turvallinen on paras vaihtoehto. Ikäihmisten suosikkeja ovat kaaliruoat, lohikeitto, lihapullat ja perunamuusi, mutta tämä varmasti muuttuu radikaalisti 5 – 10 vuoden kuluttua, ennakoi Hytönen.

Lähes kaikissa Attendon hoivakodeissa on omat valmistuskeittiöt, joissa ruoka tehdään alusta loppuun itse. Myös kaikki vaalea leipä ja kahvileivät leivotaan itse.

- On tärkeää, että seuraamme ja kehitämme toimintaamme koko ajan myös ravitsemuksen saralla ikäihmisten toiveiden mukaan. Tätä itsenäisyyspäivän juhlamenun toteutumista eri puolilla Suomea odotan kovasti, päättää Hytönen.

Attendon ruokapalvelut lyhyesti

- 125 Attendon hoivakotia muuttuu pop up -ravintoloiksi 100-vuotiaan Suomen ja Suomea rakentaneiden ikäihmisten kunniaksi itsenäisyyspäivänä tai sen lähettyvillä.
- Attendon ruokapalvelut työllistää 229 työntekijää. Työntekijöinä on kokkeja, keittiövastaavia, keittäjiä/emäntiä ja keittiöapulaisia.
- Attendon hoiva- ja palvelukodeissa valmistetaan päivittäin noin 15 600 annosta.
- Hoivaliiketoiminta tarvitsee tuekseen myös maitotilallisia. Maitoa kuluu Attendon hoiva- ja palvelukodeissa päivittäin 4 385 litraa.


Lääkereseptin uusintaan uusi, nopea vaihtoehto!

Ercomedics Oy tuo markkinoille marraskuun 2017 alussa uuden nopean ja helpon vaihtoehdon lääkereseptien uusintaan.  Uutta sovellusta voi käyttää niin perinteisellä pöytäkoneella kuin tabletilla tai kännykällä.

Suomi siirtyi vuoden 2017 alusta käyttämään vain sähköisiä reseptejä ensimmäisenä Euroopan maana.  Tämän muutoksen seurauksena lääkäri Olli Erkola näki puutteen kuluttajille tarjottavissa reseptin uusinnan palveluissa ja päätti tuoda markkinoille nopean ja helpon tavan uusia reseptit.  Asiakas voi uusia reseptinsä kotona, mökillä tai autossaan ja saada reseptin uusittua jopa 3 tunnissa.  Ihmisillä tulee usein vastaan tilanne, missä reseptin uusiminen on unohtunut tai matkalle lähtö ja reseptin uusinta tulee nopeasti eteen.  Myös välimatka lääkäriin tai terveyskeskukseen saattaa olla pitkä tai aikaa vievä.  Vaikka reseptejä uusitaan nytkin eri tavoin, on asiakkaalle joskus epäselvää missä sen voisi tehdä nopeasti ja vaivatta.

Uusimunresepti-palvelu on avoin kaikille kuluttajille riippumatta siitä missä resepti on alun perin kirjoitettu.  Palvelun käyttö ei vaadi asiakkaalta liittymistä tai kuulumista mihinkään kanta-asiakkaaksi.  Yhden reseptin pikauusinta 3 tunnissa maksaa 29 euroa, 24 tunnissa 26 euroa ja 48 tunnissa 24 euroa.  Asiakkaalle palvelun käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi, selkeäksi ja turvalliseksi.

Start Up – yritykset eivät vain nuorten yrittäjien asia!

Veljekset Olli ja Pekka Erkola päättivät ryhtyä Start up – yrittäjiksi vaikka mukavat eläkepäivät olisivat olleet juuri edessä. Uusi idea oli toteutettava vaikka se tiesi ympäripyöreitä työpäiviä.  Ollin pitkä työura lääkärinä (dosentti, lääketieteen tohtori) ja Pekan monipuolinen kaupallinen ura (KTM) olivat oiva perusta uudelle idealle ja sen kaupalliselle toteuttamiselle.  Heidän ajatuksena oli olla ketterä yritys, joka tuo kuluttajille avoimen, nopean ja helpon tavan uusia lääkeresepti.  Kuka tahansa voi käyttää palvelua missä ja milloin tahansa.  Palvelun piti olla luotettava ja helppo käyttää.  Ajatus siirtyi nopeasti Ercomedics Oy – yrityksen perustamiseen ja sovelluksen kehittämiseen yhdessä sovelluskehittäjä Wunderdog Oy:n kanssa.  Loppukesän aikana kehitystyö saatiin valmiiksi ja marraskuun alusta uusi yritys Ercomedics Oy tuo UusiMunResepti – palvelun markkinoille.  Terveydenhuollon digitalisaatio saa taas yhden palasen lisää.

Lisätietoja
Pekka Erkola
Toimitusjohtaja, KTM
Ercomedics Oy
040-7279970
pekka.erkola@uusimunresepti.fi

 


Arvostuksen puute näkyy palkkapussissa

Suomen Lastenhoitoalan Liiton edustajisto kokoontui lauantaina 28.10.2017  ja esittää kannanottonsa ajankohtaisiin varhaiskasvatukseen liittyviin asioihin.

Julkisuudessa käydään paljon keskustelua varhaiskasvatukseen liittyvistä asioista – hyvä, että tärkeästä asiasta puhutaan. Keskustelu on kuitenkin harmittavan yksipuolista – siitä voisi päätellä, että varhaiskasvatuksessa ei työskentele muita kuin lastentarhanopettajia. Puhutaan lastentarhanopettajien työn aliarvostuksesta ja huonosta palkkauksesta. Keskustelussa tulee varsin harvoin esiin varhaiskasvatuksen muut ammattiryhmät, esim. lastenhoitajat, jotka tekevät työtään vielä pienemmällä palkalla kuin lastentarhanopettajat. Työn henkinen ja fyysinen raskaus ja vastuu eivät näy palkkapussissa – arvostuksen puute sen sijaan näkyy – peruspalkka on 1971 € - sillä on varsin haasteellista pärjätä etenkin kasvukeskuksissa.

Lastenhoitaja on varhaiskasvatuksen arjessa se henkilö, joka on läsnä lasten arjessa koko päivän ajan. Lastenhoitajan vastuulle jää suuriakin lapsiryhmiä, lastentarhanopettajan ollessa toteuttamassa suunnitteluun liittyviä tai vastaavia tehtäviä. Lounas- tai kahvitaukoja ei ehditä pitää, vaan ne hoituvat työn lomassa. Moni lastenhoitajana toimiva kokee uupumusta ja riittämättömyyttä, kun ei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Tähän vaikuttavat mm. resurssit, joilla varhaiskasvatusta toteutetaan.  Siinä päiväkodin johtajuus on isossa osassa – kuinka henkilöstöresursseja käytetään. Johtajalla tulee olla riittävästi johtamiskoulutusta sekä lainsäädännön ja noudatettavien sopimusten tuntemusta ja että niitä myös noudatetaan.

Suomen Lastenhoitoalan Liiton edustajisto halusi kiinnittää myös huomiota lastenhoitaja-nimikkeen käyttöön. Lastenhoitajan ammattinimikettä saa käyttää vain koulutettu lastenhoitaja – lyhyillä kursseilla lastenhoito-oppeja opiskellut ei voi lastenhoitaja –nimikettä käyttää, koska se on nimikesuojattu ammattinimike.

Lisätietoja:

Eila Seppälä-Vessari
toiminnanjohtaja, päätoimittaja
Suomen Lastenhoitoalan Liitto

PL 120, 00060 They
p 09 5422 7501
040 5489963
toimisto@slal.fi
www.slal.fi
www.facebook.com/slal.ry
http://www.iesite.fi/slalry/

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten ja alan opiskelijoiden yhteinen järjestö sekä Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille. Tarjoamme koulutusta, ratkomme arjen haasteita, vaikutamme alan tulevaisuuteen ja tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti.

 

 


Ensimmäisenä Suomessa – ihonalainen sensori jatkuvaan verensokeriseurantaan

Lääkäripalvelu Neliapila ja Pharmanova tekivät historiaa lokakuun alussa, kun ensimmäiselle suomalaispotilaalle asetettiin kudossokeria mittaava ihonalainen Eversense-kapseli, jonka avulla seurataan sokeriarvoja jatkuvasti kolmen kuukauden ajan. Potilaalle tehtiin pieni, kivuton toimenpide, jossa sensori asetettiin paikalleen. Lisäksi potilaalla on kolikon kokoinen lähetin käsivarressaan, johon verensokeritiedot tallentuvat ja josta ne lähetetään edelleen potilaan puhelimeen. Lähetin varoittaa liian matalasta tai korkeasta sokeriarvosta myös ilman puhelinsovellusta helpottaen elämää merkittävästi.

Uusia, kustannustehokkaita hoitoja

Verensokerin seuraaminen on diabeteksen hoidon perusta. Tähän asti potilaat ovat kirjanneet verensokeriarvoja ja käyneet niitä läpi diabeteshoitajan ja lääkärin kanssa. Kirjaukset ovat usein puutteellisia ja hoitotiimi on joutunut tekemään hoitopäätökset vaillinaisen tiedon pohjalta, kertoo kapselin asettanut diabetologi Markku Saraheimo Neliapilasta.

Verensokerin seurannassa on tapahtunut paljon muutoksia. Yksittäisten sormenpäämittausten aika alkaa olla ohi. Jatkuvaan verensokerin seurantaan on sen sijaan tullut ja on tulossa useita uusia ratkaisuja, Markku Saraheimo jatkaa. Haasteena on kuitenkin hinta. Liian usein mietitään vain lyhyen aikavälin kustannuksia sen sijaan, että ajateltaisiin säästöä, joka syntyy hyvällä, kokonaisvaltaisella hoidolla ja komplikaatioiden ehkäisyllä. Lisäksi on hyvä tiedostaa jatkuvan sokeriseurannan positiivinen merkitys diabeetikon elämänlaadulle.

Eversense-ratkaisua edustavan Pharmanovan toimitusjohtaja Aarno Tammela sanoo, että nyt Suomeen saadulla ratkaisulla on pian tuhansia käyttäjiä eri puolilla maailmaa. Kokemukset ovat olleet erittäin kannustavia ja uskomme, että jatkuva ja huoleton Eversense- sokeriseuranta tulee olemaan osa yksilöllistyvää hoitoa myös Suomessa. Eversense-kapselin käyttöaika pitenee lähitulevaisuudessa jopa kuuteen kuukauteen.

Tulevaisuuden hoitoa jo tänään

Neliapila on luomassa diabeteksen hoidon tulevaisuutta ja siksi lähdimme mukaan tämän uuden tuotteen käyttöönottoon. Olemme erittäin innostuneita Eversense-ratkaisusta, joka mahdollistaa verensokeriseurannan aivan uudella tavalla ja helppoudella. Jatkuva mittaus tarjoaa ainutlaatuisen näkymän potilaan verensokeriin tosielämässä. Hoitotiimi pystyy tämän ansiosta tekemään hoitopäätökset täysin erilaiselta pohjalta kuin koskaan aikaisemmin.

Lisätietoja
Lääkäripalvelu Neliapila Oy
Lääkäripalvelu Neliapila on Suomen johtava yksityinen diabeteksen hoitoon erikoistunut lääkärikeskus, joka on keskittynyt uusien digitaalisten hoitokäytäntöjen ja niitä tukevien järjestelmien hyödyntämiseen diabeteksen hoidossa. Neliapila tarjoaa Balansio-palvelun avulla diabeteksen hoitoa koko maassa. Vastaanottotoiminta tapahtuu Helsingissä.

Lisätietoja:
Markku Saraheimo, LT, sisätautien erikoislääkäri ja diabetologi, +358 50 5217952
www.neliapila.eu
www.balansio.com

Pharmanova Oy
Pharmanova on erikoistunut diabetestuotteisiin palvellen sairaaloita ja muita terveydenhuollon yksiköitä sekä tuhansia diabeetikoita, jotka käyttävät tuotteitamme päivittäin hoidossaan.
Edustamme johtavia innovatiivisten laitteiden valmistajia, jotka tuottavat terveydenhuollon käyttöön entistä tehokkaampia ja turvallisempia ratkaisuja.

Lisätietoja:
Aarno Tammela, toimitusjohtaja, +358 400 410959.
www.pharmanova.fi
www.senseonics.com


Aktiivilomat kasvattavat suosiota myös Suomessa - treenaa, syö terveellisesti ja nauti auringosta

Suomalaisten suosimien all inclusive-lomien rinnalle uusimpana lomamuotona on nousemassa aktiivilomat.  Loman ajatus on yksinkertainen - perinteisen aurinkotuolissa makoilun lisäksi matkaan sisältyy myös monipuolisesti treeniä ja terveellistä ruokaa.

Aktiiviloma voi olla rakennettu jonkun tietyn teeman - esimerkiksi jooga tai kestävyysurheilu - ympärille, tai loman ohjelma voi olla myös monipuolinen valikoima eri lajeja, mahdollisesti myös erilaisia ravintoon ja hyvinvointiin liittyviä luentoja.  Aktiivilomiin erikoistuneet hotellit tarjoavat yleensä lisäksi myös erittäin monipuolisen valikoiman hotellin omia, ohjattuja tunteja - joko majoitukseen sisältyen tai pientä ylimääräistä korvausta vastaan.

Euroopastakin löytyy useita sporttihotelleja, jotka on rakennettu juuri aktiivisen aikuisen lomakohteeksi.  Yksi suurimmista tällaisista kohteista on Fuerteventurasta löytyvä Playitas-sporttiresortti. Hotellista löytyy mm. 900 m2 kuntosali, olympiatason uima-altaat, ja puitteet käytännössä kaikkien mahdollisten lajien harrastamiseen.  Hotellin ravintoloiden buffetit ja menulistat on rakennettu hieman perinteistä hotelliruokailua terveellisemmäksi, tukemaan treeniä ja siitä palautumista.

FitFun Travelsin valmentaja Ville Erola kertoo miksi aktiivilomien kysyntä kasvaa myös Suomessa - ja mikä tekee aktiivilomasta parhaan tavan lomailla

”Enää ei riitä, että lomamatkallaan pääsee hiekkarannalle auringon lämpöön. Halutaan harrastaa, liikkua ja syödä terveellisesti. Monipuolisesta kuntoilusta on tullut yhä suuremmalle osalle energisöivä osa arkea ja sen on huomattu tuovan hyvää oloa kaikkeen tekemiseen. Koska loman tarkoitus on mahdollisimman tehokkaasti vapauttaa kehoa sekä mieltä työntäyteisestä arjesta on huomattu, että viikon pelkkä rannalla makoilu ja epämääräinen lomaruokavalio ei olekaan se paras vaihtoehto. Näin innostus on siirtynyt myös osaksi lomamatkoja, joilta haetaan tänä päivänä yhä enemmän kokonaisvaltaista hyvinvointia, elämyksiä sekä uusia samanhenkisiä tuttavuuksia. Parhaimmassa tapauksessa lomalta saadut uudet vinkit kuntoiluun ja ruokavalioon tarttuvat matkaajien käyttöön reissun jälkeiseen elämään ja muista ryhmäläisistä muodostuu elinikäisiä ystäviä, joiden kanssa voi suunnitella seuraavia aktiivilomia.”

Turkin Alanyassa aktiivilomalla käynyt Tikis-treenimedian kehittäjä Toni Pesonen kertoo omasta lomastaan seuraavasti :

Aktiiviloma antoi mahdollisuuden viettää loma, jonka aikana sai tavata mukavia samanhenkisiä ihmisiä sekä nauttia liikunnasta huikeissa puitteissa. Loma antoi lisää tietoa treenaamisesta, hyvinvoinnista sekä ravintoasioista. Monipuoliset treenit toivat hauskaa vaihtelua ja oli kiva kokeilla uusia lajeja. Valmentajat olivat asiantuntevia ja kannustavia.

Suosittelen aktiivilomaa kaikille, ketkä haluavat myös liikkua lomallaan ja tavata samanhenkisiä ihmisiä sekä oppia uutta rennossa ilmapiirissä.

Pohjoismaisista matkatoimistoista Apollomatkat on tehnyt aiemmin paljon erilaisia aktiivilomia varsinkin Ruotsista matkustaville ihmisille, mutta tänä talvena matkoja tehdään myös Suomesta, mm. yhteistyössä FitFunTravelsin kanssa.

 

 

 

 

 


Luonnonsuojeluliitto ja Puhdas+ suojelevat mustikkaa

Maamme juhlii tänä vuonna 100-vuotissyntymäpäiväänsä. Suomen luonto on ainutlaatuinen ja korvaamaton hyvinvoinnin lähde. Metsäluontomme kuitenkin köyhtyy alati kiihtyvällä tahdilla – uhanalaisia metsälajeja on peräti 814.

- Avohakkuut uhkaavat monia lajeja. Esimerkiksi mustikan kasvupinta-ala on 50 % pienempi kuin 1950- luvulla, ja metsiemme tuttu asukki hömötiainen on nyt uhanalainen. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on, että metsäluontomme arvokkaimmat alueet on tunnistettu ja turvattu, ja viimeiset vanhan metsän saarekkeet suojeltu, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Puhdas+ haluaa yhdessä Luonnonsuojeluliiton kanssa kantaa kortensa kekoon metsien suojelemiseksi ja haastaa kaikki mukaan. Satavuotista Suomea juhlistetaan Suomi100 -kampanjapakkauksilla, joiden tuotoista osa menee Suomen luonnonsuojeluliiton metsiensuojelutyön hyväksi.

- Luonto on tärkeä hyvinvoinnin lähde meille Suomessa asustaville. Voimme lähteä mieltä virkistävälle kävelylle metsään samalla nauttien sen antimista. Puhdas+ havupuu-uute sekä mustikka- ja puolukkauute ovat esimerkkejä siitä, miten arvokkaita terveyden ja hyvinvoinnin raaka-aineita luonnostamme löytyy, kuvailee markkinointipäällikkö Piritta Vaarna Puhdas+:lta.

Puhdas+ on terveys- ja hyvinvointituotteiden sarja riisuttuna kaikesta ylimääräisestä. Tuotteet valmistetaan Suomessa tutkituista ja tehokkaista raaka-aineista. Valmistuksessa korostetaan ekologisuutta, luonnollisuutta ja puhtautta.

Lisätietoja:

Sini Tenkanen, vs. Yritysyhteistyöpäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto ry +358 40 670 1118, sini.tenkanen@sll.fi

Piritta Vaarna, markkinointipäällikkö, New Organics Oy +358 400 784 095, piritta.vaarna@neworganics.fi


Artikkeli: Vesirokkorokotetta tarjotaan kaikille 1,5 – 11 -vuotiaille

Vesirokkorokotetta tarjotaan 1.9.2017 alkaen kaikille 1,5 – 11 -vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Moni luulee vesirokon olevan harmiton lastentauti, mutta näin ei ole. Rokotuksella pystytään ehkäisemään vakavat vesirokot ja jälkitaudit.

Vesirokkorokote kuuluu syyskuun alusta alkaen kansalliseen rokotusohjelmaan ja se on maksuton.
Lapset rokotetaan neuvoloiden ja koulujen ikäkausitarkastuksissa vähitellen seuraavan vuoden kuluessa.

”Kaikkien lasten rokottaminen kertarysäyksellä ei nyt ole mahdollista. Rokotukset pyritään antamaan kunkin lapsen ikäkausitarkastuksessa seuraavan vuoden kuluessa”, kertoo ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Vesirokkorokote annetaan kahtena pistoksena. Toisen annoksen lapset saavat täyttäessään 6 tai 12 vuotta.

Jälkitaudit ovat harvinaisia, mutta vakavia

Vesirokko on koko kehon tulehdustila, jonka tyypillisimmät oireet ovat noin viikon kestävä rakkulaihottuma ja kuume. Vesirokkoon sairastuvat käytännössä kaikki ja se tarttuu erittäin helposti.

”Uskomus siitä, että vesirokko vain tulee ja menee, on väärä. Vesirokko on kutisevine rakkuloineen lapselle melkoinen koettelemus, ja sen voivat saada muutoin hyvin terveetkin lapset”, kertoo ylilääkäri Leino.

Vesirokon sairastamisen jälkeen vesirokkovirus jää asumaan elimistöön. Noin joka kolmannella virus aktivoituu myöhemmin vyöruusuksi, joka on kivulias rakkulatauti ja aiheuttaa kovaa hermostokipua. Vesirokkorokotuksella vyöruusun puhkeaminen voidaan estää jopa 80 %:ssa tapauksista.

Osalle lapsista tulee vesirokosta vakavia seurauksia.  Yleisin jälkitauti on ihon vaikea bakteeritulehdus. Siinä ns. märkärupea aiheuttavat bakteerit päätyvät rakkuloihin, jolloin myös rakkuloiden välinen iho tulehtuu.

Jälkitautina voi saada myös esimerkiksi keuhkokuumeen tai aivotulehduksen, johon liittyy pysyvien vaurioiden riski.

Vesirokon riskit kasvavat iän myötä. Aikuisille vesirokko on usein raju tauti, joka vaatii lähes aina viruslääkityksen. Yleisin jälkitauti on keuhkokuume. Raskaana olevat ovat erityinen riskiryhmä. Raskaana olevalle naiselle sairastuminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkokuumeen ja syntymättömälle lapselle vakavia epämuodostumia sekä älyllisen kehitysvammaisuuden.

Rokotushaitat ja riskit?                                           

Vakavampia haittoja ei vesirokkorokotuksesta ole odotettavissa. Tiedetään, että joka viides rokotettava tuntee ohimenevää kipua pistopaikassa, joka kahdeksannella rokotetulla nousee kuume ja joka 20. rokotettava saa muutaman vesirokkorakkulan.

”Vesirokkorokotetta on tutkittu viime vuosikymmenten aikana paljon. Tutkimusta vielä tärkeämpi osoitus rokotteen turvallisuudesta on sen laaja käyttö”, ylilääkäri Tuija Leino kertoo.

Kahdenkymmenen vuoden aikana vesirokkorokotusta on annettu yli 200 miljoonaa annosta eri puolilla maailmaa. Rokotusta suositellaan kaikenikäisille, mutta puolustuskyvyltään heikentyneille, kuten syöpää sairastaville lapsille, rokotetta ei anneta.

Ajankohtainen vesirokkorokotus on ollut jo pitkään, mutta vasta nyt onnistuimme saamaan sen kansalliseen rokotusohjelmaan. Kaikkien Suomen lasten parasta ajatellen tässä toimimme”, Leino painottaa.

Suomi aloittaa vesirokkorokotukset ensimmäisenä pohjoismaista. USA:ssa se on ollut rokotusohjelmassa jo vuodesta 1995 lähtien. Myös Välimeren maat, Italia, Espanja ja Kreikka sekä Saksa ovat olleet aktiivisia rokottajia.

Lisätietoja:

Tuija Leino
ylilääkäri
THL
029 524 8787
tuija.leino@thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutkii ja seuraa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä kehittää toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Keräämme ja tuotamme tutkimukseen ja tilastoihin perustuvaa tietoa.

 

 


Radiojuttu: Vesirokkorokotetta tarjotaan kaikille 1,5 – 11 -vuotiaille

Vesirokkorokotetta tarjotaan 1.9.2017 alkaen kaikille 1,5 -11 -vuotiaille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Rokotukset annetaan neuvolan ja koulun ikäkausitarkastuksissa. Rokotuksella pystytään ehkäisemään vakavat vesirokot ja jälkitaudit.

Moni luulee vesirokon olevan harmiton lastentauti, mutta näin ei ole. Ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo haastattelussa, että osalle lapsista jää sairaudesta vakavia seurauksia. Noin joka kolmannella virus aktivoituu vyöruusuksi. Aikuiselle vesirokko on vaarallinen lähes aina, raskaana olevat ovat erityinen riskiryhmä.

Ylilääkäri Leino kertoo seuraavassa myös vesirokkorokotuksen turvallisuudesta ja rokotuksen jälkioireista.

Haastattelijana on Leena Piirto.

Haastattelusta on editoitu noin 3 ja 5 minuutin pituiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

 

 

 


Taidenäyttely hurmasi katsojat ja tekijät

Joensuun pääkirjaston Muikkusalissa esillä ollut Pinnalla, elämän jälkiä -taidenäyttelyn idea syntyi, kun kehitysvammaisten päivätoimintakeskus Poijussa puitiin Attendon muutaman työntekijän kesken toisaalla näkemää taidenäyttelyä. Idea omasta näyttelystä sukeutui jo pari vuotta sitten, mutta tänä vuonna julkinen näyttely kävi toteen. Väliin mahtui työntäyteinen vuosi näyttelytöitä tehdessä.

- Näyttelyidea vei meidät kaikki positiivisesti mukanaan. Halusin näyttää, mitä kaikkea meidän väki osaa tehdä, sanoo kehitysvammaisten päivätoiminnan ohjaaja Eija Surakka Attendosta.

Joensuun kaupungin sosiaalitoimen järjestämä päivätoiminta kokoaa kaupungin palvelukodeissa asuvia kehitysvammaisia aikuisia arkipäivisin yhteen. Poijun taidetalkoisiin osallistui 5 henkilöä Attendo Noljakan palvelukodista, kolme henkilöä Omakoti Rannasta ja yksi henkilö Sirkkalan Helmestä. Taiteentekijöiden ikähaitari ulottui parikymppisistä viisikymmentä plus vuotiaisiin. Yhteistä kaikille oli vankka halu toteuttaa itseään.

Yleisöä taaperosta vaari-ikäisiin

”Taidenäyttely suunnattiin kaikille ikääntyneistä aina pieniin lapsiin saakka. Avajaisvieraissa ollut 2-vuotias mieltyi erään teoksen palikoihin lattialla ja yhtä ikääntynyttä puhutteli puolestaan sota-aikaan viitannut teos”, kertoo Eija Surakka.

Kaikki näyttelyssä esillä olleet työt ovat palvelukodissa asuvien ja ohjaajan sekä avustajien yhdessä toteuttamia. Ideat teoksista rakentuivat yksin ja yhdessä pohtimalla. Niitä kypsyteltiin rauhassa ja työt toteutettiin omana tuotantona.

”Sie aloitit silleen, että sie olit semmosessa tilassa, että olet taiteellinen. Kaikin puolin mukavaa tekemistä oli, tein linnun”, kertoo nuori mies ohjaajan avustamana. Hänen teoksensa päätyi näyttelyn jälkeen omaan kotiin äidille.

Touko-kesäkuun taitteessa päättyneen näyttelyn kookkaimmat teokset siirtyivät koristamaan Attendo Noljakan palvelukotia ja muutamia töitä myytiin tekijöiden omaisille ja läheisille. Etenkin äidit hankkivat lastensa teoksia itselleen tai lapsilleen. Myös Poijun seiniä jäi koristamaan muutama teos.  Myyntitulot menivät taiteentekijöille ja tuotoilla on tarkoitus tehdä retkiä taidekortteliin ja Pohjois-Karjalan museoon tuonnempana.

Päivä- ja työtoiminnan tarkoitus

Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnassa tavoitteena on virkistäytyminen ja elämäntaitojen harjaannuttaminen. Toiminta voi tapahtua toimintakeskuksissa tai tavallisilla työpaikoilla henkilön kuntoisuudesta riippuen. Kehitysvammaisten Tukiliiton sivuilla kerrotaan, että päivä- ja työtoimintaan osallistuu noin 14 000 kehitysvammaista henkilöä Suomessa.

Poijun tiloissa tapahtuvaa toimintaa edeltävä päivätoiminta alkoi Joensuussa syyskuussa 2014. Osa alkuperäisestä ryhmästä on mukana myös Poijussa. Kuhasaloon, kivenheiton päähän Pyhäselänrantaan muutto tuli eteen pari vuotta sitten, kun vanhasta päiväkodista vapautui suuremmat tilat käyttöön. Nimeksi valikoitui Poiju paitsi maantieteellisen paikan, myös syvemmän tarkoituksen innoittamana.
”Poiju kuva sitä, että on turvallista pitää kiinni, mutta samalla se antaa tarvittaessa myötä”, sanailee ohjaaja Eija Surakka.

Poijun iltapäiväryhmässä panostetaan kokemusten luomiseen ja aistihavaintoihin, aamuryhmässä kokoontuvat kuntonsa puolesta toimeliaammat. Päiviin sisältyy maalaamista, kankaiden painantaa ja käsitöiden tekoa. Myös arjen taitojen opettelua, kuten pyykkien pesua, leipomista ja tietotekniikan opettelua tehdään.  Tällä hetkellä Poijussa käy säännöllisesti 14 henkilöä. Taidenäyttely tuskin jää ryhmän ainoaksi suureksi julkiseksi ponnistukseksi.

lisätiedot:

Eija Surakka
päivätoiminnan ohjaaja
p. 044 4944 805
eija.surakka@attendo.fi