Iho ja keho elpymään

LPG-hoito on ei-aggressiivinen menetelmä. Se on todettu kliinisissä tutkimuksissa lisäävän: hyaluronihappoa 80,2 % elastaania 46 %, ihon kimmoisuutta 23 % ja juonteita vähentävän 21 %. Myös HUS:n palovammayksikkö käyttää LPG:tä kuten suomalaiset huippu-urheilijatkin. Mistä on kyse?

Suomessa LPG® Endermologie® -hoidot ovat vielä vain pienen väestönosan tiedossa, mutta Ranskassa ne ovat todella yleisiä.

Plastikkakirurgian yleistyessä myös luonnollinen kauneudenhoito on nousussa. Ei-aggressiivisten hoitojen suosio on monelle eettinen valinta ja liittyyhän kirurgin veitseen aina riski. Kirurgisissa kauneusoperaatioissa toipumisaika on pitkä, arvet haihtuvat hitaasti ja ne ovat hintavia.

Luonnollisesti

Kauneusleikkauksille on olemassa varteenotettava vaihtoehto.

LPG® Endermologie® on Ranskassa kehitetty alipaineeseen perustuva imurullausjärjestelmä, jossa annetaan mekaanista solustimulaatiota kudokselle, jolloin ihon rakenne korjautuu sisältä päin kohti pintaa. Myös verenkierto ja lymfakierto aktivoituvat.

Menetelmän avulla hapen, ravinteiden ja kuona-aineiden kulkeutuminen elimistössä tehostuu. LPG on saanut FDA:n hyväksynnän lääketieteelliseksi hoitolaitteeksi vuonna 2000.

Menetelman kehitti Lous Paul Guitay, ranskalainen insinööri, joka ymmärsi, että alipaine yhdistettynä mekaaniseen liikkeeseen on varsin tehokas ihon ja lihasten elvyttäjä. Alun perin sitä käyttivät urheilijat lihaksistonsa palauttamista nopeuttaakseen. Sen jälkeen menetelmän on todettu tepsivän myös arpikudosten paranemiseen. Myös HUS:n palovammayksikkö käyttää LPG:tä.

Kliiniset tutkimukset

LPG:tä on tutkittu hyvin paljon ja tutkitaan edelleen. Siitä on tehty noin 130 tutkimusta tähän mennessä. Ranskassa, Nizzassa, sijaitsee LPG -tutkimuskeskus.

Professori Philippe Humbert teki tieteellisen läpimurron tutkiessaan ihon nuorekkuuden säilymistä. Humbert toimii yliopistollisen keskussairaalan (CHU) dermatologian osaston johtajana Lyonin yliopisissa sekä myös ihon vanhenemisen diagnoosikeskuksen (C.D.V.P.) johtajana Besanconissa Ranskassa.

Hänen tutkimusryhmänsä teki tutkimuksen: Mechanical stimulations and facial skin rejuvenation: a randomized simple© blind study with biopsiesin vuonna 2013. Tutkimus on edelleen relevantti. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti 30 henkilöä, 20 naista ja 10 miestä, iältään 36-50. Heillä kaikilla todettiin kliinisesti veltostunut iho kasvojen alaosassa.

LPG:llä tutkimuksessa hoidettiin vain toinen puoli kasvoista. Hoito tehtiin 24 kertaa uudella Ergolift-teknologialla.

Ennen tutkimusta kudosnäytteet otettiin molemmin puolin alaleuan alueelta. Tutkittiin hyaluronihapon, elastiinin ja kollageenin määrää.

Sen lisäksi arvioitiin ennen/jälkeen-tilanne. Tehtiin kliininen- ja tieteellinen arvio sekä koehenkilön itsearviointi kyselykaavakkeella.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hyaluronihapon määrä lisääntyi peräti 80,2 %, elastiinin + 46 % ja collageenin 23 %. Ihon kirkkaus kaksinkertaistui. Rypyt tasoittuivat 21 %.

Face finess ja muut hyödyt

Keho-fitness kuuluu itsestään huolta pitävän ihmisen arkirutiineihin, mutta minne unohtui face-fitness?

On sanomattakin selvää, jos kehon lihaksistosta ei pidetä huolta, se veltostuu ja vanhenee ennen aikojaan. Sama pätee kasvoihin. Kudos kaipaa herättelyä, ei vain lihastyötä vaan konkreettista kudokseen kohdistuvaa muokkausta ollakseen nuorekas.

LPG-hoitoja käytetään kauneuden hoidon lisäksi myös: fysioterapiassa ja urheilussa.
Urheilun saralla muun muassa suomalaiset huippu-urheilijat kuten pikajuoksija Hanna-Maari Latvala ja Kiira Korpi käyttävät säännöllisesti LPG:tä palautuakseen nopeammin. Myös maailman paras seiväshyppääjä Renauld Lavillenie hyödyntää LPG:n ominaisuutta tehostaa palautuminen moninkertaiseksi.

Fysioterapiassa LPG nopeuttaa vammojen hoitoa, koska hoito saadaan ulottumaan jopa 10 senttiä ihon alle.

Hoidot antavat kyytiä myös rasvakertymille, joihin kuntoilu ja laihduttaminen ei tepsi.

Hoidot ovat edullinen tapa nuorentaa ihoa aggressiivisiin hoitoihin verrattuna. Koska ne perustuvat ihon omaan parantavaan mekanismiin. Tosin kaikki kauneus perustuu säännölliseen hoitoon. Ikuista oikotietä nuoruuteen ja kauneuteen ei ole olemassakaan, mutta ikääntymistä voi hidastaa.

_________________lisätietoja____________________________________________

Helena Alanen
Alaset Import Ay
Marketing Manager
helena.alanen(at)alasetimport.fi
+358 50 304 1333
www.alasetimport.fi


Aija Norokallio on Vuoden lastenhoitaja 2016 - ” Jokaisella lapsella pitäisi olla yksi Aija elämässään! ”

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry palkitsee tänään Vuoden lastenhoitaja -palkinnolla hämeenlinnalaisen lastenhoitaja, perhetyöntekijä Aija Norokallion. Vuoden lastenhoitaja on alan ammattilainen, joka on tehnyt ansiokasta työtä lasten, perheiden ja lastenhoitoalan puolesta, tuoden ansiokkaasti esiin lastenhoitajan osaamista ja ammattitaitoa. Palkinto jaetaan Lapsimessujen yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa kymmenennen kerran.

Äitien rinnalla kulkija ja tukija

Aija on ollut aina innokas kehittämään työtään – Montessoriopintoja päiväkotiaikana, mm. Voimauttava valokuva ja Vauvasirkusta perhetyössä, Lapset puheeksi –koulutus sekä kannustava vuorovaikutus-koulutus antoivat Aijalle hyvät eväät koko perheen kanssa työskentelyyn ja vanhemmuuden vahvistamiseen. Saamaansa oppia hän jakaa aktiivisesti työyhteisössään sekä kannustaa muitakin lastenhoitajia koulutuksiin.

Aija on myös aktiivinen yhdistystoimija. Hän on ollut mukana Tehyn ammattiosastossa ja Hämeenlinnan lastenhoitajayhdistyksessä pitkäaikaisena hallituksen jäsenenä sekä taloudenhoitajana.

Tällä hetkellä Aija työskentelee Vanajan naisten avovankilan perheosastolla. Takana on yli 20 vuotta Hämeenlinnan kaupungin päiväkodeissa. Nykyisestä työstään Aija on todennut, että ”tärkeintä on tukea vankilassa olevien äitien ja heidän lastensa välistä vuorovaikutusta ja hyvää arkea. Äideillä on vastuu omasta lapsestaan ja työntekijät kunnioittavat heidän vanhemmuuttaan. ”Koska lapset ja perheet ovat Aijalle erittäin tärkeitä oman perheen lisäksi, hän on mukana myös HOPE ry Hämeenlinnan osaston toiminnassa. Aija on Auttaja Suurella Sydämellä – jokaisella lapsella pitäisi olla yksi Aija elämässään!

Aijan aitous, positiivisuus ja suuri sydän innostaa kaikkia hänen kanssaan työskenteleviä.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Eila Seppälä-Vessari, toiminnanjohtaja
Suomen Lastenhoitoalan Liito SLaL ry
eila.seppala-vessari@slal.fi
09 5422 7501 / 0405489963

Toimittajat voivat akkreditoitua messuille ennakkoon osoitteessa www.messukeskus.com/press tai messujen aikana Messukeskuksen Lehdistökeskuksessa (eteläinen sisäänkäynti, 2 krs.).
Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten ja alan opiskelijoiden yhteinen järjestö ja Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille. Koulutamme, ratkomme arjen haasteita ja vaikutamme alan tulevaisuuteen. Tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti.


KUTSU: Vuoden lastenhoitaja -palkinnon julkistus Lapsimessuilla pe 15.4. klo 14.45

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry palkitsee Vuoden lastenhoitaja -tunnustuksella lastenhoitoalan ammattilaisen, joka on tehnyt ansiokasta työtä lasten, perheiden ja lastenhoitoalan puolesta. Vuoden lastenhoitaja on aktiivinen ammattilainen, joka toimii esimerkillisesti ja vireästi lasten puolestapuhujana. Palkinto jaetaan nyt kymmenennen kerran.

Palkinnon saaja julkistetaan Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa perjantaina 15.4.2016 klo 14.45, luentotilassa 103 (entinen Ballroom).

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten yhteinen järjestö, joka tukee jäsentensä ammatillista kehitystä ja vaikuttaa lastenhoidon tulevaisuuteen. Liiton 9000 jäsentä ovat lastenhoitajia, päivähoitajia, lähihoitajia, lastenohjaajia sekä alalle jatkokouluttautuneita ammattilaisia kuten terveydenhoitajia ja sosionomeja.

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL, on Lapsimessujen yhteistyökumppani.

Lämpimästi tervetuloa julkistamistilaisuuteen!

Aika: Perjantai 15.4.2016 klo 14.45-15.00
Paikka: Helsingin Messukeskus, Lapsimessut -tapahtuma. Luentotila 103 (entinen Ballroom).

Ilmoittautumiset, lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Eila Seppälä-Vessari, toiminnanjohtaja
Suomen Lastenhoitoalan Liito SLaL ry
eila.seppala-vessari@slal.fi
09 5422 7501 / 040 5489963

Toimittajat voivat akkreditoitua messuille ennakkoon osoitteessa http://messukeskushelsinki.fi/uutishuone/ tai messujen aikana Messukeskuksen Lehdistökeskuksessa (eteläinen sisäänkäynti, 2 krs.).

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten yhteinen järjestö ja Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille. Koulutamme, ratkomme arjen haasteita ja vaikutamme alan tulevaisuuteen. Tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti.


Säännölliset arjen rytmit lisäävät hyvinvointia – niitä opitaan kotitalousopetuksessa

Kotitalousopettajien liitto ry on huolissaan lasten, nuorten ja perheiden epäsäännöllisen päivärytmin vaikutuksesta hyvinvointiin. Kun arki ja rutiinit ovat hakusessa, se näkyy myös koulussa väsymyksenä, keskittymiskyvyn puutteena sekä heikkona menestymisenä opinnoissa. Perusasioilla – riittävällä unella, ateriarytmillä, liikunnalla ja kohtuullisella ruutuajalla on suuri merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle.

Sama ilmiö on huomattu ammatillisen ja aikuiskoulutuksen puolella: osalla nuorista on työelämätaidot hukassa ja puutteet liittyvät arkielämän rytmittämiseen: mennään nukkumaan koska sattuu, syödään mielitekojen mukaan ja kuvitellaan, että yhteiskunta pyörii nuoren omien aikataulujen mukaan.

Korjaukset arjen perusasioihin toisivat helpotusta moneen asiaan lasten, nuorten ja nuorten perheiden elämänhallinnassa sekä -laadussa. Kotitalousopettajilla, arjen asiantuntijoilla, on tässä
merkittävä rooli.

Kotitalousopetus lisää hyvinvointia sekä arjen rytmien ja elämän hallintaa. Se ehkäisee syrjäytymistä, sillä kotitalouden opetuksessa oppilasta rohkaistaan tarttumaan uusiin asioihin ja ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista. Kotitaloustunneilla opetellaan tiedostamaan oman toiminnan vaikutukset omaan ja muiden hyvinvointiin sekä opiskellaan perusvalmiuksia oman arjen rutiinien rakentamiseen. Oppilasta rohkaistaan avoimuuteen, olemaan oma itsensä, tekemään yhdessä kestäviä valintoja, iloitsemaan oppimisesta ja onnistumisesta. Merkittävää on, että kotitaloutta voidaan tulevaisuudessa opettaa yhä useammin myös alakouluissa ja lukioissa.

Nuori kokee elämyksiä kotitaloustunneilla: suunniteltu ja johdonmukainen arki sekä arjen toistuvat rutiinit saavat aikaan säännöllisen päivärytmin. Oppilasta ohjataan kotitaloustuntien aikana suunnittelemaan ajankäyttöään ja työn etenemistä sekä ylläpitämään järjestystä työskentelyn aikana.

Kotitalousopetuksessa opitaan ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille tärkeitä asioita, kuten terveellisen ruoan valintaa ja valmistusta, ravitsemussuosituksia, hyviä välipaloja vaihtoehtoina energiajuomille ja herkuille. Rahankäytöstä käsitellään suunnitelmallisuutta, kestävät valintoja, puskurirahaston merkitystä ja pikavippikierteen vaaroja. Tunneilla harjoitellaan siivoustaitoja, asunnon/kodinkoneiden/tekstiileiden arvon säilyttämistä ja viihtyisyyden turvaamista. Yhteistyötaidoissa käsitellään niin kompromissien tekoa, kuuntelemisen merkitystä, muiden auttamista kuin ystävyyssuhteitakin.

Uusi tieto- ja viestintätekniikka on tullut kouluihin ja kotitalouden opetukseen. Kaikkea ei voi kuitenkaan opettaa sähköisessä opetusympäristössä tablettien tai kännyköiden avulla, vaan tarvitaan käytännön harjoituksia ja toistoja taitojen omaksumiseksi.

Monet vanhemmatkin tarvitsisivat kotitalousopettajan vinkkejä ja opastusta arjen pyörittämiseen, sillä usein nuoret omaksuvat rutiinit kotoa. Pahinta on, jos kotona ei noudateta minkäänlaista rytmiä. Kotitalousopetus voi nuoren välityksellä siirtää arkielämässä tarvittavia tietoja ja taitoja oppilaan lähipiiriin, vanhemmille, sisaruksille, suvulle sekä yhteisöön. Neuvontajärjestöjen kotitalouden asiantuntijat tekevät merkittävää työtä aikuisten opastamisessa.

Lapsiperheitä tulee tukea tämän päivän tarpeita vaativalla tavalla. Kun vanhemmat jaksavat välittää lapsistaan, he huolehtivat, että lapsilla ja nuorilla on tasapainoiseen kasvuun ja kehittymiseen tarvittava viitekehys ympärillään. Tämä perusta koostuu säännöllisestä elämänrytmistä, riittävästä unesta, terveellisestä ravitsemuksesta, kohtuullisesta hygieniasta, yhteisestä tekemisestä ja riittävästä liikunnasta. Fyysisten tekijöiden kanssa käsi kädessä kulkee henkinen hyvinvointi: lapsi tarvitsee pitkään turvalliset rajat ja tunteen siitä, että oikeasti välitetään. Kun osa fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kulmakivistä ontuu, koko perheen voimat uupuvat ja usko omaan selviytymiseen heikkenee. Kuntien suunnitelmat lomauttaa opettajia ovat omiaan heikentämään perheiden mahdollisuuksia vaalia säännöllisiä elämäntapoja ja pitää arjen luontevista rutiineista kiinni.

Lisätietoja: Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, p. 040 500 8316, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi


Joka toinen käyttää älypuhelinta sängyssä – sulje ruutu kello 22

Sänkysurffailu eli älylaitteiden käyttö sängyssä on monen iltarutiini, joka häiritsee unta. Joka kolmas suomalainen pitää unen puutetta uhkana terveydelleen. If käynnistää kokeilun, jossa tunnetut suomalaiset testaavat, miten puhelimen sulkeminen iltaisin kello 22 vaikuttaa uneen ja sosiaaliseen elämään.

Yksi syy suomalaisten liian vähäiseen yöuneen löytyy älylaitteista. Ifin teettämän kyselytutkimuksen mukaan lähes joka toinen käyttää älypuhelinta tai tablettitietokonetta sängyssä juuri ennen nukkumaanmenoa, alle 34-vuotiaista jopa 70 prosenttia. Älypuhelinten ja tablettien sinisävyisen valon on useissa tutkimuksissa havaittu vaikeuttavan nukahtamista.

Kaksi kolmesta kertoo kärsivänsä univaikeuksista ainakin joskus, ja joka kolmas pitää unenpuutetta uhkana terveydelleen. Suomalaiset menevät nukkumaan arkisin keskimäärin kello 23.10 ja viikonloppuisin kello 23.50.

– Moni lykkää nukkumaanmenoa netin syövereissä seikkaillessaan. Näytön kirkas valo ja kiinnostavat sisällöt aktivoivat aivoja, joten älypuhelimen käyttö juuri ennen nukkumaanmenoa voi vaikeuttaa nukahtamista ja johtaa katkonaiseen uneen, unitutkija, professori Paula Salo Turun yliopistosta ja Työterveyslaitokselta kertoo.

Riittävä uni on tärkeää sekä terveyden että toimintakyvyn kannalta. Liian vähän nukkuvien on muita useammin vaikeaa keskittyä, ja heille sattuu enemmän tapaturmia sekä onnettomuuksia liikenteessä.

– Pitkään jatkuvan univajeen on todettu liittyvän vastustuskyvyn heikkenemiseen sekä useisiin sairauksiin kuten diabetekseen ja masennukseen. Liian vähäinen uni sekoittaa myös ruokahalua ja kylläisyyttä säätelevien hormonien tasapainon, minkä seurauksena väsyneenä tulee syötyä epäterveellisesti ja liikaa.

Myös ulkonäköön nukkumisella on tutkitusti vaikutusta.

– Kauneusunien hyvää tekevä vaikutus on tutkimuksen valossa totta. Riittävästi nukkuvat näyttävät muiden mielestä keskimäärin viehättävämmiltä kuin ne, joille on kerääntynyt univelkaa, Paula Salo sanoo.

Mikko Leppilampi, Jenni Rotonen ja Roope Tonteri aloittavat somelakon

If käynnistää 4. huhtikuuta sosiaalisen kokeilun, jossa se haastaa suomalaiset sammuttamaan älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet viimeistään kello 22. Ideana on pitää laitteet suljettuna tai ainakin äänettömällä aamukuuteen asti kahden viikon ajan. Tavoitteena on kannustaa suomalaisia nukkumaan enemmän ja paremmin.

– Moni vastaa viesteihin yötä myöten ja pelkää jäävänsä jostain ulkopuolelle, jos ei reagoi heti puhelimen piippaukseen. On aika kyseenalaistaa epäterveelliset tapamme ja testata, miten laitteiden sulkeminen vaikuttaa yöuneen ja hyvinvointiin, viestintäjohtaja Ainomaija Pippuri Ifistä kertoo.

Offline-aika-kokeiluun osallistuu useita tunnettuja suomalaisia, jotka testaavat, miten myöhäisillat ja yöt sujuvat ilman älylaitteita. Puhelimensa pois päältä laittavat muun muassa näyttelijä Mikko Leppilampi, Pupulandia-bloggaaja Jenni Rotonen sekä lumilautailija Roope Tonteri.

Kyselytiedot ovat peräisin Ifin YouGov Finlandilla teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1011 suomalaista helmikuussa 2016. Sosiaalisen median käyttöä koskeviin kysymyksiin vastasi 802 suomalaista. Lähtöotos ja vastaajajoukko on painotettu suomalaisia edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen.

Unitutkija Paula Salon univinkit:

-Tee makuuhuoneeseesi unihuolto: Panosta hyvään sänkyyn, tyynyyn ja peittoon. Tuuleta huone ennen nukkumaanmenoa, sillä hengitykselle on parasta viileä ilma. Pimeässä erittyy melatoniinihormonia, joka edistää unta, joten pimennä huone mahdollisimman hyvin.

-Omista makuuhuone nukkumiselle. Unohda työasiat, äläkä vilkuile työsähköpostia myöhään illalla. Älä ota puhelinta petikaveriksi ja jos mahdollista, hoida työt ja riidat makuuhuoneen ulkopuolella.

-Tavoittele rauhallista mieltä ennen nukkumaanmenoaikaa. Puhu huolista jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, ja vältä jännittäviä ohjelmia sekä erityisen kiinnostavia nettisisältöjä.

-Syö pari tuntia ennen nukkumaanmenoa kevyehkö, hiilihydraattipitoinen ateria. Esimerkiksi puuro tai leipä sopivat iltapalaksi hyvin.

-Vältä raskasta liikuntaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.

-Jo pienikin määrä alkoholia häiritsee unen laatua.

-Jos kofeiini vaikuttaa sinuun piristävästi, vältä kahvia iltapäivästä lähtien.

-Laita puhelin äänettömälle tai kokonaan kiinni. Laita värinäilmoitukset pois päältä.

-Jos heräät kesken yön, älä katso kelloa.

Lisätietoja sekä yhteydet Paula Saloon, Mikko Leppilampeen, Jenni Rotoseen ja Roope Tonteriin:
Mari Huotari, viestintäpäällikkö, If, p. 050 424 0067, mari.huotari@if.fi
if.fi/offlineaika
#offlineaika

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,6 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.


Artikkeli: Ihokin tarvitsee valoa ja iloa

Kelläpä ei olisi häiritseviä ihokarvoja, laajentuneita pintaverisuonia, couperosaa, pigmenttiläiskiä tai juonteita, jotka häiritsevät.

Moisista vitsauksista ei tarvitse enää kärsiä, sillä siitä saamme kiittää naapurimaamme veljeksiä. Nimittäin ruotsalaiset Höljyn veljekset kehittivät 1998 Powerlite valohoidon. Myöhemmin tuotekehitykseen tuliviat mukaan myös ruotsalaiset ja japanilaiset lääkärit sekä insinöörit. Powerlite-valohoito on käynyt läpi mittavan tuotekehitysprosessin ja läpäissyt lukuisat kliiniset testit.

- Se on tosiaankin laite, joka pitää pintansa ajan saatossa. Siinä yhdistyvät japanilainen huipputekniikka ja ruotsalainen turvallisuus. Se ei ole kuitenkaan laajemmin tiedossa, ihmettelee Minnies Salongin Mari Kuisma.
Hän tekee valohoitoja erittäin paljon, sillä puskaradio näyttää toimivan tehokkaasti.

Mistä hoitolaitteesta on kyse?

- Powerlite-pulssivalohoito on vaaraton ja kivuton menetelmä, jossa valo
hoitaa kaikkia ihon kerroksia pinnasta aina syvempiin kerroksiin asti, selventää Kuisma.

Hän kertoo, että Suomessa on tällä hetkellä vain kaksi laitetta, jonka avulla pääsee ihokarvoista eroon ja jolla maksaläiskät ja pintaverisuonet katoavat yleensä yhden hoitokerran jälkeen. Toinen niistä sijaitsee Minnies Salongissa Helsingissä ja toinen Vaasan Ihohudissa.

Kuisma muistaa lisätä, että couperosa ja Akne eivät myöskään valohoidon jälkeen enää viihdy kasvoilla, eikä myöskään pigmenttimuutokset. Aurinkovauriot ja ohuet juonteet häipyvät myös valohoidossa.

Ihokarvoista eroon

Ihokin tarvitsee iloa ja valoa kevään kynnyksellä. Iho ansaitsee tulla esille karvojen alta.
- Powerlite-valohoito perustuu pitkäaaltoisen valon kyvystä imeytyä pigmenttiin. Kun lämpötila on 70 astetta, karvasolun ja -tupen proteiini tuhoutuu, jolloin uusien karvojen kasvu estyy, summaa kosmetologi.

Karva käy jatkuvasti läpi kolme kasvuvaihetta ja vain karva, joka on aktiivisessa vaiheessa reagoi hoitoon. Noin 30% vartalokarvoista on kasvuvaiheessa. Keskimäärin 3-6 hoitoa riittää karkottamaan karvat. Tosin hoitokertojen määrään vaikuttaa myös karvojen väri ja paksuus.

Menetelmä ei aseta rajoituksia hoitoalueille, vaan toimii yhtä hyvin niin kasvojen kuin vartalonkin eri kohdissa.
- Kainalot, sääret, kasvokarvat ja bikinirajat ovat tyypillisiä hoitokohtia naisilla. Monet miehet haluavat päästä erityisesti eroon selkäkarvoista tai liiallisesta karvankasvusta vartalon alueella. Parran kasvun saa myös hallintaan. Mitä tummempi karva ja vaaleampi iho, sen paremmin Powerlite-valohoito tepsii. Vaaleita karvoja se ei karkota, tietää Kuisma.

Hän korostaa, että valohoidon avulla ihokarvoista pääsee turvallisesti ja kivuttomasti eroon, vieläpä pysyvästi.

Valon voimaa

- Valolla voi olla mahtavat voimat varsinkin jos ne valjastettu täsmähoitoon, tietää kosmetologi Kuisma.
Hoidossa valo stimuloi ihon omaa kollageeni- ja elastaanituotantoa, jolloin iho kimmoisuus paranee ja ihosta tulee kiinteä. Näin iho saadaan näyttämään nuorekkaalta, kuulaalta ja terveeltä.

Valon hoitoteho perustuu nuorennushoidossa keltaiseen sykkivään valoon, joka lähetetään ihon syvimpiin kerroksiin stimuloimaan ihan omia toimintoja. Seurauksena iho alkaa tuottaa enemmän kollageenia ja elastaania, joiden tuotanto vähenee iän myötä.

- Hoidon vaikutus kestää pitkään, koska omien solujen tuotantoa aktivoidaan. Hoito voidaan ottaa yksittäin tai sarjana, jolloin hoidot tehdään kolmen viikon välein, selvittää Kuisma.
Hän lisää, että samalla hoitokerralla on mahdollista päästä eroon myös häiritsevistä pintaverisuonista. Ne häädetään imeyttämällä valoa hemoglobiiniin, jolloin veri hyytyy ja seurauksena verisuonet häipyvät. Hoito tepsii myös Couperosaan.

Lisätietoja:

Yrittäjä: SKY CIDESCO kosmetologi Mari Kuisma
Kinaporinkatu 11
00500 Helsinki, Sörnäinen
www.minniessalonki.fi
minniessalonki@gmail.com
puh: 050 302 1515


Artikkeli: Miten vihan voi kesyttää?

Vihainen ja aggressiivinen käytös on ympäristöhaitta. Hallitsemattomasta vihasta kärsii myös ihminen itse, joka on voimaton tunteessa kanssa.
- Jokaisessa ihmisessä on vihaa ja sitä tarvitaan, koska se suojelee ja puolustaa, sanoo vihakurssinvetäjä Jari Koponen. Hän korostaa, että vihan kesyttäminen on mahdollista.

- Jos kykenet kunnioittamaan itseäsi ja toisia, sinulla on terveet rajat. Silloin kykenet myös ilmaisemaan vihaa rakentavasti - tunnistatpa sitä tai et. Mutta, jos huomaat, että siedät esimerkiksi väärinkohtelua, vaikka se satuttaa, tukahdutat vihan tunnettasi. Mikäli taas huomaat kaatavasi syyt helposti toisten niskaan, suojelet itseäsi hyökkäämällä, selvittää vihakoulutta Koponen.
Hän on toiminut yli 30 vuotta kasvatus-, opetus ja lastensuojelun sekä hoitoalan tehtävissä.

Koponen tietää kokemuksesta, että miten hyvänsä ihminen suhtautuu vihaan ja mitä tahansa ajatuksia se herättää, niin vihan tunteita on joka ikisellä ihmisellä.
- Vihaa tarvitaan, sillä sen tehtävä on suojella ja puolustaa, toteaa vihakouluttaja.

On hyvä muistaa, että mitä tasapainoisempi suhde ihmisellä vihaan on, sitä helpompi on kunnioittaa itseä ja toisia. Kun tekee sinunkaupat vihan kanssa, saa bonuksena kunnioitusta myös muilta, ikään kuin sivutuotteena.

Viha on voimaa

Viha on pohjimmiltaan voimaa, jonka pelko aktivoi. Pelon tunne hälyttää vaarasta. Pelko on hengenvaarallinen johtaja, mutta elintärkeä palvelija.
- Ei ole olemassa turhaa pelkoa, koska se varoittaa aina vain yhdestä asiasta, että yhteys rakkauteen on vaarassa, uhattuna, tietää Koponen.

Pelko aktivoi välittömästi vihan ja viha on toimintavalmiina aina. Oleellista on, mihin vihan voima suunnataan. Siitä seuraa joko turvallisuutta tai turvattomuutta. Vihaa voi oppia ilmaisemaan myös rakkaudellisesti, mikä edellyttää tietoista vastuun ottamista omista tunteista ja niiden ilmaisemisesta. Tämä koskee kaikkia niin lapsia kuin aikuisiakin.

Tunteiden toimintaa, turvallista vihan ilmaisemista ja vastuun ottamista voi harjoitella esimerkiksi Vihatyökurssilla tai yksilötyöskentelynä.

Pitkän uransa aikana Koponen on pannut merkille, että naiset osallistuvat aktiivisemmin vihatyökursseille, vaikka miehillä olisi tarvetta enemmän tutustua vihansa kesyttämiskeinoihin. Koposen mukaan miehillä häpeä toimii niin tehokkaasti, ettei suurin osa heistä edes tunnista toimimatonta suhdettaan vihan tunteeseen.

Mitä kurssilla tapahtuu?

Vihatyökurssilla perehdytään miten vihaan voi oppia suhtautumaan rakentavasti. Ryhmäkoot ovat pieniä, sillä kun työskennellään aran asian kanssa luottamus ja intiimiys on tärkeää. Yhdessä ryhmässä on maksimissaan vain kymmenisen ihmistä.

Ohjaaja Koponen laittaa myös itsensä likoon ja kertoo miten hän tutustui vihaa ja miten se otti hänestä ylivallan, vaikka hän tukahdutti vihan.

Kurssilla käydään läpi perustunteet ja missä suhteessa viha on niihin. Myös kiltin, tuhman ja hylätyn lapsensyndroomat ja niiden vaikutus aikuisuuteen selvitetään lyhyesti.

Tutustutaan oman vihan tunteeseen ja sen tapaan toimia. Opiskellaan vihan kesyttämisen taitoa. Koponen pitää tärkeänä myös sitä, että käydään läpi vihan negatiivinen kierre sukupolvien ketjussa.

Kurssilaiset ilmaisevat vihaa turvallisessa ympäristössä, vailla tuomitsemista, jolloin on mahdollista vapautua pelon vallasta.
- Vihan ilmaisemista ei tarvitse hävetä, vaikka se meidän suomalaisten helmasynti onkin, summaa Koponen.

Koponen järjestää Kursseja Keravalla.

Lisätietoja:
Duendo Oy,
www.duendo.fi

Sibeliuksentie 21
04200 Kerava
p. 040 703 2021
jari.koponen@duendo.fi

KAINALOON

Jari Koponen, vihatyökurssin kehittäjä ja vetäjä.
Hänen kehittämänsä Turvaluokka (ent. Parkki) on saanut useita tunnustuksia mm. Vuoden Kasvattaja 2000.

Koponen on työskennellyt mm:
- sijaisvanhempien työnohjaajana ja lastensuojelun avohuollossa
- ollut mukana Jokelan koulusurman jälkihoidossa
- kouluissa mm. turvaluokan kehittämistyössä
- lastensuojelulaitoksissa ja erityisnuorisotyössä
- nuorten mielenterveyskuntoutuksessa ja kriisityössä sekä psykiatrisessa hoitotyössä esim. Niuvanniemen sairaalan suljetulla nuorten osastolla.
- kouluttajana, työnohjaajana sekä luennoitsijana.

Radio-ohjelma: On median vapaassa käytössä, joko sellaisenaan tai editoituna. Se on julkaistu 4.3.2016 Helsingin Lähiradiossa Keho&mieli ohejelmassa. Ohjelmasta on leikattu musiikki pois.

http://www.kansanradioliitto.fi/audio/kehojamieli/kehojamieli04032016vihakouluttajajarikoponennetti.mp3


Sosiaalinen media häiritsee joka neljännen suomalaisen unta

Kaksi kolmesta suomalaisesta kärsii nukkumisvaikeuksista ainakin joskus, ja yksi syy tähän on sosiaalisen median käyttö iltaisin. Unen lisäksi liiallinen sosiaalisen median käyttö voi haitata seurustelua. Joka toinen nuori aikuinen toivoo, että puoliso suuntaisi katseensa ruudun sijasta useammin kumppaniinsa.

Mielikuva työaikaansa sosiaalisessa mediassa kuluttavista työntekijöistä näyttää olevan myytti, mikäli Ifin teettämää kyselytutkimusta on uskominen. Suomalaiset käyttävät sosiaalista mediaa eniten iltakuuden ja iltakymmenen välillä, ja lähes joka toinen käyttää älypuhelintaan tai tablettia sängyssä juuri ennen nukkumaanmenoa.

Netissä pyöriminen nukkumaanmenoajan lähellä on kuitenkin haitallista unen kannalta, sillä tutkimusten mukaan näyttöjen sinisävyinen valo estää melatoniinin, luontaisen nukahtamishormonin, muodostumista. Näin ollen keho luulee, että on päivä, vaikka todellisuudessa nukkumaanmenoaika olisi mennyt ohi jo tovi sitten.

Joka neljäs suomalainen kokee, että sosiaalisen median käyttö iltaisin heikentää unta. Eniten sosiaalisen median käyttö heijastuu alle 34-vuotiaiden nukkumiseen. Heistä joka kolmas kokee yöunen heikentyvän myöhäisen somettamisen johdosta. Kaksi kolmesta suomalaisesta ilmoittaa kärsivänsä nukkumisvaikeuksista ainakin joskus.

Liian vähäisellä unella on todettu olevan yhteys tapaturmiin ja vahinkoihin liikenteessä. Väsyneenä reagointi hidastuu ja arviointikyky heikkenee.

– Esimerkiksi ammattiautoilijoilla unenpuute voi olla todellinen riski niin itselle kuin ympäristöllekin. Yli 24 tunnin valveillaolo on verrattavissa yhden promillen humalaan, ja väsymyksen on arvioitu olevan taustalla joka kuudennessa kuolonkolarissa, korvausasiantuntija Teemu Lahtero Ifistä kertoo.

Useimmille puhelimen käyttö sängyssä on vain tapa, mutta joka kolmannella syynä ovat saapuvat viestit ja ilmoitukset. Neljä kymmenestä push-viestejä saavasta palaa puhelimeen ääreen ilmoitusäänen kuullessaan jopa sen jälkeen, kun on mennyt jo nukkumaan. Alle 34-vuotiaista näin tekee kuusi kymmenestä.

Tätä suomalaiset toivovat puolisoilta: someta vähemmän

Vaikka sosiaalinen media viihdyttää, somessakin voi pyöriä liikaa. Lähes joka toinen kokee somettavansa liikaa ainakin joskus. Erityisen usein omasta sometuksestaan ovat huolissaan alle 34-vuotiaat. Heistä kuusi kymmenestä käyttää omasta mielestään sosiaalista mediaa ainakin välillä liikaa.

Moni toivoo, että oma kumppani kiinnittäisi enemmän huomiota parisuhteeseen sosiaalisen median sijaan. Erityisesti alle 34-vuotiaat ja pienten lasten vanhemmat toivovat, että puoliso kohdistaisi katseensa ruudun sijasta useammin kumppaniinsa. Alle 34-vuotiaista kumppanin huomiota somen kustannuksella kaipaa lähes joka toinen ja pienten lasten vanhemmista neljä kymmenestä.

Suomalaisista kahdeksan kymmenestä käyttää sosiaalista mediaa. Naiset käyttävät sosiaalista mediaa hieman miehiä enemmän.

Tilastotiedot ovat peräisin kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1011 suomalaista helmikuussa 2016. Lähtöotos ja vastaajajoukko on painotettu suomalaisia edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen. Sosiaalisen median käyttöä koskeviin kysymyksiin vastasivat sosiaalista mediaa käyttävät (802 suomalaista). Kyselyn toteutti Ifin toimeksiannosta YouGov Finland.

Puhelimen piippaus noutaa jopa unten mailta

o Lähes joka toinen sosiaalista mediaa käyttävä suomalainen selailee älypuhelintaan tai tablettiaan sängyssä juuri ennen nukkumaanmenoa.

o Joka kolmas on laittanut puhelimeensa äänelliset push-toiminnot päälle, jolloin puhelin voi ilmoittaa esimerkiksi Facebookiin saapuvista kommenteista tai työsähköpostin saapumisesta.

o Illalla sängyssä puhelimella surffailu on kahdelle kolmesta vain tapa. Kolme kymmenestä selaa puhelinta sängyssä siksi, ettei malta olla katsomatta puhelimeen tulevia viestejä ja ilmoituksia.

o Push-viestejä saavista 40 prosenttia palaa puhelimen ääreen jopa nukkumaan mentyään, jos puhelin ilmoittaa saapuneista viesteistä tai ilmoituksista. Alle 34-vuotiaista puhelimen nappaa käsiinsä kuusi kymmenestä ilmoitusten merkkiäänen kuullessaan, vaikka olisi jo mennyt nukkumaan.

o Kahdella kolmesta suomalaisesta on nukkumisvaikeuksia ainakin toisinaan. Naiset kärsivät nukkumisvaikeuksista hieman miehiä useammin.

o Hyvätuloisilla, esimiehillä ja asiantuntijatason työntekijöillä on muita harvemmin nukkumisvaikeuksia.

o Nuoret aikuiset ovat aktiivisin ikäryhmä sosiaalisessa mediassa. Alle 34-vuotiaista aikuisista 86 prosenttia kertoo käyttävänsä sosiaalista mediaa. Some ei ole kuitenkaan vain nuorten juttu. 71 prosenttia 55–74-vuotiaista suomalaisista kertoo käyttävänsä sosiaalista mediaa.

Lisätietoja:
Mari Huotari, viestintäpäällikkö, If, p. 050 424 0067, mari.huotari@if.fi

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,6 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.


Lapsen korvatulehduskierre voi raastaa koko perheen hermoja

Korvatulehdus on pienillä lapsilla yksi tavallisimpia lääkärikäynnin syitä. Herääminen yölliseen kovaan korvakipuun valvottaa usein koko perhettä.

Tulehduskipulääkkeet auttavat kipuun nopeimmin, ja lääkäriin ei tarvitse välttämättä lähteä keskellä yötä. Kipulääkkeiden voimin lääkäriin ehtii hyvin vasta aamulla, jos tilanne sallii.

– Arvion mukaan jopa noin 70 prosenttia korvatulehduksista paranisi ajan myötä ilman lääkitystä. Ongelma kuitenkin on, että itsestään paranevaa ja antibioottihoitoa vaativaa tulehdusta ei käytännössä voi erottaa toisistaan. Sen vuoksi märkäinen korvatulehdus hoidetaan edelleen useimmiten antibiooteilla, kertoo Ifin henkilökorvausten asiantuntija Anne Koivisto.

Putkitus katkaisee kierteen tehokkaasti

Lapsen sanotaan olevan korvatulehduskierteessä, jos korvatulehduksia on useammin kuin neljästi puolen vuoden sisällä. Tulehduskierteen voi saada päättymään asentamalla korviin putket, jotka asennetaan leikkauksessa.

Lapsi voi saada korvatulehduksen putkien asennuksen jälkeenkin. Tällöin korva ei kuitenkaan tule kipeäksi, koska märkä pääsee valumaan ulos.

Vuotavaa putkikorvaa hoidetaan useimmiten samoin kuin normaalia korvatulehdusta, eli suun kautta annettavalla antibiootilla. Joskus voidaan yrittää hoitoa korvatipoilla ja toistuvilla huuhteluilla.

Ifin Anne Koivisto muistuttaa, että vakuutusturvasta kannattaa huolehtia hyvissä ajoin.

– Korvatulehdusten osalta kannattaa huomioida, että vakuutus on kunnossa jo ennen lapsen syntymää. Ensimmäiset korvatulehdukset voivat nimittäin tulla jo muutaman kuukauden iässä, ja silloin vakuutusturvan saaminen korvan sairauksiin ja putkituksiin on jo liian myöhäistä.

Lisätietoja:
Anne Koivisto, henkilökorvausten asiantuntija, If, p. 050 364 3626, anne.koivisto@if.fi
Heidi Ristilä, tiedottaja, If, p. 050 424 1662, heidi.ristila@if.fi.

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,6 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.


Kotimainen Leader Foods Oy lanseeraa online-palvelukonseptin päivittäistavarakaupoissa

Uusi palvelukonsepti tuo farmaseuttisen neuvontapalvelun päivittäistavarakaupan asiakkaille. Leaderin palvelukonsepti on ensimmäinen ja ainutlaatuinen koko Suomessa.

”Palvelupisteen kautta kuluttajat saavat apteekkitason neuvontaa eri ravintolisistä ja niiden käytöstä,” kertoo idean isä ja Leader Foods Oy:n toimitusjohtaja Janne Hakala. ”Palvelun kohderyhmänä on tyypillisesti hinta- ja laatutietoinen kuluttaja, jolle on ensisijaisen tärkeää tuotteen hinnan lisäksi tuotteen ominaisuudet, kuten ravintosisältö ja maku.”

Farmaseutin online-palvelu ja kattava tietopankki

Palvelukonsepti sisältää kaupassa sijaitsevan päätelaitteen, jonka avulla kuluttaja voi olla suoraan yhteydessä palvelevaan asiantuntijaan tai hakea tietoa tuotteista Leader Etäapu –sivustolta. Online-asiantuntijana toimii farmaseutti. Online-palvelu on avoinna arkisin klo 10-21 ja viikonloppuisin klo 12-18 välisenä aikana.

Helppokäyttöinen Etäapu-sivusto sisältää kattavasti sisältöä vitamiineista, terveys-, laihdutus- ja superfood- sekä urheilutuotteista. Sivustolla on teemakohtaiset materiaalit eroteltuina omiksi osioikseen, mikä helpottaa tiedon löytämistä.

Pilottihanke yli 70 päivittäistavarakaupassa

Leader palvelupistekonsepti pilotoidaan päivittäistavarakaupoissa ympäri Suomea, Helsingistä Rovaniemelle saakka. Kuluttajille palvelu on saatavilla viiden viikon ajan, aikavälillä 11.1. - 14.2.2016.

Kampanjan verkkosivu

Palvelukonseptille on tehty oma verkkosivusto www.leader2016.fi, josta näkee muun muassa pilotissa mukana olevat päivittäistavarakaupat ja kauppakeskuskiertueen paikkakunnat ja ajat, joissa palvelupisteen toimintaa esitellään. Tavoitteena on kerätä palautetta suoraan kuluttajilta palvelun kehittämiseksi.

Leader Foods Oy
Leader Foods Oy on suomalainen, vuonna 2001 perustettu elintarvikealanyritys. Yritys valmistaa ja markkinoi laadukkaita, proteiinipitoisia elintarvikkeita, terveystuotteita, vitamiineja urheiluravinteita sekä superfoodeja. Leaderin tuotekehitys ja tuotanto sijaitsevat Vantaalla ja Toholammilla. Leaderin brändeihin kuuluvat mm. BareBar, ACKD ™Easy Diet, Protein So Lo-Carb!, SoftBar , Leader Natural Foods ja Vida. www.leader.fi

Lisätietoja: Leader Foods Oy, toimitusjohtaja Janne Hakala, janne.hakala@leader.fi