Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan Educa-messukannanotto: Tasa-arvoa tarvitaan – mahdollisuus opiskella kotitaloutta saatava kaikkiin lukioihin

 

 

OKM:n tavoitteena on uudistaa lukiokoulutusta niin, että se kykenee vastaamaan tulevaisuudessa yhteiskunnallisen kehityksen, uusien tieto- ja taitovaatimusten sekä jatko-opiskelun ja työelämän muutosten asettamiin haasteisiin.

Kun tarkastelee yllä olevia tavoitteita, lukiouudistuksen tärkeäksi teemaksi nousee kotitalouden vahvistaminen lukiossa. Kotitalous on laaja-alainen, yhteiskunnallinen ja monitieteinen oppiaine. Kotitaloudessa opitaan arjen taitoja ja elämän hallintaa – tasa-arvoa, yhteistyötä, ruokakulttuuria, asumiseen sekä kuluttajana toimimiseen liittyviä asioita. Kotitalouden opiskelu on toiminnallista ja vuorovaikutteista, opittu tieto sovelletaan käytäntöön ja on välttämätöntä opiskelijan oman elämän sekä hyvinvoinnin kannalta. Kotitalousopetus seuraa yhteiskunnan muutosta ja nostaa käsiteltävät asiat nuorten maailmasta. Se valmentaa työelämään opettamalla kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisun taitoja ja taloustaitoja sekä teknologiaosaamista.

Digitalisaation myötä kuluttajaosaaminen ja tiedonhankinta korostuvat arjen taidoissa. Maksaminen ja sopimusten teko tapahtuvat verkossa. Yhteiskunta palvelullistuu, ja palveluiden hankkiminen vaatii enemmän osaamista kuin yksittäisen tuotteen ostaminen. Uudet kotitaloudessa tarvittavat taidot eivät enää siirry sukupolvelta toiselle, vaan ne on opittava koulussa.

Nuorten velkaantuminen ja talousosaamisen puute nostetaan esiin säännöllisesti eri foorumeilla. Kotitalousopetuksen vahvistaminen lukiossa vastaa tähän tarpeeseen. Lukiotasolla opiskelijoiden ymmärrys ja kiinnostus talousasioihin mahdollistaisivat kotitalouden opetuksen syventämisen talous- ja kuluttaja-asioissa, asumisen sisällöissä sekä yksilön ja perheen hyvinvoinnissa. Lukion kotitalousopetuksessa yhteiskunnassa laajasti vaikuttaviin ilmiöihin ja kehityssuuntiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon voidaan tarttua konkreettisesti ja kehittää toimintavalmiuksia tulevaisuuden kotitalouksille. Kotitalousopetus integroi muita oppiaineita ja tukee niiden oppimista, harjoittaa monilukutaitoa sekä antaa laajasti jatko-opinto- ja työelämävalmiuksia.

Osassa alakouluja on mahdollisuus opiskella kotitaloutta valinnaisena oppiaineena. Yläkoulussa on kaikille yhteistä kotitaloutta ja kotitalous on myös yksi suosituimmista valinnaisaineista. Kotitalous on siten osa koko perusopetuksen taito- ja taideaineopetusta. Jatkumo puuttuu, sillä kotitaloutta ei ole juurikaan mahdollista opiskella toisella asteella. Kotitalous-oppiaine puuttuu ammatillisesta koulutuksesta, eikä talouskouluja enää ole. Näin kotitalouden yleissivistävällä polulla tulee pitkä katkos ennen yliopiston kotitalousopettajan koulutusta ja kotitaloustieteen opintoja.

Joissakin lukioissa on jo nyt mahdollista opiskella kotitaloutta, ja kotitalouden lukiodiplomeja suoritetaan vuosittain 5 - 10. Jotta opiskelijat eri puolilla maata olisivat tasa-arvoisessa asemassa, tulisi kaikissa lukioissa olla mahdollisuus opiskella kotitaloutta. Kotitalous on saatava lukion oppiaineeksi niin lukion kehittämistyössä, lainsäädännössä kuin opetussuunnitelmatyössäkin. Kotitalousopetuksesta olisi hyvä olla tarjolla 1 - 3 valinnaista kurssia. Kurssien oppimäärän pohjalta voisi osallistua kotitalouden ylioppilaskokeeseen. Esimerkiksi Irlannissa kotitalous on yksi ylioppilaskirjoitusten aine, samoin Japanissa.

Yliopiston kotitalousopettajan koulutuksessa on luotu osaamista kotitalouden opettamiseen lukiossa jo vuosien ajan. Uutta osaamista ei tarvitse luoda, vaan ottaa resurssit käyttöön. Huomiota on kiinnitettävä myös korkeakouluopiskelijoiden valintaan. Opiskelijan tulisi taito- ja taideaineopintoihin pyrkiessään voida hyödyntää lukion taito- ja taideaineopintoja. Pisteytystyökalussa on oltava mahdollisuus huomioida taito- ja taideaineiden lukiodiplomit.

Lisätietoja:

Sari Tanus, kansanedustaja ja Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja, (09) 432 3176, sari.tanus@eduskunta.fi
Anneli Rantamäki, KM, kotitalousopettaja ja Kotitalousopettajien liitto ry:n puheenjohtaja, p.040 510 9045, anneli.rantamaki@riihimaki.fi

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita. Edustettuna tukirenkaassa ovat mm. Opetushallitus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Helsingin yliopisto, Laurea- sekä Haaga-Helia ammattikorkeakoulut, Marttaliitto, ELO-Säätiö, SPEK, ETL, Kotitalousopettajien liitto, MTK ja Hotelli- ja ravintolamuseo.


Järjestöt: Suomalainen varhaiskasvatus ei ole rikki – ehjää ei tarvitse korjata

Varhaiskasvatuksen on jatkossakin perustuttava eri ammattiryhmien yhteistyöhön, alan järjestöt sanovat yhteisessä selvityksessään. Lasten oppiminen onnistuu vain, kun kaikkien ammattitaito otetaan huomioon ja kaikilla on koulutustaustasta riippumatta riittävästi pedagogista osaamista. 

Viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä muistuttaa tuoreessa Lapsen parhaaksi -selvityksessään, että toimiva varhaiskasvatus perustuu eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten saumattomaan yhteistyöhön.

– Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat tiiviin, pedagogiikkaa painottavan kokonaisuuden, jota moniammatillinen tiimi toteuttaa. Malli toimii erinomaisesti ja on kansainvälisesti arvostettu, järjestöt painottavat.

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi kesällä 2017 Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan vuosille 2017–2030. Tiekartassa halutaan voimakkaasti lisätä yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien osuutta varhaiskasvatuksessa ja pilkkoa nykyinen lastentarhanopettajan tehtävä kahdeksi eri tehtäväksi.. Tämä merkitsisi sitä, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet eivät enää voisi tehdä varhaiskasvatuksen opetustyötä ilman lisäkoulutusta.

Järjestöt muistuttavat myös, että kasvatusta, opetusta ja hoitoa ei voida keinotekoisesti erottaa toisistaan.
– Kasvatusta, opetusta ja hoitoa antavat lastentarhaopettajien lisäksi muun muassa lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, lähihoitajat ja lastenohjaajat. Lasten oppimista auttaa parhaiten se, että kaikilla alan ammattilaisilla on mahdollisuus lisä- ja täydennyskoulutukseen, jolla pedagogisia taitoja voi parantaa.

Järjestöt ovat huolissaan siitä, miten päiväkoteihin, perhepäivähoitoon ja avoimeen varhaiskasvatuksen saadaan jatkossa riittävästi ammattitaitoista työvoimaa. Tiekartan suunnitelmat tarkoittavat, että uusia, yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia tarvittaisiin lisää lähes 7 000. Tällaisen joukon saaminen työmarkkinoille kestää yli 20 vuotta. Laskelmissa on käytetty Tilastokeskuksen, Opetushallituksen ja THL:n tilastoja.
– Tiekartassa henkilöstörakenteelle on asetettu tavoitteita, joita on käytännössä mahdoton saavuttaa. Toteutuessaan suunnitelma pahentaa varhaiskasvatuksen työvoimapulaa.

Järjestöt esittävät, että varhaiskasvatuksen kehittämiseksi tulee laatia uusi henkilöstösuunnitelma, joka pohjautuu oikeisiin tilastotietoihin ja realistiseen arvioon henkilöstötarpeesta.

Järjestöjen mielestä varhaiskasvatuksessa riittää jatkossa ammattitaitoista työvoimaa vain, jos ammattikorkeakouluista ja ammatillisista oppilaitoksista valmistuneet opiskelijat saadaan alan töihin. Tämä onnistuu, jos heidän ammattitaitoaan arvostetaan ja työstä maksetaan kunnollista palkkaa joka riittää elämiseen.

Varhaiskasvatus työllistää suoraan ja välillisesti Suomessa lähes 70 000 ihmistä ja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on yhteensä noin 260 000 lasta. Lapsen parhaaksi -selvityksen teki viisi varhaiskasvatuksen ammattijärjestöä yhteistyössä Vertikal Oy:n kanssa.

Helsingissä 17.1.2018

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Puheenjohtaja Silja Paavola Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPer ry

Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry

Puheenjohtaja Minna Leppäkorpi, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry

Puheenjohtaja Tero Ristimäki, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

 

 

Lisätiedot:

Koulutuspoliittinen asiantuntija Janne Hernesniemi, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, p. 050 361 1019, janne.hernesniemi@jhl.fi

Puheenjohtaja Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, p. 050 527 5085 silja.paavola@ superliitto.fi
Asiantuntija Johanna Pérez, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, p. 050 5637 931, johanna.perez@superliitto.fi

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ry, 09 5422 7168, eva.siitonen@tehy.fi

Ammattiasioiden päällikkö Marjo Varsa, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry, p. 0440 789 569, marjo.varsa@talentia.fi

Toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari, Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry (09) 5422 7501, eila.seppala-vessari@slal.fi

 


Radiojuttu: Maanpuolustus kiinnostaa nuoria – ampumatoiminta houkuttelee Reserviläisliittoon

Nuoret ovat yhä innostuneempia maanpuolustuksesta. Reserviläisliitossa nuorten määrä on lähtenyt huimaan kasvuun.

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola kertoo, että liiton uusista jäsenistä jopa 40 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Hakolan mukaan etenkin Reserviläisliiton ampumatoiminta kiinnostaa nuoria.

Johan Rönnskog on 23-vuotias ampumaharrastaja, joka on liittynyt vastikään Reserviläisliittoon. Rönnskog kertoo, mikä sai hänet innostumaan liiton toiminnasta ja minkälaista liiton jäsenenä on ollut. Rönnskog myös kertoo, mikä on hänelle kaikkein tärkeintä maanpuolustuksessa.

Radiojutun haastattelijana on Elina Kirvesniemi.

Haastattelusta on editoitu noin 3 ja 4 minuutin pituiset radiojutut. Ne ovat radioille vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sekä editoitavissa.

JULKAISUVAPAA HETI

Radiojuttu on tuotettu yhteistyössä Suomen Reserviläisliiton kanssa.


Päiväkotipäätös kolahtaa jatkossa digitaaliseen postiin – kaikki viranomaisviestintä muuttuu sähköiseksi

Suomi.fi:n Viestit-palveluun liittyvät asteittain kaikki viranomaiset. Jo nyt sieltä löytyy kolmasosa Suomen kunnista. Päätöstenteko nopeutuu, kun viestinvaihto tapahtuu perinteisen kirjepostin sijaan reaaliaikaisesti verkossa.

Jo nyt monessa kunnassa esimerkiksi päiväkotipäätökset on mahdollista saada digitaalisesti. Samoin työttömyysetuutta varten tarvittavat lausunnot tai vaikkapa YTHS:n terveydenhuollon viestit.

Väestörekisterikeskuksen hankepäällikkö Jani Ruuskanen kertoo, että digitaalinen viranomaisviestintä onnistuu uuden Viestit-palvelun avulla.

”Viestit on Suomi.fi:n toiminnallisuus, se on digitaalinen posti. Viestit-palvelun avulla saa viranomaisten tiedoksiannot, viestit ja päätökset sähköisesti. Palvelussa voi myös vastata viesteihin ja toimittaa puuttuvia liitteitä”, Ruuskanen kertoo.

Aikaisemmin viranomaisen sähköisiä viestejä on voinut vastaanottaa Kansalaisen asiointitilin avulla. Kansalaisen asiointitili kuitenkin lopetti toimintansa Viestit-palvelun aloittamisen jälkeen, ja Kansalaisen asiointitililtä voi enää lukea vanhat, jo aiemmin saapuneet viestit.

Uusi Viestit-palvelu sen sijaan on suoraan osa Suomi.fi-portaalia. Viestit-palvelun keskeinen ero Kansalaisen asiointitiliin on se, että kaikkien viranomaisten on pakko liittyä palveluun.

”Viestit-palvelu nopeuttaa viranomaisen kanssa asiointia. Sen avulla saa myös käyttöönsä sähköisen arkiston. Kotona ei tarvitse enää arkistoida paperikirjeitä tai kuluttaa aikaa vanhojen kirjeiden etsimiseen”, Ruuskanen sanoo.

Vahva tunnistautuminen ja salattu viestiliikenne takaavat turvallisuuden

Viestit-palveluun kirjaudutaan joko pankkitunnuksilla tai esimerkiksi mobiilivarmenteella. Turvallisuutta lisää vahvan tunnistautumisen lisäksi myös se, että kaikki viestinvaihto on salattu.

”Viestit on suojattu, ja niitä pystyy lukemaan vain henkilö, joka on tunnistautunut palveluun”, Ruuskanen sanoo.

Viestit-palvelu otetaan käyttöön antamalla suostumus sähköiseen viestintään. Se ei kuitenkaan ole pakollista, joten paperiposti kulkee jatkossakin, jos niin haluaa.

Kun Viesteihin lisää sähköpostiosoitteensa, palvelun käyttäjä saa kaikista viesteistä automaattisesti tiedon sähköpostiinsa. Palvelussa ei siis tarvitse käydä jatkuvasti tarkistamassa, onko uusia viestejä saapunut.

Jatkossa Viestejä voi käyttää suoraan älypuhelimella

Heti vuoden 2018 alusta Viestit-palvelua voi käyttää myös mobiilisovelluksen avulla. Lisäksi jatkossa käyttöön tulevat valtakirjat. Jos siis haluaa valtuuttaa jonkun toisen vastaanottamaan viestejä, hän voi lukea viestit henkilön puolesta.

”Esimerkiksi ikääntyvien lapset voivat hoitaa asioita valtuutuksen avulla paremmin. Myös vaikkapa puolisolle voi antaa valtuudet”, Ruuskanen sanoo.

Viestejä kehitetään tällä hetkellä myös yrityspuolelle. Palvelu laajenee yritysasiakkaiden käyttöön niin, että jatkossa myös yritysviestintä voidaan hoitaa täysin sähköisesti viranomaisten kanssa.

Suomi.fi

Suomi.fi on verkkopalvelu, josta löytyvät julkiset palvelut ja tietoa eri tilanteisiin. Suomi.fi tarjoaa julkisen hallinnon asiakkaille pääsyn omiin tietoihin sekä sähköisiin viesteihin ja valtuuksiin helposti yhdestä paikasta. Voit asioida viranomaisten kanssa silloin, kun sinulle sopii – sujuvasti ja turvallisesti. Suomi.fi on tarkoitettu kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille sekä viranomaisille. Suomi.fin kehittämisestä vastaa Väestörekisterikeskus.

Lisätietoja:

Päivi Railotie
viestintäpäällikkö, Väestörekisterikeskus
Puh. 0295 535 080
paivi.railotie@vrk.fi

 


Raideliikenne luo maankäyttöä

Pro Rautatie ry ja MAL-verkosto järjestivät 29,11 Tampereella seminaarin ”Raideliikenne luo maankäyttöä.  Raideliikenteen merkitys keskusten välisenä yhdistäjänä ja seudullisena runkoyhteytenä on kasvanut.  Samalla se avaa maankäytön uusia mahdollisuuksia ja kaavoituksen keskittyessä ratojen vaikutusalueelle avautuu rakentamiselle mahdollisuuksia tuottaa asumisen ja yritystoiminnan tiloja. Toteutuvat raideliikenneyhteydet lisäävät myös lähialueen kiinteistöjen arvoa, joka voisi avata uusia mahdollisuuksia raideliikenteen kehittämisen rahoitukselle.

Tampereen kaupungin tervehdyksessä apulaispormestari Aleksi Jäntti kertoi miten raideliikenne mahdollistaa Tampereella tehokkaan maankäytön ja ohjaa myös kaupungin kasvun suuntaa tulevaisuudessa. Asemakeskuksen ja asemanseudun kehittyminen luo liikenteen keskuksen, joka yhdistää eri liikennemuodot – juna, lentorata, raitiotie, bussit, kaupunkipyörät jne...

Allianssimallilla toteutettavan raitiotien 1. vaihe Hervanta – Pyynikintori valmistuu 2021. Lentävänniemeen johtavan 2. vaiheen rakentamispäätös tehtäneen tämän valtuustokauden aikana. Se tukee myös Lielahden alueen kehittämistä (Hiedanranta).  Raitiotien 3. vaihe on vielä auki.  Se avaa yhteyden Pirkkalaan, Kangasalle tai Ylöjärvelle.  Suunta ratkaistaan jatkoselvityksissä.

Valtion MAL-työssä liikenteen päästöjen vähentäminen 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä on keskeinen tavoite.  Raideliikenteen kehittäminen on yksi merkittävistä keinoista.  Lakimuutoksen ansiosta liikenne- ja viestintäministeriön ohella myös maakunnat voivat tulevaisuudessa kilpailuttaa ja ostaa raideliikennettä. Maantielakiluonnos sisältää myös pitkäjänteisen 10 – 12 v liikennejärjestelmäsuunnittelun aloittamisen.  Myös pääyhteydet kattavaa runkoverkkopäätöstä valmistellaan parhaillaan ministeriössä.

Olemassa olevista liikenneverkoista pyritään saamaan kaikki mahdollinen irti.  Suunnittelulla ja sopimuksilla pyritään edistämään tätä.  MAL-sopimukset kuntien kanssa linjaavat ja yhdistävät myös valtion osapuolten toimintaa.  Yhteisten tavoitteiden pohjalta MAL-sopimuksissa kirjataan konkreettiset lähivuosien toimenpiteet.

Raideliikenne keskittää maankäyttöä ja avaa mahdollisuudet vahvojen keskusten kehittymiselle.  Suomen kasvukäytävä – Helsinki – Hämeenlinna – Tampere – Seinäjoki tukeutuu vahvasti raideliikenteeseen.  Kasvukäytävä on rakenteellinen perusta maakuntien keskusseutujen kehittyminen edellyttää junaliikenteen kehittämistä.  Maakunnat käytävän varrella ovat erilaisia ja niiden ratkaisut maankäytön osalta perustuvat omiin tarpeisiin ja kasvumahdollisuuksiin.

Konkreettiset esimerkit Tampereen, Lempäälän, Seinäjoen ja Mänttä-Vilppulan asemakeskusten ja asemanseutujen kehittämisestä osoittavat miten vahvasti raideliikenne vaikuttaa kaupunkien kehittymiseen.  Rakentajien näkökulmasta raideliikenteen kehittyminen tuo mukanaan paranevan tonttitarjonnan ja mahdollisuuden kohtuuhintaiseen asumiseen ja yritysten tilakehitykseen.

Lisätietoja

http://www.mal-verkosto.fi/ajankohtaista/257/raideliikenne_luo_maankayttoa_-_seminaari_tampereella_29_11_2017
Tuula Petäkoski-Hult, Pro Rautatien puheenjohtaja, tuula.petakoski-hult@lempaala.fi

 

Seuraavien esitysten kalvosarjat löytyvät  osoitteesta:
http://www.mal-verkosto.fi/tilaisuudet/raideliikenne_luo_maankayttoa_seminaari_29.11.2017_tampereella

Avaus, Tuula Petäkoski-Hult, Pro Rautatie ry. puheenjohtaja

Tampereen kaupungin tervehdys, apulaispormestari Aleksi Jäntti

Raideliikenne mahdollistaa Tampereella tehokkaan maankäytön ja ohjaa myös kaupungin kasvun suuntaa tulevaisuudessa.  Pääradan 3. ja 4. lisäraide ovat tärkeitä junaliikenteen kehittyessä sekä kauko- että lähijunaliikenteessä. Tampereen Keski-Euroopan yhteydet paranisivat myös Helsinki-Tallinna tunnelin toteutuessa.  Asemakeskuksen ja asemanseudun kehittyminen luo liikenteen keskuksen, joka yhdistää eri liikennemuodot – juna, lentorata, raitiotie, bussit, kaupunkipyörät jne..  Sinne sijoittuu myös Areena ja runsaasti uutta asumista sekä yritystiloja. Järjestelyratapihan mahdollinen siirto avaa lisää maankäyttömahdollisuuksia keskustaan lähelle asemakeskusta.  Tavarajunaliikenteen siirto läntiselle ratayhteydelle lisää henkilöliikenteen kapasiteettia keskustassa.
Allianssimallilla toteutettavan raitiotien 1. vaihe Hervanta – Pyynikintori valmistuu 2021. Lentävänniemeen johtavan 2. vaiheen rakentamispäätös tehtäneen tämän valtuustokauden aikana. Se tukee myös Lielahden alueen kehittämistä (Hiedanranta).  Raitiotien 3. vaihe on vielä auki.  Se avaa yhteyden Pirkkalaan, Kangasalle tai Ylöjärvelle.  Suunta ratkaistaan jatkoselvityksissä.

Valtion MAL-työ raideliikenteen edistäjänä liikenneneuvos Mervi Karhula, liikenne- ja viestintäministeriö

Maakuntakaavoitus ja kasvukäytäväyhteistyö kaupunkien välisessä raideliikenteessa,  suunnittelujohtaja Heikki Pusa, Hämeen liitto

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa - Pirkanmaa kaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitto

Asemanseutu kasvun ja kaupunkikehityksen keskuksena (á 10 min)

Tampereen asemakeskus-hanke, hankepäällikkö Veikko Vänskä
Lempäälän kuntakeskus hankepäällikkö Lari Laakso
Mänttä-Vilppulan uusi liikenteen solmupiste, tekn. johtaja Hannu Kemppainen, toimitusjohtaja Otto Huttunen
Seinäjoen asemanseutu, kaavoitusjohtaja Martti Norja

Raideliikenne rakentamismahdollisuuksien kehittäjänä Rakennusliikkeen näkökulma, Juha Metsälä,  Pohjola Rakennus Group Oy

Sopimuksin ja tutkimuksella eteenpäin:
Kaupunkiseudun raideliikenneratkaisut osana MAL-sopimusmenettelyä seutujohtaja Päivi Nurminen, Tampereen kaupunkiseutu
Transit oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus,  
Tutkija Christoffer Weckström, Aalto yliopisto

Seminaarin päätössanat puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult


Poliittisen ohjauksen puute ja lainsäädäntö jarruttavat terveyspalveluiden digitalisoitumista Pohjoismaissa

HIMSS Europen toteuttaman terveysteknologiatutkimuksen mukaan poliittisen ohjauksen puute ja ongelmat lainsäädännössä jarruttavat terveyspalveluiden digitalisoitumista Pohjoismaissa. Pohjoismaisille terveydenhuoltopalveluiden tarjoajille digitaalisen potilasinformaation korkea osuus on sekä haaste (23%) että prioriteetti (15%).

Pyydettäessä nimeämään sähköisen terveydenhuollon kehityksen haasteita, 33% terveysteknologian ammattilaisista kokee poliittisen ohjauksen puutteen ja lainsäädäntöongelmat suurimmiksi haasteiksi, kun taas 23 % kokee potilaiden voimaantumisen ja itsehallinnon suurimmiksi haasteiksi. Nämä kaksi haastetta liittyvätkin tiiviisti yhteen: ajantasainen lainsäädäntö tarvitaan varmistamaan, että haasteet yksityisyydensuojan ja tiedon saatavuuden välillä ratkaistaan tarkoituksenmukaisesti.

”Tämänvuotiset tulokset osoittavat, että vaikka terveysteknologian tärkeys on tiedostettu eurooppalaisten terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa, investoinneissa, digitalisoinnissa ja johtamisessa on vielä tilaa kehitykselle. Vaikka rahoitus on ollut haasteena jo pitkään, johtamistaidon kehittäminen on kenties merkittävin löydös tämänvuotisessa tutkimuksessa. Se osoittaa, että terveysteknologian ammattilaisten keskuudessa on kasvavaa halua siirtyä johtaviin asemiin ja vaikuttaa tulevaan muutokseen”, kertoo Stephen Bryant, HIMSS Europen toimitusjohtaja.

Pohjoismailla lyhyt etumatka terveyspalvelujen digitalisaatiossa

Potilaskeskeisten ratkaisujen kehittäminen terveydenhuoltoon ja hoivatyöhön on suurimpia Pohjoismaisten terveydenhuoltopalveluiden tarjoajien haasteita tällä hetkellä: uudistuvia tietojärjestelmiä ja potilaiden itsemonitorointia pidetään suurimpana terveysteknologian trendinä seuraaville 2–3 vuodelle.

”Potilastiedot, joita ihmiset itse hallitsevat sekä potilaiden itsemonitorointilaitteet näyttävät muodostavan seuraavan suuren trendin terveysteknologian saralla. Jotta teknologiasta saadaan suurin hyöty, organisaatioiden on varmistettava tietojärjestelmiensä yhteentoimivuus ja asiakkaiden pääsy omiin terveystietoihin. Asiakkaat haluavat hallita omia terveystietojaan, arvioi HIMMS Europen Suomen koordinaattori Kalevi Virta.

”Prioriteetit terveydenhuolto-organisaatioissa ovat muuttumassa. Viime vuonna tiedonsiirto korostui vastauksissa, kun taas tänä vuonna terveystietojärjestelmien käyttöönotto on ykkösprioriteettina monissa maissa. Pohjoismaissa tiedonsiirto ulkopuolisten toimijoiden kanssa on tosin edelleen ykkösjuttu”, Virta toteaa.

Pohjoismailla on kuitenkin vielä matkaa täydelliseen terveys- ja hoivapalvelujen digitalisoitumiseen. Pyydettäessä arvioimaan organisaatioidensa digitalisoitumista asteikolla 1–10 pohjoismaiset palveluntarjoajat antoivat itselleen arvosanaksi 6.2, mikä on vain hieman parempi kuin Euroopan keskiarvo.

”Tähän ollaan kuitenkin jo reagoitu, ja kaikissa Pohjoismaissa on menossa useita terveydenhuollon tietojärjestelmien uudistamishankkeita. IT-järjestelmien sukupolvi on vaihtumassa", Virta päättää.

Kyselyn yksityiskohtaiset tulokset ja infografiikkaa on saatavilla osoitteessa: www.himss.eu/AnnualSurvey.

Tutkimuksesta

Tutkimuksen julkaisi HIMSS Europe, voittoa tavoittelematon terveydenhuollon informaatio- ja teknologiaorganisaatio. Tutkimukseen osallistui 559 terveydenhuollon ja teknologian ammattilaista ympäri Eurooppaa (Saksa 68, Itävalta 36, Sveitsi 65, Alankomaat 66, Belgia 22, Tanska 23, Norja 27, Ruotsi 16, Suomi 30, Ranska 13, Kreikka 10, Iso-Britannia 36, Irlanti 39, Italia 33, Espanja 58 ja muut maat 17 henkilöä). 42% vastaajista työskenteli terveydenhuollossa, 11% valtion asiantuntijatehtävissä.

HIMSS Europe

HIMSS Europe (Healthcare Information and Management Systems Society) on itsenäinen ja riippumaton organisaatio, joka yhdistää toisiinsa terveydenhuollon palveluita tarjoavat organisaatiot ja alalla toimivat yritykset. HIMSS Europe on neuvonantaja ja ajatusjohtaja, jonka toiminnan keskiössä ovat uusien innovaatioiden tukeminen ja terveydenhuollon palveluiden parantaminen. www.himss.org

Lisätietoja:

Kalevi Virta
Suomen koordinaattori, HIMSS Europe
+358 44 551 5602
kalevi.virta@ewell.fi

 


Arvostuksen puute näkyy palkkapussissa

Suomen Lastenhoitoalan Liiton edustajisto kokoontui lauantaina 28.10.2017  ja esittää kannanottonsa ajankohtaisiin varhaiskasvatukseen liittyviin asioihin.

Julkisuudessa käydään paljon keskustelua varhaiskasvatukseen liittyvistä asioista – hyvä, että tärkeästä asiasta puhutaan. Keskustelu on kuitenkin harmittavan yksipuolista – siitä voisi päätellä, että varhaiskasvatuksessa ei työskentele muita kuin lastentarhanopettajia. Puhutaan lastentarhanopettajien työn aliarvostuksesta ja huonosta palkkauksesta. Keskustelussa tulee varsin harvoin esiin varhaiskasvatuksen muut ammattiryhmät, esim. lastenhoitajat, jotka tekevät työtään vielä pienemmällä palkalla kuin lastentarhanopettajat. Työn henkinen ja fyysinen raskaus ja vastuu eivät näy palkkapussissa – arvostuksen puute sen sijaan näkyy – peruspalkka on 1971 € - sillä on varsin haasteellista pärjätä etenkin kasvukeskuksissa.

Lastenhoitaja on varhaiskasvatuksen arjessa se henkilö, joka on läsnä lasten arjessa koko päivän ajan. Lastenhoitajan vastuulle jää suuriakin lapsiryhmiä, lastentarhanopettajan ollessa toteuttamassa suunnitteluun liittyviä tai vastaavia tehtäviä. Lounas- tai kahvitaukoja ei ehditä pitää, vaan ne hoituvat työn lomassa. Moni lastenhoitajana toimiva kokee uupumusta ja riittämättömyyttä, kun ei pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Tähän vaikuttavat mm. resurssit, joilla varhaiskasvatusta toteutetaan.  Siinä päiväkodin johtajuus on isossa osassa – kuinka henkilöstöresursseja käytetään. Johtajalla tulee olla riittävästi johtamiskoulutusta sekä lainsäädännön ja noudatettavien sopimusten tuntemusta ja että niitä myös noudatetaan.

Suomen Lastenhoitoalan Liiton edustajisto halusi kiinnittää myös huomiota lastenhoitaja-nimikkeen käyttöön. Lastenhoitajan ammattinimikettä saa käyttää vain koulutettu lastenhoitaja – lyhyillä kursseilla lastenhoito-oppeja opiskellut ei voi lastenhoitaja –nimikettä käyttää, koska se on nimikesuojattu ammattinimike.

Lisätietoja:

Eila Seppälä-Vessari
toiminnanjohtaja, päätoimittaja
Suomen Lastenhoitoalan Liitto

PL 120, 00060 They
p 09 5422 7501
040 5489963
toimisto@slal.fi
www.slal.fi
www.facebook.com/slal.ry
http://www.iesite.fi/slalry/

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten ja alan opiskelijoiden yhteinen järjestö sekä Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille. Tarjoamme koulutusta, ratkomme arjen haasteita, vaikutamme alan tulevaisuuteen ja tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti.

 

 


”Muovin poltto on luonnonvarojen tuhlausta”, sanoo kiertotalouden asiantuntija

Jätteenpoltto on lisääntynyt Suomessa viime vuosina rajusti, ja jätettä poltetaan satoja tonneja valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitetta enemmän. Kierrätystavoitteet sen sijaan eivät täyty, ja jätteenpoltto on syönyt kierrätykseen päätyviä raaka-aineita.

Jätehierarkia eli etusijajärjestys määrää, että jätteen syntymistä pitäisi pyrkiä välttämään ja jos jätettä syntyy, tulisi se pyrkiä käyttämään uudelleen. Jos kumpikaan näistä ei ole mahdollinen ratkaisu, tulee jäte ensisijaisesti kierrättää ja vasta toissijaisesti hyödyntää energiana. Kaatopaikka on viimeinen vaihtoehto ja jäte tulisi viedä sinne vasta, kun sen hyödyntäminen ei tuota taloudellisia säästöjä tai ole teknisesti mahdollista.

– Etusijajärjestyksen suhteen meillä suomalaisilla on vielä paljon tehtävää, kertoo kiertotalouteen erikoistuneen Remeon kehityspäällikkö Eeva Perälä. – Jätelaki ohjaa kohti parempaa lajittelua, mutta sekajätteen polttamiseen liittyy vielä paljon ongelmia. Polttamisen yleistyminen on vähentänyt kierrättämistä, vaikka lähtökohtaisesti jätteistä pitää pyrkiä ottamaan talteen mahdollisimman paljon arvokkaita raaka-aineita, jotta pystymme säästämään luonnonvaroja, Perälä toteaa.

Muovin poltto ei ole kestävä ratkaisu

Erityisen huolissaan Perälä on muovin poltosta.

– Me tarjoamme asiakkaillemme kirkkaan kalvomuovin erilliskeräystä. Muovia varten on saatavilla tuottajayhteisö Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n muovinkeräyspisteitä, mutta ne saattavat olla kilometrien päässä asunnosta. Yksittäisen kuluttajan on siis usein kipitettävä melkoinen matka lajitellakseen muovinsa oikein.  Moni ajattelee, ettei muovin päätyminen poltettavaksi ole niin iso ongelma, sillä muovi palaa hyvin ja siitä saa melko hyvin energiaa. Tämä on kuitenkin täysin väärä lähtökohta: muovi on öljypohjaista, ja polttamalla muovia kajoamme luonnonvaroihin ja hukkaamme neitseellistä raaka-aineitta. Meidän tulisi pyrkiä uudelleenkäyttämään niin paljon muovia kuin mahdollista, jotta jätelain etusijajärjestys toteutuisi.

Perälä kertoo, että muovin kierrätyksen yleistyminen on mahdollista, jos ihmiset niin itse vaativat. Taloyhtiöihin on mahdollista ainakin pääkaupunkiseudulla järjestää pientä maksua vastaan muovinkeräys metallin, lasin, pahvin ja biojätteen viereen.

– Tämä ei ole vielä kovin yleistä ja edellyttää, että taloyhtiön asukkaat ovat melko valveutuneita. Muovinkeräyspiste ei kuitenkaan ole mikään mahdoton asia hankkia, ja esimerkiksi omassa taloyhtiössäni on sellainen, Perälä toteaa.

Kiertotalous tukee talouden elpymistä

Kiertotaloudella on positiivisia vaikutuksia sekä luontoon että talouteen.

– Kiertotaloudessa yhden roska on toisen aarre eri toimijoiden välillä, Perälä kuvaa. – Mitä enemmän saamme raaka-aineita kiertoon, sitä vähemmän meidän täytyy kajota luonnonvaroihin. Kiertotaloudessa raaka-aineita kierrätetään eri toimijoiden välillä, ja neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee, kun toimijat voivat hyötyä toistensa raaka-aineista.

Kiertotalouden omaksuminen luo työpaikkoja ja parantaa taloutta. Sitran arvion mukaan kiertotalouden täysmittainen omaksuminen loisi parhaimmillaan 75 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kiertotaloudella on mahdollisuus nostaa Suomen bruttokansantuotetta jopa 1,7 miljardia euroa.

– Kiertotalous on ystävällisin ratkaisu sekä luonnolle että yritysten ja yhteiskunnan lompakolle, Perälä summaa.

Lisätietoja:

Taina Luoto
viestintäpäällikkö
tel. +358 (0)10 540 2209
taina.luoto@remeo.fi

Remeo

Remeo on ympäristöhuoltoalan yritys, joka yhdessä asiakkaidensa kanssa huolehtii eilisen roskat huomisen raaka-aineeksi. Työllistämme noin 350 kierrätysalan ammattilaista ja liikevaihtomme vuonna 2016 oli noin 74 miljoonaa euroa. Erikoisajoneuvoja on noin 200.

Toimipisteitämme on Vantaalla, Riihimäellä, Tampereella, Heinolassa, Lahdessa, Porvoossa, Kotkassa, Turussa, Vaasassa, Uudessakaupungissa, Lappeenrannassa, Seinäjoella, Vihannissa ja Ylivieskassa.

Meillä on lisäksi yhdeksän kierrätys- ja hyötykäyttömateriaaleja vastaanottavaa laitosta ympäri Suomen. Laitoksilla kierrätetyt ja käsitellyt materiaalit toimitetaan tarkoituksenmukaiseen jatkokäsittelyyn tai jalostukseen teollisuuden raaka-aineeksi.

 


Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa suuria puutteita

Suomen Lastenhoitoalan Liiton hallitus on käsitellyt Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekarttaa ja toteaa seuraava:

Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta tällaisenaan esitettynä johtaa tieto- ja osaamispääoman ja -resurssien hukkaamiseen. Vahvan ammatti-identiteetin omaavien lastenhoitajien ammatillinen ja pedagoginen osaaminen sivuutetaan, hiljainen, kokemusperäinen tieto haudataan ja osaaminen ohitetaan. Lastenhoitajat ovat koulutuksessaan saaneet valmiudet, paitsi perheiden kohtaamiseen, myös lämpimään ja lasta tukevaan vuorovaikutukseen.

Odotukset lastenhoitajia kohtaan ovat ristiriitaisia.  Lastenhoitajien toisaalta odotetaan olevan valmiita valvomaan koko suurta lapsiryhmää, mutta toisaalta he eivät kuitenkaan saa olla mukana kaikessa varhaiskasvatuksessa tapahtuvan lapsilähtöisen toiminnan kehittämisessä, suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tiekarttaan kirjattu lastenhoitajan tehtävä / osaamisprofiili on hyvin suppea. Ammatillinen osaaminen tulisi tunnistaa ja tunnustaa. Tiekartan todetaankin jo aiheuttaneen tarpeetonta vastakkainasettelua ja ammattiryhmien välistä eripuraa.

Perheelle ja vanhemmalle näyttäytyy tärkeänä henkilö, joka osaa kertoa lapsen päivästä kokonaisuutena, henkilö, joka ottaa lapsen ja vanhempien viestit vastaan aamulla, henkilö, joka luovuttaa lapsen illalla kertoen päivän kuulumiset. Lähes aina tämä henkilö on ollut lastenhoitaja. Lastenhoitaja viettää selkeästi eniten aikaa lapsen lähellä ja on tästäkin johtuen asemassa, jossa lapsen oppii parhaiten tuntemaan. On käsittämätöntä, että sitä tietoa, jonka voi saada vain olemalla läsnä ja lähellä lasta, ei hyödynnettäisi esim. vasujen laadinnassa!

Koulutetulla varhaiskasvatuksen henkilökunnalla tulee olla oikeus tehdä työtään, myös lastenhoitajilla. Kaikkien ammattiryhmien korkeatasoinen ammatillinen osaaminen on tärkeää, jokaista tarvitaan.  Koulutustasoja nostamalla ei sisällöllistä laatua paranneta, jos lakeja ei noudateta ja huolehdita riittävästä henkilöstömitoituksesta sekä riittävästä määrästä ammattitaitoista avustavaa ja perustehtävää tukevaa henkilökuntaa ruokapalvelun, puhtaanapidon ja vaatehuollon tehtäviin. Näiden tehtävien tärkeys ja laadun merkitys korostuu erityisesti erilaisten epidemioiden aikana.

Tiekartassa ei näy myöskään se, kun lapsia sijoitetaan päiväkotiin lastensuojelullisin perustein lastensuojelulain nojalla avohuollon tukitoimena tai, kun sosiaalihuoltolaki on perusteena myönnettäessä/haettaessa lapselle laajennettua (yli 20h) varhaiskasvatusoikeutta. Miten resursoinnissa ja osaamisessa huomioidaan näiden lasten ja perheiden erityistarpeet, jotka ovat enemmänkin sosiaalisia - eivät pedagogisia?  Lapsi, jonka elinolosuhteet kodissa ovat olleet monella tavalla haasteelliset ja vaillinaiset, hoito ja huolenpito puutteellista, ei ole valmis oppimaan ja toimimaan hoivatun lapsen tavoin.

Koska tiekartta on tarkoitettu viitoittamaan ja valaisemaan koko varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tietä, niin herää kysymys, että miksi sen valmisteluun ei ole otettu mukaan edustusta niistä ammattiryhmistä, joita asia koskee, ja, joiden työtä se tulee vahvasti määrittelemään? Selvityksestä puuttui yhteiskuntatieteiden ja terveystieteiden edustus. Sosiaalipedagoginen tarkastelu on jäänyt torsoksi ja perusteet ovat puhtaasti koulutus- ja talouspoliittiset.

Terveysosaaminen ja sen tarve pitäisi tuoda selvityksessä vahvemmin esille. Tieto ja ymmärrys lapsen hyvästä hoidosta ja terveyden edistämisestä ja vaalimisesta tulee edelleenkin näkyä ja kuulua varhaiskasvatuksessa ja alan ammattilaisista, osaajista, osaamisesta ja riittävyydestä tulee pitää huolta.

Osaava esimiestyö on edellytys henkilöstön hyvinvoinnille ja jaksamiselle ja taitava esimies huomioi sen järjestämällä ja kehittämällä henkilökohtaista ammatillista osaamista ylläpitävää ja kehittävää täydennyskoulutusta jokaiselle ammattiryhmälle. Myös esimiesten henkilöstöhallinnollisen osaamisen tasoa tulee nostaa ja esimiesten tietoja työehtoihin ja työympäristöön kuuluvista vastuista ja velvollisuuksista parantaa.

Kaikki päiväkodeissa tapahtuva on varhaiskasvatusta, eikä arjessa tilanteita voi erottaa toisistaan. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassakin mainitaan kokonaisuuden muodostuvan kasvatuksesta, opetuksesta ja hoidosta. Näitä toteuttaa henkilökunta, jolla on varhaiskasvatuksen koulutus ja osaaminen. Kasvatushenkilöstön lisäksi tulee olla riittävä ja tehtäviinsä koulutettu avustava henkilökunta. Pelkona on, ettei moniammatillinen yhteistyö tule toteutumaan kuten lain henkeen on kirjattu.

Tiekartalla tunnutaan haluttavan muuttaa työn vaatimuksia vastaamaan nykyistä koulutusta eikä niinkään koulutusta vastaamaan työn vaatimuksiin.

Suomen Lastenhoitoalan Liitto

Helsinki 25.9.2017

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Eila Seppälä-Vessari
040 548 9963
eila.seppala-vessari@slal.fi

Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL ry on koulutettujen lastenhoitoalan ammattilaisten ja alan opiskelijoiden yhteinen järjestö. Teemme parempaa arkea lastenhoidon ammattilaisille. Tarjoamme koulutusta, ratkomme arjen haasteita, vaikutamme alan tulevaisuuteen ja tuomme innostuneet osaajat yhteen paikallisesti ja valtakunnallisesti.


Henkilöliikenteen kilpailun avautuminen rautateillä - seminaari, 20.9.2017 klo 9:15-11:45

Pro Rautatie järjestää ajankohtaisen seminaarin, joka on avoin kaikille kiinnostuneille. Tällä hetkellä raideliikenteessä ja siihen liittyvissä toiminnoissa tapahtuu Suomessa ja maailmallakin paljon. Digitaalisuuden kehittyminen ei suinkaan ole vähentänyt ihmisten ja tavaroiden liikkumista, vaan kehitys on jopa päinvastainen. Siksi myös palveluiden järjestämis- ja tuottamistavat ovat muutoksessa. Kutsumme intressiryhmiä osallistumaan vuoden 2017 ensimmäiseen seminaariin 20.9. Toisen seminaarin ajankohtaa on suunniteltu marras-joulukuun vaihteeseen. Siitä tiedotamme erikseen. Kiinnostuneille tiedoksi, että seuraavan kerran Pro Rautatie ry julkistaa joka toinen vuosi valittavan Vuoden rautatiekunnan RATA 2018 -tapahtumassa 23. - 24.1.2018. Asiasta enemmän myöhemmin, mutta ehdokkaita on jo nyt hyvä pohtia ja aika usein valintaan ovat vaikuttaneet aktiiviset kehittämistoimet.

Postitalon auditorio, Mannerheiminaukio 1, Helsinki (C-rappu, käynti Postikujalta)
Aamukahvia tarjolla 8:45 alkaen

Aikataulu ja ohjelma

9:15 Seminaarin avaus Tuula Petäkoski-Hult, Pro Rautatie ry. puheenjohtaja

9:30 Henkilöliikenteen kilpailun avautuminen rautateillä Yksikön johtaja Laura Eiro, Liikenne- ja viestintäministeriö

10:00 HSL-alueen lähijunaliikenteen kilpailuttaminen Projektijohtaja Kimmo Sinisalo Helsingin seudun liikenne

10:30 Rautatieliikenteen kehittäminen tarvitsee rataverkon investointeja Projektijohtaja Antti Tuominen VR-Yhtymä Oy

11:00 Paneelikeskustelu Puheenjohtajana Petteri Portaankorva, Pro Rautatie ry. varapuheenjohtaja - Yksikön johtaja Laura Eiro, Liikenne- ja viestintäministeriö - Projektijohtaja Kimmo Sinisalo Helsingin seudun liikenne - Projektijohtaja Antti Tuominen VR-Yhtymä Oy - Liiketoimintajohtaja Harri Leskinen, Savonlinja Oy

11.45 Seminaari päättyy 11:45.

Tervetuloa!

Lisätietoja: hallituksen puheenjohtaja Tuula Petäkoski-Hult, tuula.petakoski-hult@lempaala.fi
varapuheenjohtaja Petteri Portaankorva, petteri.portaankorva@kouvola.fi
Pro Rautatie ry:n nettisivut www.prorautatie.fi