Suomen Eläinlääkäriliitto

Eläinlääkäriliitto 125 vuotta – konitohtoreista kansanterveyden edistäjiksi

Suomen Eläinlääkäriliitto juhlii itsenäisyytemme juhlavuonna 125-vuotista taivaltaan. Suomessa oli 1800-luvun lopulla parikymmentä eläinlääkäriä, jotka olivat opiskelleet ulkomaisissa korkeakouluissa. Harvaan asutussa maassa eläinlääkärien kesken oli tarve luoda yhtenäisiä hoito- ja valvontakäytäntöjä muun muassa maidon- ja lihantarkastukseen.

Ammattikunnan sisäiselle keskustelulle ja suomalaisen eläinlääkintätavan kehittämiselle oli myös suuri tarve. Vuonna 1892 perustettu Eläinlääkäriyhdistys, myöhemmin Eläinlääkäriliitto vastasi näihin tarpeisiin.

Aluksi eläinlääkärit hoitivat lähinnä hevosia. Maatöiden lisäksi hevosia käytettiin myös kaupungissa työhevosina. Kaikki kaupungin tavara- ja henkilökuljetukset ajettiin hevosilla. Hevosia oli paljon ja tarve niiden eläinlääkintään oli suuri. Erityisesti sotien aikana hevosen hoito ja lääkintä oli välttämätöntä sotaponnistelujen kannalta. Hevosilla esiintyi sisällissodan aikana myös ihmisille hengenvaarallista tautia, räkätautia. Eläinlääkärit tutkivat oman terveytensä uhalla sotien aikana kymmeniä tuhansia hevosia räkätaudin varalta. Suuri määrä hevosia lopetettiin ja tauti saatiin viimein hävitettyä Suomesta vuonna 1941.

Hevosten määrä väheni sotien jälkeen, kun kuljetukset alettiin hoitaa moottoriajoneuvoilla. Maataloustuotanto oli samaan aikaan siirtynyt viljanviljelystä lypsykarjatalouteen. Eläinlääkärit keskittyivät enemmän nautojen eläinlääkintään. Naudoilla oli myös tauteja, jotka tarttuivat ihmisiin. Tyypillisiä saastuneen maidon välityksellä leviäviä tauteja olivat tuberkuloosi, angiina, tulirokko ja lavantauti. Tautien hävittämiseksi eläinlääkärit kehittivät maidon tarkastuksen ja pastöroinnin sekä lihantarkastuksen. Toimenpiteillä saatiin nautatuberkuloosi ja muut maidon välityksellä tarttuvat taudit hävitetyksi. Maidon pastörointi ja lihantarkastus vähensivät ihmisten sairastumista vakaviin eläimistä siirtyviin tauteihin. Lisäksi lihantarkastuksella parannettiin merkittävästi lihan laatua.

Lyhyt on kuitenkin ihmisen muisti. Edelleen noin 70 prosenttia ihmisillä viime vuosikymmeninä havaituista uusista taudeista on lähtöisin eläimistä. Taudit ja niiden tarttumisreitit ovat jonkin verran muuttuneet. Monet vanhat eläinten ja ihmisten yhteiset taudit on hävitetty Suomesta. Uusia tauteja on tullut tilalle. Tautipaine on juuri nyt poikkeuksellisen suuri: idästä ja etelästä uhkaa sikatalouttamme Afrikkalainen sikarutto ja lännestä lintuinfluenssa. Nykyisin raakamaidosta voi saada hengenvaarallisen sairauden. Lisäksi muualta Euroopasta tuotujen katu- ja koiratarhakoirien mukana tulee Suomeen täältä jo hävitettyjä tauteja. Lemmikkeinä yleisesti pidetyt eläimet levittävät yli sataa zoonoosia, kuten rabiesta.

Maltillisen antibioottipolitiikan vuoksi Suomessa antibioottiresistenssin esiintyminen on eurooppalaisittain vähäistä. Suomessa eläimiä lääkitään yksilöllisesti ja penisilliini on edelleen tepsivä lääke. Pohjoismaissa tuotantoeläimiä lääkitään merkittävästi vähemmän antibiooteilla kuin muissa Euroopan maissa. Suomalainen elintarvike on siltä osin turvallisempaa.

Eläinlääkäriliitto juhlii ensi vuonna monin tavoin. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan eläinlääkärien ja eläinlääkinnän historiankirja. Sen on kirjoittanut eläinlääkäri, FT Katri Helminen. Kirja valottaa erinomaisesti eläinlääkärien mittavaa työtä suomalaisten eläinten ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Keväällä liitto järjestää Yhteinen terveys -teemalla yleisötilaisuuden Helsingissä. Tilaisuudessa käsitellään eläinten ja ympäristön vaikutuksia ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Kesällä liitto juhlii yhteistä yli sata vuotta kestänyttä taivaltaan suomenhevosen kanssa Mikkelissä ST Michel raveissa, joissa ravataan Eläinlääkäriliiton juhlalähtö. Tämä on osa Suomi 100 -ohjelmaa.

Eläinlääkärit toimivat tiiviisti ennaltaehkäisevässä kansanterveystyössä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Nyt valmisteltavassa hallinnonuudistuksessa onkin tärkeätä säilyttää ympäristöterveydenhuollon ja sen mukana eläinlääkinnän yhteys perusterveydenhuoltoon. Eläinlääkäriliiton tavoitteena on säilyttää ympäristöterveydenhuolto yhtenä kokonaisuutena ja itsenäisenä yksikkönä maakunnissa. Tavoitteena on myös turvata kaikkien kotieläinten ympärivuorokautinen eläinlääkintä koko maassamme. Tavoitteen toteutuminen turvaa parhaiten eläinten terveyden ja hyvinvoinnin.

Lisätietoja: Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Kirsi Sario puh. 050 911 9117

Suomen Eläinlääkäriliittoon kuuluu yli 85 prosenttia Suomessa laillistetuista eläinlääkäreistä ja merkittävä osa opiskelijoista. Lue lisää www.sell.fi.




Suomen Eläinlääkäriliitto